Verkostomaisissa toimintamalleissa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat työskentelevät yhdessä saavuttaakseen tehokkuutta ja vaikuttavuutta palvelutuotannossa. Malleja voidaan hyödyntää peruspalveluissa ja kansansairauksien nykyistä paremmassa ja asiakaslähtöisemmässä hoidossa. Yksittäinen palveluntuottaja ei pysty hallitsemaan asiakkaan kulkua palvelujärjestelmässä, vaan tämä edellyttää toimijoiden verkostomaista yhteistyötä.
Yhteistyö ja yhteinen tieto mahdollistavat aiempaa paremman hoidon laadun ja vaikuttavuuden. Verkostomalleissa sopimukset painottavat suoritteiden sijasta osapuolten välisiä suhteita yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Malli mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluissa tärkeän järjestösektorin osallistumisen. Kannustimena verkostomallien käyttöönottoon järjestäjällä on palveluiden laatu- ja kustannusnäkökulmat. Muilla toimijoilla kannustimena voivat toimia yhteiset tavoitteet, yhteiskehittäminen ja yhteistyöstä saatavat hyödyt.
Yksi esimerkki verkostomallista on rakennusalalla tunnettu allianssimalli, jossa osapuolilla on yhteiset tavoitteet ja niitä sitoo sopimus yhteisestä vastuusta, suunnittelusta, toteuttamisesta, allianssiorganisaatiosta, hyötyjen ja riskien jakamisesta sekä avoimuusperiaatteen noudattamisesta. Mallissa noudatetaan hankkeen parhaaksi -periaatetta ja ratkaisut ja päätökset kokonaisuuden etua silmällä pitäen.
Allianssimallia on sovellettu Tampereella vuodesta 2018 lähtien Tesoman hyvinvointikeskuksessa. Palvelut tuotetaan yhdessä Tampereen kaupungin, Mehiläisen ja Setlementti Tampere ry:n kanssa. Sote-palveluja täydentävät kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, kuten kirjasto, nuorisotila ja kahvila.
Hyvinvointipalvelujen tuottaminen tiiviissä yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken on osoittanut erittäin hyödylliseksi. Ennakkoluuloton ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö sujuvoittaa asiakkaan palvelupolkua. Allianssin ensimmäiselle sopimusjaksolle vuonna 2017 asetetut tulostavoitteet ovat monelta osin täyttymässä hyvin koronapandemiasta huolimatta.
Toisessa esimerkissä verkostomallia on sovellettu Tampereella sydänpotilaiden laajaan, kalliiseen ja monimutkaiseen hoitopolkuun, joka edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä ja verkostoa. Vastuullisen hoito-organisaation (VHO) yhteistyömallin hybridimäinen rakenne ja sopimuspohja mahdollistavat osallistujien laventamisen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoista vapaaehtoistyön ja hoitopolkujen kannalta tärkeisiin järjestöihin.
VHO-mallissa yhteistyö lähtee liikkeelle järjestäjän strategiasta yhteiseen valmisteluvaiheeseen ja etenee kehittämis- ja toteutusvaiheeseen. Monitahoisen hoitopolun järjestäminen edellyttää selkeää työnjakoa, hyvää tiedonkulkua, sopimusohjausta, seurantaa sekä tarvittaessa kannusteita ja sanktioita. Toteutusvaihe sydänpotilaiden vastuullisesta hoito-organisaatiosta käynnistyy keväällä 2021 yhteistyössä Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Tays Sydänsairaalan, Mehiläisen ja Hämeenmaan Sydänpiirin kesken.
Molemmissa esimerkeissä kaivataan julkisen ja yksityisen sektorin rinnalle järjestöjä, jotka voivat osallistua verkostoyhteistyöhön palveluntuottajina tai järjestäjän osoittamina kumppaneina. Sydänjärjestön toiminta keskittyy terveyttä edistävien rakenteiden kehittämiseen ja potilaiden hoidon laadun varmistamiseen. Sydänpotilaiden hoito erikoissairaanhoidossa on Suomessa laadultaan erinomaista, mutta sairaalahoidon jälkeen hoitosuhde katkeaa liian usein. VHO-mallin mukaisen palvelun järjestäjän ja johtoryhmän on mahdollista ohjata järjestön osuutta ja kannustaa järjestöä toteuttamaan merkittävää rooliaan.
Julkaisun liitteet
Liite 1: Case Tesoman hyvinvointikeskuksen toteutus allianssimallilla
Liite 2: Hyvinvointiallianssin kehitysvaiheen allianssisopimusmalli
Liite 3: Hyvinvointiallianssin toteutusvaiheen allianssisopimusmalli
Liite 4: VHO-yhteistyösopimusmalli
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.