Miten omaksua 1,5 asteen elämäntavat vuoteen 2030 mennessä

Kohti 1,5 asteen elämäntapoja

Ilmastokriisi on tässä ja nyt, mikä korostaa tarvetta pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Toisinaan tuntuu siltä, että keskustelua käydään äärisuuntien välillä: aivan kuin olisi olemassa vain yksi oikea kestävä elämäntapa, johon kaikkien on sopeuduttava.

Vuonna 2018 julkaistu IPCC:n raportti antoi uutta pontta ilmastokeskusteluun: sen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan yhä rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se edellyttää toimia tulevan vuosikymmenen aikana. Vaadittavien toimenpiteiden laajuus konkretisoitui 1,5 asteen elämäntavat -selvityksessä, jonka Aalto-yliopisto ja Sitra yhdessä tuottivat. Selvityksessä todetaan, että 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään nykyisestä 10 tonnista CO2 päästöjä 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Siinä korostetaan myös, että vuoteen 2050 mennessä meidän jokaisen pitäisi pienentää vuosittainen hiilijalanjälkemme 0,7 tonniin, jotta IPCC:n asettama tavoite voidaan saavuttaa.

Tässä artikkelissa esittelemme neljä erilaista elämäntapaa, joilla voimme saavuttaa vuodelle 2030 asetetut tavoitteet. Pohdimme, miten muutokset vaikuttavat neljän fiktiivisen hahmon hyvin erilaisiin elämäntapoihin, arvoihin ja kannustimiin sekä heidän elämäntapojensa tuottamiin hiilijalanjälkiin. Emme ole laatineet kattavaa selvitystä potentiaalisista elämäntavoista, sillä elämäntapoja on yhtä monta kuin ihmistäkin.

Polut muodostuvat muutoksista yksilöiden, yhteiskunnallisten ja poliittisten päätösten, kulutustottumusten, sekä teknologioiden tasolla. Kuvattuihin muutoksiin ei kannusta vain ilmastotietoisuus, vaan ne ovat oleellinen osa näiden yksilöiden elämää: osa kasvuprosessia, muuttoa uuteen asuntoon, uusia harrastuksia, jne. Otollisissa olosuhteissa nämä muutokset voivat myös johtaa kestävälle polulle. Tämä edellyttää kuitenkin mahdollistavia toimintatapoja ja vähähiilisiä vaihtoehtoja, jotka soveltuvat eri elämäntavoille ja omaksutaan oletusarvoisesti. Kutsumme näitä tekijöitä avainmahdollistajiksi.

Teknologioita, jotka luovat uusia kestäviä elämäntapoja ja tekevät niistä jokapäiväisiä, on jo olemassa.  Niitä on kuitenkin laajennettava, valtavirtaistettava ja kaupallistettava niin nopeasti, että tarvitaan kiireellisiä julkisen sektorin panostuksia ja teollisia investointeja. Siksi tässä selvityksessä annetaan suosituksia päätöksentekijöille ja korostetaan politiikka- ja elämäntapamuutosten tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

Systeemisen muutoksen mahdollistamiseksi ja välttääksemme yksilökeskeisen näkökulman (joka usein vääristää vähähiilisiä elämäntapoja koskevia tutkimustuloksia) kuvaamme yksilöiden potentiaalisia hiilikädenjälkiä. Hiilikädenjäljellä tarkoitamme myönteisiä toimia, jotka ulottuvat yksilön oman elämäntavan ulkopuolelle ja joiden avulla muut ihmiset tai koko yhteiskunta voivat päästä 1,5 asteen tavoitteeseen. Näitä ovat muun muassa kuluttaja- ja kansalaistoiminta sekä yhteiskunnallinen toiminta, kuten koulussa, työssä, harrastuksissa, ostoksilla, verkossa ja kaduilla tekemämme valinnat.

Tutustu neljään ihmistyyppiin, joilla on erilaiset elämäntavat ja arvot

Havainnollistaaksemme sitä, millä tavoilla olisi mahdollista siirtyä vähähiilisiin elämäntapoihin, esittelemme neljä ihmistä, joista jokaisella on erilaiset elämäntavat, arvot ja kannustimet. Nämä neljä esimerkkihahmoa edustavat Pohjoismaissa asuvia erityyppisiä ihmisiä. Heidän ominaisuutensa perustuvat aiempiin SPREAD – Sustainable Lifestyles 2050 -julkaisuun ja motivaatioprofiileja käsittelevään Fiksu kuluttaminen Suomessa -selvitykseen.

Henrik, 40, on korkeasti koulutettu, tekniikasta kiinnostunut ”valveutunut nautiskelija”, jolla on aktiivinen elämäntapa ja joka asuu vauraalla alueella Helsingissä. Vaikka hän on tietoinen ympäristöongelmista, hän kuluttaa silti paljon. Hän uskoo, että ilmastokriisi voidaan ratkaista teknologian avulla.

Taina, 65, on ”pragmaattinen traditionalisti” ja pian eläkkeelle jäävä geriatrinen sairaanhoitaja, jolla on vahva yhteys omaan paikallisyhteisöönsä. Hän asuu pienessä kaupungissa ja tekee asioita, joiden hän uskoo olevan järkeviä arkijärjen perusteella. Taloudellinen hyvinvointi on Tainalle tärkeää. Hän vertailee aina hintoja ennen päätösten tekemistä.

Hilma, 32, on järjestötoiminnassa aktiivisesti mukana oleva ”vastuullinen vihreä”, jolla on säästeliäs ja siten myös vihreä elämäntapa ja joka asuu yksin yksiössä keskikokoisessa kaupungissa. Hän uskoo, että kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa asioihin. Näistä neljästä henkilöstä hän on kaikkein ympäristötietoisin ja ekologisin kuluttaja, vaikkakin enimmäkseen taloudellisista syistä johtuen.

Alex, 16, ”huoleton seurailija”, on omaa paikkaansa ja polkuaan etsivä teini, joka asuu lähiössä äitinsä kanssa. Hän ei ota ympäristöä huomioon toiminnassaan mutta seuraa ihailemiensa ihmisten esimerkkiä.

Alla oleva kuvio havainnollistaa näiden neljän ihmisen erilaisia sosiaalisia positioita ja arvopositioita. Yksityiskohtaisemmat kaaviot löytyvät täältä: Miten omaksua 1,5 asteen elämäntavat vuoteen 2030 mennessä: yksityiskohtaiset taulukot

Henrik – Valveutunut nautiskelija, jolla on vauras ja aktiivinen elämäntapa

Henrik on 40-vuotias IT-konsultti, joka asuu suuressa kaupungissa puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa. Hän on sosiaalinen ja aktiivinen persoona, joka pitää urheilusta ja ulkoilusta ja viettää mielellään aikaa yhdessä ystäviensä ja perheensä kanssa. Hänelle on tärkeää olla trendikäs, ja hän pitää muutoksista, jotka parantavat hänen elämänlaatuaan. Tekniikasta innostuneena ihmisenä häntä kiinnostaa erityisesti uusien innovaatioiden, esimerkiksi sovellusten ja koneiden, testaaminen. Henrik kuluttaa paljon, ja hänen hiilijalanjälkensä on 13,7 tonnia. Siitä huolimatta hän on tietoinen ympäristöongelmista ja uskoo, että ilmastonmuutoksen kaltaiset ongelmat voidaan ratkaista teknologian keinoin.

Kuluttajaprofiili: Henrik tekee valintoja tyylin ja identiteetin perusteella ja arvostaa individualismia, korkeaa laatua ja hyvää tunnelmaa. Hän haluaa toimia oikein ja on valmis omaksumaan ekologisen elämäntavan ilman, että joutuu tinkimään laadusta. Henrik haluaa toimia esimerkkinä muille, mutta arvostaa silti mielihyvää ja luksusta.

Tilastotiedot: Henrik edustaa tyypillistä suuressa kaupungissa asuvaa ja korkeasti koulutettua asiantuntijaa. Vuonna 2017 Suomen väestöstä 31 % oli suorittanut korkea-asteen koulutuksen ja 36 % asui kerrostaloissa. Samana vuonna Suomessa oli 566 242 lapsiperhettä ja 29 % kaikista kotitalouksista kuului kaukolämmön piiriin.

Henrikin polku vuoteen 2030

Ruoka

Henrik alkaa ostaa kotiin kuljetettua, paikallisesti tuotettua luomuruokaa verkkokaupoista ja lähellä olevalta torilta, sillä se on hänen mielestään trendikästä ja terveellistä. Hän alkaa suosia paikallista kalaa ja korvaa maitotuotteita kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Ruokailutottumuksiinsa tekemiensä muutosten ansiosta hän pystyy pienentämään ravintoon liittyvää hiilijalanjälkeään 1,6 tonnista 0,5 tonniin.

Päivittäiset ja vapaa-ajan matkat

Aktiivisena ja trenditietoisena ihmisenä hän alkaa kulkea töihin pyörällä. Hän myös vaihtaa autonsa sähköautoon, josta hän on unelmoinut siitä lähtien, kun hän ensimmäisen kerran kuuli Elon Muskista. Hän päättää viettää perheensä kanssa pitemmän loman ja käyttää suurnopeusjunien tehokasta verkostoa, sillä lentomatkustamisella on nyt mediassa ja hänen tuttavapiirissään huono maine. Nämä muutokset pienentävät hänen liikkumiseen liittyvää hiilijalanjälkeään 7,1 tonnista 1,7 tonniin.

Asuminen

Samaan aikaan, kun Henrikin taloyhtiö tekee hänen asuinrakennuksessaan energiaremontin, Henrik sijoittaa uuteen kodin älysovellukseen, jolla hän voi hallita kodinkoneitaan. Sovellus auttaa esimerkiksi seuraamaan ja laskemaan huonelämpötilaa. Paikallinen lämmöntuottaja alkaa markkinoida laajasti uutta uusiutuvaa lämpöenergiaa, ja Henrik haluaa ensimmäisten joukossa aloittaa sen käytön. Hän alkaa ostaa uusiutuvaa kaukolämpöä. Hän on todella ylpeä päätöksestään ja muistaa mainita siitä kaikille naapureilleen ja työtovereilleen. Tämän seurauksena Henrikin asumiseen liittyvä hiilijalanjälki pienenee 2,8 tonnista 0,2 tonniin.

Muut

Henrikin asunto alkaa tuntua ahtaalta, kun lapset kasvavat. Henrikille on tärkeää asua siistissä ja tyylikkäässä kodissa. Niinpä hän innostuu uudesta verkkopalvelusta, jossa vanhoja vaatteita, urheiluvälineitä ja huonekaluja noudetaan kotoa, korjataan ja myydään eteenpäin. Myydessään vanhoja tavaroitaan hän päättää olla ostamatta korvaavia tuotteita. Henrikin yleisten kulutustottumusten aiheuttama hiilijalanjälki pienenee 2,1 tonnista 0,7 tonniin.

Avainmahdollistajat

Henrikin valintoihin vaikuttavat enimmäkseen trendit ja mahdollisuudet parantaa elämänlaatua. Hänen lapsillaan on heidän kasvaessaan yhä suurempi vaikutus hänen päätöksiinsä: nuorempi sukupolvi oppii nykyisin kestävän elämäntavan perusteita koulussa.

Hiilikädenjälki

Henrikin hiilikädenjälki näkyy sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Hän järjestää energiaremontin koko asuinrakennukselleen. Tultuaan valituksi kaupunginvaltuustoon hän ajaa hiilineutraaleja ratkaisuja kaupunkiin. Osittain hiilikorvausten kautta hän kiinnostuu myös kestävistä investoinneista ja alkaa sijoittaa uusiutuvaan energiaan kehitysmaissa.

Taina – Perinteinen arkijärkeen luottava ihminen, jolla on vahva yhteys omaan paikallisyhteisöönsä

Taina on pian eläkkeelle jäävä geriatrinen sairaanhoitaja, joka asuu pienessä kaupungissa puolisonsa kanssa. Hän on asunut koko elämänsä samassa kaupungissa ja tuntee melkein kaikki asukkaat. Paikallisuus on hänelle tärkeää, ja hän haluaa tukea paikallisia yrityksiä, jos se on taloudellisesti järkevää. Hän haluaa viettää aikaa kotona ja käydä kesällä perheen kesämökillä ja paikallisissa tapahtumissa. Hänen hiilijalanjälkensä on hieman keskimääräistä suomalaista pienempi, 9,9 tonnia vuodessa.

Kuluttajaprofiili: Taina tekee asioita, jotka hänen mielestään ovat järkeviä: hän ostaa enimmäkseen hyödyllisiä tuotteita, jotka voidaan korjata, säästää rahaa ja luottaa perinteisiin kotimaisiin valmistajiin ja toimittajiin. Hänen kulutustottumuksensa ovat fiksuja ja kestäviä ja seurausta taloudellisista ja käytännöllisistä tekijöistä. Hän ei kuitenkaan tiedä tarpeeksi ympäristönsuojelusta ja uusista teknologisista ratkaisuista, joihin hän suhtautuu epäillen.

Tilastotiedot: Taina edustaa tyypillistä pienissä kaupungeissa ja suurissa omakotitaloissa asuvaa väestönosaa. Vuonna 2017 noin puolet suomalaisista asui omakotitaloissa ja 34 % käytti sähkölämmitystä. Samana vuonna noin kolmasosa kotitalouksista koostui kahdesta ihmisestä, ja vuonna 2019 Tainan ikäryhmässä (65–74-vuotiaat) oli 695 000 ihmistä.

Tainan polku vuoteen 2030

Ruoka

Taina tulee tietoisemmaksi omasta terveydestään ja vähentää sokeria, kahvia, lihaa ja maitotuotteita. Koska terveellisemmät hyödykkeet ovat hieman kalliimpia ja jätemaksut ovat nousseet, hän varmistaa, ettei hän heitä ruokaa pois, ja alkaa ostaa alennushintaisia ​​ruokia, jotka muuten heitettäisiin pois. Nämä muutokset vähentävät Tainan elintarvikkeista aiheutuvaa hiilijalanjälkeä 3 tonnista 1,1 tonniin.

Päivittäiset ja vapaa-ajan matkat

Hallitus perii korotettuja veroja fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mikä saa Tainan siirtymään biokaasuun. Hänen mielestään se on melko helppoa, koska hallitus tukee jo nyt autoihin asennettavia kaasusäiliöitä. Poikansa ehdotuksesta hän alkaa ajoittain lainata autoaan auton jakamispalvelun kautta ansaitakseen ylimääräistä rahaa. Kun hänen poikansa muuttaa Brysseliin, hän huomaa, että lentoliput ovat paljon kalliimpia kuin ennen. Onneksi hän voi vierailla poikansa luona all-inclusive-junamatkan ja risteilyn yhdistävällä pakettimatkalla. Näiden muutosten myötä Tainan matkustamiseen liittyvä hiilijalanjälki pienenee 2,4 tonnista 0,7 tonniin.

Asuminen

Tainan naapuri ehdottaa, että koko naapuruston tulisi siirtyä maalämpöön, ​​sillä siihen investoiminen kannattaa ja sille on saatavissa edullinen rahoitus. Taina on samaa mieltä, koska hyvien välien säilyttäminen naapureiden kanssa on hänelle tärkeää. Hän päättää laskea kodin lämpötilaa ja asentaa aurinkopaneelit kesämökkiinsä säästääkseen myös enemmän rahaa. Nämä muutokset pienentävät hänen asumiseen liittyvää hiilijalanjälkeään 3,6 tonnista 1,2 tonniin.

Muut

Taina järkyttyy uusien urheiluvälineiden hinnoista ja sukeltaa käytettyjen tuotteiden verkkokauppojen maailmaan. Ostaminen sieltä ei olekaan niin vaikeaa kuin hän ajatteli, ja pian suurin osa hänen ostoksistaan ​​tuodaan kotiin ilman, että hänen tarvitsee liikkua mihinkään. Hän kierrättää enemmän ja ostaa jopa käytetyn sähköpolkupyörän. Hänen muiden yleisten kulutustottumustensa aiheuttama hiilijalanjälkensä pienenee 0,9 tonnista 0,4 tonniin.

Avainmahdollistajat

Koska Tainasta ei todennäköisesti tule oma-aloitteisesti ”vihreää”, ulkoiset kannustimet ja vaikutteet ovat välttämättömiä. Erityisesti hänen omilla lapsillaan voi olla tärkeä rooli, sillä heidän sukupolvensa on sitoutunut voimakkaammin globaaleihin trendeihin ja uusiin kestäviin käytäntöihin työssään ja oppilaitoksissaan.

Hiilikädenjälki

Saatuaan myönteisen kokemuksen maalämmöstä ja aurinkoenergiasta Taina alkaa suositella niitä paikalliselle yhteisölleen myös yhtenä tulonlähteenä. Hän kannustaa ystäviään vaihtamaan biokaasuautoihin, koska niihin siirtyminen oli hänen mielestään todella helppoa. Taina tukee paikallistaloutta ostamalla ja mainostamalla paikallisia tuotteita.

Hilma – Järjestöaktiivi, jolla on säästeliäs ja siten myös vihreä elämäntapa

Hilma rakastaa lukemista ja on työskennellyt kirjastonhoitajana valmistuttuaan yliopistosta pari vuotta sitten. Hän asuu keskikokoisessa kaupungissa, pitää ulkoilmaelämästä ja liikkuu pyörällä aina kun mahdollista. Vapaa-ajallaan hän osallistuu yhdistystoimintaan. Hän käyttää myös taloyhtiön yhteistä saunaa ja osallistuu sen tapahtumiin. Hilma on tietoinen, ekologinen kuluttaja, jonka hiilijalanjälki on 6,6 tonnia, mikä johtuu säästäväisyydestä.

Kuluttajaprofiili: Hilma pyrkii vähentämään kaikkea: kulutusta, jätteen määrää ja epäoikeudenmukaisuutta maailmassa. Hän ottaa aina huomioon luonnon ja ympäristön ja on valmis tinkimään mukavuudesta voidakseen elää kestävästi. Hän huomioi paikalliset tuottajat ja ostaa vain laadukkaita tuotteita, jotka valmistetaan hänen arvojensa mukaan. Vaikka Hilma on vastuullinen kuluttaja, hänen skeptinen asenteensa uusia trendejä ja kuluttamista kohtaan voi estää häntä käyttämästä uusia ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja.

Tilastotiedot: Hilma elää tavalla, joka on tyypillinen yhden hengen talouksissa eläville nuorille aikuisille. Vuonna 2017 Suomessa oli yli 1,1 miljoonaa yhden hengen kotitaloutta, mikä on melkein puolet maan kaikista kotitalouksista. Samana vuonna 36 % väestöstä asui kerrostaloissa. Vuonna 2019 hänen ikäryhmässään (25–34-vuotiaat) oli 706 000 ihmistä.

Hilman polku vuoteen 2030

Ruoka

Liha- ja maitotuotteiden kasvipohjaisten korvikkeiden hinnat laskevat, joten Hilma siirtyy käyttämään kokonaan vain niitä. Hän liittyy paikalliseen ruokaosuuskuntaan ja alkaa  käyttää luomuvihanneksia ja itse kasvattamiaan vihanneksia kesäkuusta syyskuuhun. Päätös on taloudellinen, mutta vielä enemmän sosiaalinen: Hilma tapaa muita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan paikallista ruoantuotantoa ja nauttii sen tuomasta yhteisöllisyydestä. Hänen ruokaan liittyvä hiilijalanjälkensä pienenee yhdestä tonnista 0,4 tonniin.

Päivittäiset ja vapaa-ajan matkat

Hilma päättää, että ei lennä enää lainkaan, sillä lentäminen on kallistunut, ja hän on myös huolissaan ilmastosta. Tämän johdosta hän alkaa matkustaa Oulun ja Tukholman välillä uudella yöjunalla. Hän ostaa sähköpyörän ja alkaa pyöräillä ympäri vuoden. Hän työskentelee etänä osan ajasta ja ottaa enemmän vapaapäiviä, mikä vähentää hänen tarvettaan matkustaa ​​työpaikalle. Hän arvostaa suuresti lisääntynyttä vapaa-aikaansa ja käyttää enemmän aikaa harrastuksiin, naapuruston ihmisten auttamiseen ja asunto-osuuskuntaprojektin suunnitteluun. Nämä muutokset pienentävät hänen matkustamiseen liittyvää hiilijalanjälkeään 1,9 tonnista 0,4 tonniin.

Asuminen

Hilma perustaa viiden ystävänsä kanssa asunto-osuuskunnan ja remontoi vanhan puutalon, jonka energiatehokkuus on huipputasoa. Osuuskunta tuottaa suurimman osan sähköstä katolla olevien aurinkopaneelien avulla ja myy ylimääräisen sähkön sähköverkolle. Hilma pitää myös kotinsa huonelämpötilan matalana ja pesee astioita harvemmin. Hänen kanssaan asuvat ovat kuin yhtä perhettä: asukkaissa on niin sinkkuja, pariskuntia kuin lapsiperheitäkin. Hilman tekemien omaan elintasoonsa liittyvien muutosten ansiosta hänen asumiseen liittyvä hiilijalanjälkensä pienenee 2,6 tonnista 0,7 tonniin.

Muut

Hilma välttää uusien tuotteiden ostamista ja ostaa mahdollisimman paljon kierrätettyjä tuotteita. Hän perustaa naapurustolleen sosiaalisen median ryhmän, jonka ansiosta laitteiden ja työkalujen jakaminen on helpompaa, ja hän ottaa enemmän vapaapäiviä töistä. Näiden ja muiden pienten elämäntapoihin liittyvien muutosten ansiosta hänen yleiseen kulutukseensa liittyvä hiilijalanjälkensä pienenee 1,2 tonnista 0,5 tonniin.

Avainmahdollistajat

Hilman valintoihin vaikuttavat enimmäkseen hänen samanmieliset ystävänsä ja paikallinen yhteisö, joka haluaa elää säästäväistä ja ekologista elämää. Hänen työnantajansa suostuu lyhennettyyn työaikaan ja tarjoaa tiloja yhteisöille virallisten aukioloaikojen ulkopuolella.

Hiilikädenjälki

Hilma toimii omilla henkilökohtaisilla valinnoillaan esimerkkinä monille ihmisille. Osana työtään kirjastossa hän järjestää erilaisten laitteiden ja työkalujen lainausta. Hän äänestää vaaleissa aina ilmastonsuojelua kannattavia ehdokkaita ja auttaa Bangladeshissa elävää lasta. Hän kannustaa ja auttaa vanhempiaan siirtymään vihreään energiaan. Tämän lisäksi hänen tekemänsä vapaaehtoistyö monien kansalaisjärjestöjen hyväksi jättää myös hiilikädenjäljen.

Alex – Omaa paikkaansa ja polkuaan etsivä teini-ikäinen

Alex on 16-vuotias teini-ikäinen, joka opiskelee lukiossa. Hän asuu äitinsä kanssa esikaupunkialueella. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja hän käy isänsä luona joka toinen viikonloppu. Alex viettää paljon aikaa verkossa chattaillen ystäviensä kanssa ja pelaten videopelejä. Hän ei halua erottua joukosta, vaan seuraa mieluummin muiden tekemisiä. Hänen hiilijalanjälkensä on hieman alle Suomen keskiarvon eli 9,2 tonnia.

Kuluttajaprofiili: Alexia motivoivat hänen ihailemansa ihmiset ja uudet ilmiöt. Hän ei ajattele kestävyyttä tai ympäristöä, sillä yhteiskunnalliset kysymykset tuntuvat hänestä etäisiltä eivätkä kovin mielenkiintoisilta, vaikka hän onkin valmis tekemään fiksuja valintoja, jos ne ovat riittävän helppoja ja kohtuuhintaisia. Hän ostaa asioita ”huvin vuoksi” ja seuraa ystäviensä ja muiden hänelle läheisten ihmisten esimerkkiä. Vaikka Alex asettaa oman mukavuutensa, onnellisuutensa ja etunsa ympäristöhaasteiden ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen edelle, hänen mahdollisuutensa ovat myös taloudellisesti hyvin rajalliset.

Tilastotiedot: Alex on tyypillinen lukioikäinen esikaupungissa asuva teini, joka on aloittamassa itsenäisen aikuiselämän. Hänen ikäryhmässään (15–24-vuotiaat) oli 616 000 ihmistä vuonna 2019, ja vuonna 2017 lukioikäisiä oli noin 100 000. Samana vuonna 13 % väestöstä asui kaupunkipientaloissa (lähde: Tilastokeskus).

Alexin polku vuoteen 2030

Ruoka

Kun Alexin koulu alkaa tarjota enimmäkseen kasvipohjaista ruokaa, hän alkaa tottua uusiin vaihtoehtoihin, joissa hänen mielestään ei ole suurta eroa verrattuna lihatuotteisiin. Myös hänen perheensä alkaa syödä kasvipohjaista ruokaa, kun sen tarjonta ja kysyntä kasvavat ja sosiaalinen paine siihen siirtymiseen lisääntyy. Säännöksillä ja asetuksilla sekä hänen vanhempiensa valinnoilla on tärkeä rooli näissä ruokailutottumuksiin liittyvissä muutoksissa, jotka pienentävät hänen ruokaan liittyvää hiilijalanjälkeään 1,6 tonnista 0,9 tonniin.

Päivittäiset ja vapaa-ajan matkat

Mobility as a Service- (MaaS) eli Liikkuminen palveluna -palvelut kattavat koko maan. Ne on räätälöity opiskelijoille ja muille väestöryhmille, mikä tarkoittaa sitä, että Alexin ei tarvitse ostaa omaa autoa. Koska voimakkaampi sääntely on kasvattanut lentomatkustuksen hintaa, hän viettää kesät interreilaten lentämisen sijaan. Hänen matkavalinnoissaan keskeisiä ovat myös taloudelliset ja käytännön syyt. Nämä muutokset vähentävät hänen matkustamiseen liittyvää hiilijalanjälkeään 2,6 tonnista 0,3 tonniin.

Asuminen

Alex muuttaa edulliseen energiatehokkaaseen puurakenteiseen opiskelija-asuntoon. Yksiöiden hintojen noustua kaikki trenditietoiset nuoret ovat alkaneet asua näissä asuntoloissa, sillä yleinen suuntaus on siirtynyt kohti yhteisöllistä opiskelija-asumista. Tekemiensä elämänmuutosten ansiosta Alex pienentää elämiseen liittyvää hiilijalanjälkeään 3,5 tonnista 0,6 tonniin.

Muut

Alex ei pidä shoppailusta, mutta kadehtii ystäviensä uusia hienoja vaatteita, joita he käyttävät melkein viikoittain. Hän saa kuitenkin tietää, että vaatteet on vuokrattu verkkovuokrauspalvelun kautta, ja päättää kokeilla sitä itsekin. Siirtymällä käyttämään pääasiassa vuokravaatteita ja korjaamalla omia suosikkivaatteitaan Alex voi vähentää yleiseen kulutukseensa liittyvää hiilijalanjälkeään 1,5 tonnista 0,7 tonniin.

Avainmahdollistajat

Alexin päätöksiin vaikuttavat enimmäkseen hänen ystävänsä, trendit ja sääntely. Hänen asuessaan kotona hänen toimintaansa määrittävät hänen vanhempansa ja koulun ilmastotoimet. Kun hän alkaa elää itsenäisesti, hänellä on enemmän mahdollisuuksia alkaa tehdä omia kestäviä valintojaan.

Hiilikädenjälki

Koulussa Alex osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin, jotka tuovat iloa koko naapurustolle. Yliopistossa hän osallistuu myös kurssille, jolla tutkitaan teknologian päästöjä ja etiikkaa yhdessä afrikkalaisen kumppanuusyliopiston kanssa.

Pääviestit

1. 1,5 asteen tavoitteet ovat edelleen saavutettavissa.

Kaikki raporttimme esimerkkihenkilöt pystyivät vähentämään hiilijalanjälkeään merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Muutos on mahdollista toteuttaa hyvinkin erilaisilla elämäntavoilla ja kannustimilla, jos se tehdään oikein.

2. Enää ei tulisi keskustella siitä, kenen pitäisi ratkaista tämä yhteinen kriisi: tavoitteet voidaan saavuttaa, jos alamme toimia kaikki yhdessä.

Alexilla, Henrikillä, Hilmalla ja Tainalla on erilaiset arvot ja kannustimet. Siksi he tarvitsevat erilaista tukea, erilaisia tuotteita ja erilaisia viestintävälineitä. Yhteistä heille on se, että jokaisen on koettava kaikki muutokset oikeudenmukaisiksi. Tarvitaan hiilettömiä tuotteita ja palveluja, jotka tekevät elämästämme entistä paremman.

Suurin osa vuodelle 2030 asetettujen tavoitteiden toteutumisen mahdollistavista teknologioista ja vaihtoehdoista on jo olemassa, mutta ne eivät vielä edusta valtavirtaa. On ratkaisevan tärkeää poistaa esteet ja tukea näiden teknologioiden ja vaihtoehtojen laajaa ja välitöntä käyttöönottoa, jotta elämäntapamuutokset saadaan aikaan. Liike-elämän ja yritysten rooli on ratkaiseva, sillä uudet ratkaisut avaavat myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

3. Korvaukset ovat tärkeitä, mutta ensin hiilijalanjälkiämme on pienennettävä mahdollisimman paljon.

Hiilijalanjälkemme muodostavien hiilipäästöjen korvaamiseen liittyy edelleen suuria haasteita ja kysymyksiä. Korvauksilla on tärkeä rooli ilmastokriisin ratkaisemisessa, mutta niitä ei pidä käyttää oikeutuksena sellaisten elämäntapojen jatkamiseen, joilla on suuri hiilijalanjälki.

4. Aletaan visioida 1,5 asteen yhteiskuntia vuonna 2050

Polut, joilla vuoden 2030 tavoitteisiin päästään, ja siihen liittyvä 2,5 tonnin tavoite ovat suhteellisen helppoja tunnistaa, sillä teknologiat ja politiikat, joita tarvitaan niiden toteutumiseen, ovat jo olemassa. On edelleen haastavaa visioida hyvinvointiyhteiskuntia vuonna 2050, joissa hiilijalanjäljet ​​olisivat alle tonnin. Systeemisiä muutoksia ei saavuteta lyhyessä ajassa, mutta nyt tekemiemme päätösten tulisi mahdollistaa pitkäaikainen systeeminen muutos, ei estää sitä.

Loppuhuomautus: näihin profiileihin ei ole sisällytetty kaikkea.

Yksinkertaistaaksemme tarkasteltavia ajanjaksoja emme ole sisällyttäneet raporttiin arvioita suppeammista mutta silti yhtä tärkeistä näkökohdista, kuten koulutus, työ, harrastukset ja vapaaehtoisjärjestöt. Myös niillä voi olla merkittävä rooli vuoteen 2030 mennessä toteutuviksi suunniteltujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Näin profiilit luotiin

Neljän esimerkin jalanjälkilaskelmat perustuvat Sitran elämäntapatestiin. Yksityiskohtainen kuvaus testissä käytetystä laskentaperusteesta löytyy elämäntapatestin taustamateriaalista (Toivio ja Lettenmeier 2018).

Skenaariot perustuvat interaktiiviseen työkaluun, 1,5 asteen elämäntapojen palapeliin, joka kehitettiin osana 1,5 asteen elämäntavat -hanketta (Institute for Global Environmental Strategies ym. 2019; Lettenmeier ym. 2019). Palapelin palaset perustuvat Sitran luetteloon sadasta fiksusta tavasta elää kestävämmin, mutta ne on muokattu vastaamaan keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälkeä. Yksityiskohtaisempi kuvaus interaktiivisesta työkalusta on julkaisussa Lettenmeier ym. 2019.

Haastatellut asiantuntijat

Persoonia ja polkuja kehitettiin edelleen asiantuntijatyöpajassa ja haastattelujen avulla toukokuussa 2019.

Scenarios and pathways to 1.5-degree lifestyles 2030 and 2050 -työpaja (Helsinki, 13.5.2019)

Luettelo raportin laatimiseen osallistuneista asiantuntijoista

Maija Aho, Huhtamäki
Saara Azbel, Marimekko
Senja Forsman, SOK
Juha Honkatukia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Angelina Korsunova, Aalto-yliopisto
Satu Kuoppamäki, OP
Michael Lettenmeier, D-mat
Lassi Linnanen, LUT-yliopisto
Sonja Nielsen, D-mat
Anniina Nurmi, Vihreät vaatteet
Tina Nyfors, LUT-yliopisto
Eeva Salmenpohja, Kesko
Osmo Soininvaara
Saana Tikkanen, Palmu
Viivi Toivio, D-mat

Luettelo raportin laatimiseen osallistuneista yhteistyökumppaneista ja neuvonantajista

Sanna Autere, Sitra
Yuri Birjulin, Demos Helsinki
Emma Hietaniemi, Sitra
Sari Laine, Sitra
Tyyra Linko, Demos Helsinki
Roope Mokka, Demos Helsinki
Markus Terho, Sitra
Oona Tiainen, Sitra
Lotta Toivonen, Sitra

Muut haastattelut

Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö
Mariko Landström, Sitra
Mikko Viljakainen, Puuinfo

Lähteet

Demos Helsinki, 2012. SPREAD Scenarios for Sustainable Lifestyles 2050: From Global Champions to Local Loops. D4.1. Future Scenarios for New European Social Models with Visualisations.

Institute for Global Environmental Strategies, Aalto University and D-mat Ltd, 2019. 1.5-Degree Lifestyles: Targets and Options for Reducing Lifestyle Carbon Footprints. Technical Report. Institute for Global Environmental Strategies, Hayama, Japan.

IPCC, 2018: Global warming of 1.5 °C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5 °C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty.

Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R. and Ammellina, A. 2019: 1.5 asteen elämäntavat. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitran selvityksiä 148.

Official Statistics of Finland (OSF): Dwellings and housing conditions [e-publication]. ISSN=1798-6761. 2017, Appendix table 1. Household-dwelling units by number of person 1960-2017 . Helsinki: Statistics Finland [referred: 29.5.2019].

Official Statistics of Finland (OSF): Dwellings and housing conditions [e-publication]. ISSN=1798-6761. Overview 2017, 2. Household-dwelling units and housing conditions 2017 . Helsinki: Statistics Finland [referred: 29.5.2019].

Official Statistics of Finland (OSF): Educational structure of population [e-publication]. ISSN=2242-2919. 2017. Helsinki: Statistics Finland [referred: 29.5.2019].

Official Statistics of Finland (OSF): Energy consumption in households [e-publication]. ISSN=2323-329X. 2017, Appendix figure 1. Energy consumption in households by energy source in 2017. Helsinki: Statistics Finland [referred: 29.5.2019].

Official Statistics of Finland (OSF): Families [e-publication]. ISSN=1798-3231. Annual Review 2017, Appendix table 5. Families with underage children by language of parents on December 31, 2017 . Helsinki: Statistics Finland [referred: 29.5.2019].

Official Statistics of Finland (OSF): Labour force survey [e-publication]. ISSN=1798-7857. March 2019, Appendix table 3. Population by sex and age 2018/03 – 2019/03 . Helsinki: Statistics Finland [referred: 29.5.2019].

Official Statistics of Finland (OSF): Upper secondary general school education [e-publication]. ISSN=1799-165X. 2017. Helsinki: Statistics Finland [referred: 29.5.2019].

Griscom, B. W. et al.: Natural climate solutions. Forests and ecosystems as carbon sinks. Proc. Natl Acad. Sci. USA 114, 11645–11650 (2017)

Sitra and Palmu, 2018: Fiksu kuluttaminen Suomessa. Motivaatioprofiilit apuna liiketoiminnan kehittämisessä. Sitra, Helsinki, Finland.

Toivio, Viivi and Lettenmeier, Michael 2018: Calculation basis used in the Sitra lifestyle test. Update 22.8.2019.