Maaliskuussa 2022 järjestetyssä Suuressa luontodialogissa keskusteltiin luonnosta, sen merkityksestä ja luontokadon pysäyttämisestä. Keskusteluista laadittu yhteenveto tarjoaa laajan koosteen dialogien sisällöistä ja keskeisistä näkökulmista. Eri puolella Suomea ja erilaisissa yhteisöissä käytyihin 103 dialogiin osallistui noin 800 ihmistä. Keskustelut käytiin pääasiassa Erätauko-menetelmällä.
Sitran ja DialogiAkatemian järjestämän Suuren luontodialogin tavoitteena oli ymmärtää paremmin suomalaisten moninaisia luontosuhteita ja herättää keskustelua luonnon merkityksestä.
Keskustelujen yhteenveto luo pohjaa Sitran Luontoviisas Suomi 2035 -visiolle, jonka on tarkoitus olla realistinen kuva luontopositiivisesta Suomesta – maasta, jossa luonnon köyhtyminen on saatu pysäytettyä yhteistyöllä. Visio on määrä julkaista myöhemmin tänä vuonna.
Dialogiin osallistuneiden ihmisten puhe luonnosta oli rikasta ja vivahteikasta heijastellen inhimillisen kokemuksen koko kirjoa havaintoineen, ajatuksineen ja tunteineen. Keskustelijat kokivat, että Suomessa luonto on keskeinen osa ihmisten elämää. Samaan aikaan tuli näkyville, että ihmisillä on hyvin erilaisia suhteita luontoon.
Luontokatoa pohdittiin keskusteluissa monista eri näkökulmista, arkisista havainnoista koskien elonkirjon kaventumista aina planetaarisen mittakaavan ekologiaan. Keskusteluiden keskeiset teemat olivat suomalaisen luontosuhteen rakentuminen sekä luontokadon pysäyttämistä estävät ja sen mahdollistavat tekijät.
Suomalaista luontosuhdetta käsiteltiin keskusteluissa aistien ja tunteiden, turvallisuuden ja pelon kokemusten, rauhoittumisen ja haltioitumisen sekä työn ja elinkeinojen kautta. Luontokadon pysäyttämistä estävät keskustelijoiden mukaan elonkirjon kiihtyvä kaventuminen, ahneuden ja ylikulutuksen yhteiskunta, vastakkainasettelut, paikallisen ja globaalin eriarvoisuuden seuraukset sekä systeemiymmärryksen, visioiden ja vaikutuskeinojen puute. Samaan aikaan keskustelijat uskovat, että luontokato voidaan pysäyttää vaalimalla rikasta luontosuhdetta läpi ihmisten elämän, tekemällä tietoisia arjen valintoja, edistämällä pitkäjänteistä tutkimus- ja vaikuttamistyötä, popularisoimalla tietoa ja luomalla taidetta. Monet keskustelijoista toivovat, että Suomi toimisi luontokadon pysäyttämisessä edelläkävijänä kriisienkin keskellä.
Suuri luontodialogi tekee näkyväksi, että meissä jokaisessa elää rinnakkain erilaisia, välillä jännitteisiäkin luontosuhteita. Luontosuhteemme kehittyvät kokemustemme, olosuhteidemme, elämäntilanteidemme ja ymmärryksemme muutosten mukana. Dialogit lisäsivät keskustelijoiden ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja luontokatoon vaikuttavista tekijöistä, sekä toisten ihmisten erilaisista näkökulmista ja omista kokemuksista. Yhtä lailla keskustelut tarjosivat osallistujille mahdollisuuden etsiä luontosuhteilleen sanoituksia ja muotoja, jotka tukevat heidän omaa toimijuuttaan. Dialogit nähtiinkin yhtenä tärkeänä ja uutena keinona toimia yhdessä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Mitä paremmin ymmärrämme ihmisten erilaisia luontosuhteita ja niihin liittyvää tahtoa toimia, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on yhdessä pysäyttää luontokato. Ymmärrystä ja luottamusta vahvistavaa dialogia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla paikallisyhteisöistä globaaliin päätöksentekoon, jotta luontokadon pysäyttämisessä voidaan onnistua.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.