Putting nature at the heart of the European Green Deal

Lue koko muistio englanniksi: Putting nature at the heart of the European Green Deal Building blocks for the next European Commission.

Vuonna 2019 julkaistu Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) on ollut Ursula von der Leyenin komission keskeisiä politiikka-ohjelmia. Jo nyt voidaan sanoa, että ohjelma tuli tarpeeseen ja onnistui vauhdittamaan vihreää siirtymää syvenevän ekologisen kestävyyskriisin keskellä. Ohjelma myös auttoi Euroopan unionia irtautumaan venäläisestä fossiilienergiasta Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.

Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Uuden komission odotetaan aloittavan työnsä syksyn 2024 aikana. Nyt onkin oikea aika aloittaa keskustelu seuraavan komission työohjelmasta ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman jatkosta. Ohjelmaa täytyy ehdottomasti jatkaa, sillä ilmastokriisi etenee ja luontokato kiihtyy. Luonnon kantokyvyn murenemisen seuraukset näkyvät selvemmin ja konkreettisemmin vuosi vuodelta. Euroopan vihreän kasvun ohjelmaa täytyy siis kehittää: ohjelmassa tulee etsiä ratkaisua ilmastokriisiin ja luontokatoon kokonaisuutena. Jos luontokadon pysäyttämisessä epäonnistutaan, ilmastokriisiä ei voi saada kuriin – ja päinvastoin. Samalla ohjelman tulee huomioida Euroopan kilpailukyky ja vahvistaa maanosan kriisinkestävyyttä.

Ihmisen toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan. Ekologiseen kestävyyskriisiin ratkaisemissa on kiire – erityisesti tarvitaan ratkaisuja, jotka taklaavat kriisin samanaikaisesti eri ulottuvuuksia. EU:ssa tämä onnistuu asettamalla luonto päätöksenteon ytimeen EU-instituutioissa, jäsenvaltioissa, paikallistasolla ja yrityksissä.

Taloutemme ja hyvinvointimme ovat täysin riippuvaisia luonnosta, mutta olemme antaneet luontopääomamme huveta ja näivettyä. Luonnon ja sen tarjoamien palvelujen arvo onkin tehtävä näkyväksi ja tuotava osaksi taloudellista päätöksentekoa ja EU:n politiikkaohjelmia. Näin voidaan varmistaa kestävä hyvinvointi, talouden kriisinkestävyys sekä vauhdittaa uusia investointeja ja työpaikkojen syntymistä.

Tällä muistiolla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin tarjoamme ehdotuksia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman seuraavan version pohjaksi. Ehdotukset koskevat Euroopan unionin keskeisiä osa-alueita: sisämarkkinoita ja yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Ehdotusten avulla voidaan vähentää luontoon kohdistuvia paineita ja samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja innovaatioita. Muistoissa käsitellään ekosysteemitilinpitoa ja ekologista kompensaatiota keinoina tuoda luonnon arvo näkyväksi osaksi päätöksentekoa.

Ehdotamme myös sisämarkkinoiden uudistamista kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi, luonnon näkemistä liiketoimintamahdollisuutena, datan ja digitaalisten tuotepassien hyödyntämistä vihreän siirtymän mahdollistajana, Euroopan globaalin luontojalanjäljen pienentämistä sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista.

Muistossa esitämme joukon politiikkasuosituksia seuraavalle komissiolle. Lista ei ole kaikkia politiikkasektoreita kattava eikä varmasti täydellinen. Kutsummekin kaikki sidosryhmät jakamaan omia ehdotuksiaan. Muistion toinen tavoite on herättää keskustelua siitä, miltä seuraava Euroopan vihreän kehityksen ohjelma voisi näyttää. Kellään ei ole kaikkia vastauksia, mutta ideoita voidaan kehittää julkisessa keskustelussa. Muistiossa listaamme myös kysymyksiä, joiden osalta tarvitaan lisää tietoa seuraavan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman muodostamiseksi.

Keskeiset politiikkasuositukset:

• Varmistetaan Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa, että luonnon ja sen tarjoamien ekosysteemipalvelujen arvo otetaan huomioon taloudellisessa päätöksenteossa ja että luontohaitoista syntyy kustannus niiden aiheuttajille.

• Nostetaan EU:n ekosysteemitilinpidon kunnianhimon tasoa sisällyttämällä rahalliset tilit eurooppalaiseen ekosysteemitilinpitoon.

• Varmistetaan EU:ssa, jäsenvaltioissa sekä paikallisten viranomaisten tasolla ekologisilla kompensaatioilla, että ekosysteemejä tai ekosysteemi-palveluja ei kokonaisuutena katsoen menetetä.

• Luodaan EU:ssa aidot kiertotalouden mukaiset sisämarkkinat ottamalla käyttöön kiertotalouden mukainen tuotepolitiikka, kuten laajaan tuote-ryhmään ulotettu kiertotaloutta tukeva tuotesuunnittelu ja laajalle ulote-tut kierrätettyjen raaka-aineiden sekoite- ja käyttövelvoitteet.

• Asetetaan vihreille julkisille hankinnoille (Green Public Procurement) pakolliset vähimmäistavoitteet kiertotalousmateriaalien, -tuotteiden ja palveluiden markkinan vauhdittamiseksi. Vihreän ohjelmoinnin peri-aatteet tulisi sisällyttää vihreisiin julkisiin hankintoihin.

• Arvioidaan unionissa ja jäsenvaltioissa, millä politiikkatoimilla voidaan vähentää eniten luontokatoa aiheuttavien hyödykkeiden kulutusta.

• Suunnataan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavassa uudistuk-sessa tukipolitiikan painopistettä poispäin viljelyalaan ja eläinlukuun perustuvista tuista kohti tulosperusteisia tukia, jotka palkitsevat viljelijöitä ekosysteemipalvelujen ylläpitämisestä ja vahvistamisesta.