Miten osaajat liikkuvat alueilla?

Miten osaajat liikkuvat alueilla? -selvityksessä tarkastellaan ammatilliselta toiselta asteelta ja korkea-asteelta valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja alueille. Selvitys täydentää Sitran vuonna 2020 julkaiseman Mille väestölle? -selvityksen uusien opiskelijoiden määrien alueellisia ennakointitietoja.

Selvitykseen liittyy myös Koulutustaso alueilla -verkkopalvelu, jossa voi tarkastella kuntien, seutukuntien ja maakuntien väestön koulutustasoa sekä kymmentä muuta elinvoimaa kuvaavaa tunnuslukua.

Selvityksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietokantoihin sekä Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun. Kuuden yliopistokaupungin sijoittumistiedot on lisäksi tilattu erillisaineistona Tilastokeskuksesta. Alueluokitus perustuu 1.1.2020 tilanteeseen.

Selvityksessä kunkin maakunnan koulutusprofiilissa esitetään alueen koulutusrakenne, väestön koulutustaso sekä kyky työllistää maakunnasta valmistuneita ja houkutella muista maakunnista muuttavia osaajia.

Selvitys osoittaa, että väestön koulutustasoon liittyvät alueelliset koulutuserot ovat melko suuria ja luonteeltaan pysyviä. Koulutuksella ja inhimillisellä pääomalla on taipumus keskittyä sinne, missä on korkeakouluja, osaamis- ja tuotantokeskittymiä tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ympärille muodostuneita ekosysteemejä.

Valmistuneiden sijoittumisessa on merkittäviä eroja koulutusasteiden, koulutusalojen, tutkintojen, oppilaitosten ja alueiden välillä. Erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin, tekniikan sekä kaupan ja hallinnon koulutusaloilta valmistuneet sijoittuvat hyvin työmarkkinoille kaikilta koulutusasteilta.

Alueen saama hyöty koulutustoiminnasta riippuu alueen kyvystä työllistää maakunnassa valmistuneet opiskelijat koulutusmaakuntaansa ja kyvystä houkutella muista maakunnista muuttavia osaajia. Ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet työllistyvät useimmin koulutusmaakuntaansa kuin korkea-asteelta valmistuneet.

Valmistuneiden sijoittumiseen liittyvistä valinnoista ja alueellisesta liikkuvuudesta hyötyy ylivoimaisesti eniten Uusimaa.

Inhimillisen pääoman merkitys korostuu jatkossa alueiden välisessä kilpailussa, jonka yhtenä keskeisenä ajurina toimii valikoiva muuttoliike.

Selivitykseen liittyy lisäksi muistio Osaajien riittävyys alueilla – Neljän erilaisen alueen esimerkit, jossa tarkastellaan lähemmin Pirkanmaan maakunnan, Raahen seutukunnan, Seinäjoen ja Ilmajoen alueen sekä Ylä-Savon seutukunnan lähestymistapoja osaajapulaan.