Talouskeskustelun tila ja tulevaisuus

Talous on ihmisten luoma järjestelmä, joten voimme vaikuttaa sen kehitykseen. Millaista yhteiskunnallista keskustelua Suomessa käydään talouden pitkän aikavälin suunnasta ja kehitystarpeista? Entä millaista tulevaisuuskeskustelua kytkeytyneessä maailmassa sekä epävarmassa ja jännitteisessä ajassa tarvitaan?

Sitran selvityksistä käy ilmi, että keskustelu talouden tulevaisuudesta on Suomessa vähänlaista, kapea-alaista ja lyhytnäköistä. Kannustammekin eri alojen asiantuntijoita ja kaikkia suomalaisia pohtimaan talouden mahdollisia tulevaisuuksia, osallistumaan keskusteluun niistä ja myös toimimaan toivotun kehityksen puolesta. Työpaperi tarjoaa kymmenen vinkkiä talousaiheisen tulevaisuuskeskustelun rakentamiseen.

Tiivistelmä

Demokraattiset yhteiskunnat uudistuvat tulevaisuuteen kurkottavan, moniäänisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Koska talous kytkeytyy lähes kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan, taloudesta käytävä laadukas tulevaisuuskeskustelu on keskeinen yhteiskunnan menestyksen edellytys. Millaista sitten on laadukas tulevaisuuskeskustelu, ja onko nykyinen keskustelumme sellaista?

Talouskeskustelua on Suomessa tutkittu lähinnä sellaisen talousasiantuntijoiden ja -päättäjien välisen keskustelun osalta, jota mediassa käydään ajankohtaisista talouskysymyksistä. Tässä työpaperissa keskitytään talouteen liittyvään tulevaisuuskeskusteluun.

Työpaperissa kootaan yhteen Sitran toimeksiannosta tehtyjen selvitysten tuloksia ja pohditaan, millaista talouteen liittyvää tulevaisuuskeskustelua kytkeytyneessä maailmassa ja epäjatkuvuuksien ajassa tarvitaan. Selvitysten pääpaino on median kautta käydyn keskustelun analyysissa, joka luonnollisesti muodostaa vain osan talouteen liittyvästä julkisesta keskustelusta.

Media-analyysit osoittavat, että talouden tulevaisuudesta suomalaisessa toimituksellisessa verkkomediassa käytävä keskustelu on pääosin tuttuja talousmittareita lähitulevaisuuteen heijastavaa. Näkökulma on tyypillisesti kansallinen, ja keskustelun tunnelma etenkin talouspoliittisissa kysymyksissä on kriisin sävyttämä. Keskustelusta puuttuu usein iso kuva sekä näkemykselliset tai rohkeat avaukset. Systeeminen lähestymistapa, jossa talouden kytköksiä tarkastellaan samanaikaisesti useampaan yhteiskunnalliseen teemaan, puuttuu lähes kokonaan.

Ympäristöaiheita lukuun ottamatta mediakeskustelun tilaa hallitsevat pankkiekonomistit, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä talouspolitiikan kysymyksissä myös johtavat poliitikot. Tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä kuullaan eniten ympäristökysymyksissä.

Sitran selvityksissä kerätty kansainvälisen median englanninkielinen verrokkiaineisto ei ole suoraan verrannollinen suomalaiseen, mutta se tarjoaa näkökulmia siihen, miten suomalaista keskustelua olisi mahdollista kehittää. Kansainvälinen keskustelu näyttäytyy moni-ilmeisempänä ja moniäänisempänä. Näkökulma on usein globaalimpi. Keskustelun ote on suomalaista useammin uudistumista tavoitteleva ja totuttua ajattelua kyseenalaistava. Äänessä on kirjava asiantuntija- ja keskustelijajoukko. Tutkijat ja yliopistojen sekä kansainvälisten organisaatioiden edustajat saavat useammin äänensä esiin.

Nuorten näkökulma talouden tulevaisuuteen on erityisen tärkeä silloin, kun on tarve pohtia, millaisiin tulevaisuuskysymyksiin yhteiskunnallisessa talouskeskustelussa tulisi pyrkiä vastaamaan. Korkeakouluopiskelijoille ja nuorille asiantuntijoille suunnattujen työpajojen avulla pyrittiin tunnistamaan, mistä silloin pitäisi puhua, kun puhutaan talouden tulevaisuudesta. Eri oppialojen edustajia yhteen tuoneet työpajat järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HEL- SUSin sekä Rethinking Economics Suomi -yhdistyksen kanssa.

Monilla nuorilla ei ole valmiita vastauksia aikamme vaativiin talouskysymyksiin, mutta heidän esittämänsä tulevaisuuskysymykset haastavat meitä arvioimaan totuttuja oletuksiamme talouden tulevaisuudesta. Vaikka talouden tulevaisuuteen liittyen ei ole olemassa ”oikeita tai vääriä” kysymyksiä, nuoremmat sukupolvet kokevat, että keskusteluun on vaikea osallistua uskottavana äänenä.

Monet nuorten esittämistä tulevaisuuskysymyksistä kytkeytyivät tavoitteeseen siirtyä reiluun ja kestävään talouteen.

Reilun ja kestävän talouden tutkimuspohjaisia aloitteita on sekä Suomessa että maailmalla julkaistu viime vuosina runsaasti. Aloitteet eroavat toisistaan sekä lähtökohdiltaan, tavoitteiltaan, talousajattelultaan että ratkaisuiltaan. Tässä työpaperissa vertailtua seitsemää aloitetta voidaan tarkastella karkeasti ottaen kahtena ryhmänä.

Ensimmäisen ryhmän aloitteet ponnistavat nykyisenkaltaisen talousajattelun ja talouden toimintamallien lähtökohdista (esim. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja missiotalous). Toisen ryhmän aloitteissa peräänkuulutetaan syvällisempää muutosta talousajatteluun ja talouden toimintamalleihin (esim. donitsitalous, Green New Deal for Europe, ekohyvinvointivaltio sekä ekologinen jälleenrakennus). Hyvinvointitalouden aloite voidaan alkuperäisten tavoitteidensa näkökulmasta sijoittaa jälkimmäiseen ryhmään, ja valtiotoimijoiden omaksumien sovellusten osalta ensimmäiseen ryhmään.

Aloitteet ovat saaneet vaihtelevan vastaanoton ja huomion, eikä edellä oleva jako yksin selitä niiden saamaa suosiota. Esimerkiksi sekä EU-komission hyväksymästä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta että donitsitalouden aloitteesta on Suomessa keskusteltu paljon.

Talouden tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa aloitteet voivat parhaimmillaan sekä haastaa toisiaan että oppia toisiltaan synnyttäen reilua ja kestävää taloutta edistyksellisesti rakentavia sovelluksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa talouden tulevaisuudesta käytävää mediakeskustelua hallitsee lyhyt aikajänne, ja taloutta tarkastellaan pääosin vain ”talouden” näkökulmasta. Samalla talouden uudistaminen ja ristipölytys teknologisen kehityksen, sosiaalisten haasteiden, ympäristökysymysten sekä kulttuuristen muutosten kanssa jää heikommaksi. Näiltä osin suomalainen mediakeskustelu ei juuri eroa kansainvälisestä.

Monista yhtäläisyyksistä huolimatta kansainvälinen mediakeskustelu talouden tulevaisuudesta on moniäänisempää, ja keskustelua talousjärjestelmän ja talouden toimintamallien uudistamisesta käydään Suomea enemmän. Tämä heijastuu myös reilun ja kestävän talouden aloitteista käytävään keskusteluun, jossa talousajattelun uudistamiseen voimakkaimmin tähtäävät aloitteet eivät ole Suomessa juuri yltäneet julkisen mediakeskustelun agendalle donitsitaloutta lukuun ottamatta.

Kompleksisessa, epävarmassa ja jännitteisessä maailmassa vaatimukset tulevaisuussuuntautuneelle talouskeskustelulle ovat korkeat. Vallitsevien oletusten kyseenalaistamiselle ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelulle on kasvava tarve, ja tulevaisuustietoa on tärkeä tulkita yhdessä.

Aikamme haasteet korostavat keskustelun monipuolisuutta, moniäänisyyttä sekä rakentavaa otetta. Suomi kaipaisi talouden tulevaisuudesta käytävään keskusteluun uusia keskustelijoita ja näkökulmia, jotta keskustelu etsisi tietä eteenpäin ja painopiste siirtyisi entistä enemmän uudistamiseen ja ruokkisi ideointia.

Tavoitteena tulisi olla yhteiskunta, jossa talouden tulevaisuudesta käytävän yhteiskunnallisen keskustelun koetaan olevan avointa kaikille aiheesta kiinnostuneille. Sen tueksi listamme tämän työpaperin lopuksi kymmenen vinkkiä kaikille talouden tulevaisuuskeskustelijoille.