Osaajien riittävyys alueilla

Muistiossa Osaajien riittävyys alueilla – Neljän erilaisen alueen esimerkit pohditaan, mikä merkitys toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakouluista valmistuneiden sijoittumisella ja osaajien liikkuvuudella on alueen elinvoimaan, osaamisen uudistamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen.

Neljää erilaista aluetta lähemmin tarkastelemalla tehdään havaintoja siitä, miten alueen osaajatilanne ja osaajien liikkuvuus vaikuttavat alueen elinvoimatyön valintoihin ja etenemistapaan sekä millaisia ratkaisuja alueet voivat tilanteessa löytää.

Tarkasteltavat neljä aluetta ovat Pirkanmaan maakunta, Raahen seutukunta, Seinäjoen ja Ilmajoen alue sekä  Ylä-Savon seutukunta. Muistiossa ei kuitenkaan tehdä kokonaisvaltaista analyysia alueista.

Muistiossa kirjoittaja kommentoi Miten osaajat liikkuvat alueilla? -selvityksen (2021) tuloksia ja Koulutustaso alueilla -verkkopalvelun tarjoamia kuntakohtaisiakin tietoja. Taustan muistiolle tuo Sitran Mille väestölle? -selvitys vuodelta 2020. Pohdinnassa hyödynnetään myös esimerkkialueilla keväällä 2020 tehtyä vuorovaikutteista kehitystyötä, jossa alueen yritykset, oppilaitokset ja julkiset toimijat loivat yhdesssä tilannekuvan alueen elinvoiman haasteista ja mahdollisuuksista.

Muistion alussa avataan sitä, miten työpaikkojen osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen kohtaavat. Niin sanottu työvoiman ja osaamisen kohtaanto-ongelma on alue- ja alakohtainen. Tilannetta ovat vaikeuttaneet erityisesti viime vuosikymmenen väestömuutokset ja alueiden syventynyt eriytyminen.

Pirkanmaan maakunnan lähempi tarkastelu osoittaa, että koulutuksen erot maakunnan kuntien välillä ovat huomattavan suuria – lähes kaksi vuotta –, mikä tekee kehittämistyön maakunnassa vaikeammaksi kuin koulutustasoltaan yhtenäisemmän väestön.

Raahen seutukunnassa osaajien riittävyyttä on ratkottu monikampusmallilla. Siinä toimijoiden yksituumaisella yhteistyöllä alueelle saadaan sen yritysten tarvitsemaa koulutusta ja osaamista.

Seinäjoen ja Ilmajoen alueen elinvoiman tilanne on monella tapaa erinomainen mutta sen haasteena on matala osaamistaso. Jalostustasoa ja tuottavuutta voidaan nostaa alueen toimijoiden kyvyllä ennakoida ja tehdä hyvää yhteistyötä.

Ylä-Savon seutukunta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten osaamiskeskittymää rakennetaan aktiivisesti johtavien yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä. Siinä yhteinen visio ja julkisten toimijoiden aktiivinen rooli on merkittävä.

Esimerkkialueiden toimintaa osoittaa, että tulevaisuuden tekeminen pohjautuu yhdessä tekemiselle. Alueiden elinvoima edellyttää alueiden tarpeista lähtevää kehittämistyötä ja sen mahdollistamista.