julkaisut

Sähköistämisen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Kustannustehokas polku kohti päästötöntä Suomea.

Kirjoittajat

Janne Peljo

Antti Koistinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Aikaisemmat Suomen energiajärjestelmään keskittyneet selvitykset ovat osoittaneet energiankulutuksen sähköistämisen tärkeyden päästöjen vähentämisessä. Karkeasti ottaen resepti mittaviin päästövähennyksiin on tämä: ensin tehdään sähköntuotannosta päästötöntä ja sen jälkeen sähköistetään yhteiskunnan ja talouden toiminnot – siinä järjestyksessä kun se on tehokkainta kustannusten, energiankäytön ja resurssien näkökulmasta.

Tämän selvityksen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kuva sähköistämisestä ja päästöjen vähentämisestä Suomessa ja siten täydentää sekä täsmentää näkymää energiajärjestelmän tulevaisuuteen. Tarkastelun lähtökohtana on, että hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2035 ja päästöttömyys vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi olemme pyrkineet tunnistamaan kehitykseen liittyviä tärkeitä mahdollistajia ja kipupisteitä ja toisaalta laatimaan suosituksia etenemistä varten.

Selvityksen lähtökohtana ovat Suomen nykyinen energiajärjestelmä, riittävä toimitusvarmuus ja saatavilla olevat resurssit. Työssä on huomioitu myös uudemmat teknologiset ratkaisut, kuten kysyntäjousto, puhtaasti tuotettu vety ja synteettiset polttoaineet. Tulokset osoittavat, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen on energiajärjestelmän näkökulmasta tarkasteltuna hyvinkin mahdollista, mutta se edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista puhtaasti tuotetulla sähköllä niin teollisuudessa, liikenteessä kuin lämmityksessäkin. Siellä missä päästöjä ei voida poistaa sähköistymisen avulla, voidaan käyttää vetyä tai biomassaa, kuten puuta.

Sähköistymiskehitys kasvattaa merkittävästi sähkön kysyntää, joka arviolta tuplaantuu nykytasolta vuoteen 2050 mennessä. Kustannustehokkainta on tuottaa valtaosa tarvittavasta lisäsähköstä maatuulivoimalla, mutta tuulivoima tarvitsee kuitenkin tuekseen joustavaa sähköntuotantoa ja -kulutusta. Lisäksi on panostettava sähkön varastointiin, kuten akkuihin ja vetyyn. Myös Suomen sähkönsiirron selkärankaa, kantaverkkoa, pitää vahvistaa.

Selvitys osoittaa, että siirtymä kohti päästötöntä energiajärjestelmää on tehtävissä. Siirtymän toteutuminen kustannustehokkaasti on kuitenkin ensisijaisesti päättäjiemme käsissä: Jotta energiajärjestelmän sähköistäminen onnistuu, puitteet on pantava kuntoon. Tarvitaan selvä näkymä tulevaan, riittävät kannustimet sähköistämiseen ja tukea uuden teknologian käyttöönottoon ja kehittämiseen.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Sähköistämisen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Alaotsikko

Kustannustehokas polku kohti päästötöntä Suomea

Tekijät

Kirjoittajat: Fabien Roques, Yves Le Thieis, Gerald Aue, Petr Spodniak, Guillaume Pugliese (Compass Lexecon), Sylvain Cail, Aurélien Peffen (Enerdata), Samuli Honkapuro ja Ville Sihvonen (LUT). Suomeksi toimittaneet: Mariko Landström, Saara Tamminen, Antti Koistinen ja Janne Peljo.

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2021

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

24

ISBN (PDF)

978-952-347-238-9

ISSN (PDF)

2737-1034

Aihe

ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, sähköistäminen, energiajärjestelmä, hiilineutraalius, hiilinegatiivisuus, sähköntuotanto, energia, tuulivoima, ilmastotavoitteet

Sarja

Muistio

Mistä on kyse?