sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Planetaarinen terveys on lähestymistapa, joka korostaa luonnon hyvinvoinnin ja ihmisen terveyden välisiä kytköksiä. Näiden riippuvuuksien tunnistaminen on erityisen tärkeää, kun luonnon tila ja luontoyhteys ovat merkittävästi heikentymässä. Ekologisen jälleenrakentamisen merkitys onkin tunnistettu kansainvälisesti esimerkiksi YK:n luontokokouksessa Montrealissa joulukuussa 2022. Luonnon myönteinen vaikutus terveyteemme saa jatkuvasti yhä painavampaa tutkimusnäyttö
Tämä muistio avaa ihmisen terveyden, luonnon ja ympäristön sekä ruokajärjestelmän välisiä keskinäisriippuvuuksia. Pohjana toimii Sitran joulukuussa 2022 järjestämä työpaja, johon kutsuttiin asiantuntijoita keskustele-maan planetaarisen terveyden eri osa-alueista, jotka olivat ihmisen terveys, luonto ympäristöineen sekä ruoka, jonka yhteys niin ihmisen kuin luonnonkin terveyteen on ilmeinen. Työpajan keskusteluja on analysoitu ja täydennetty ajankohtaisella kirjallisuudella.
Planetaarisen terveyden kannalta keskeisiksi muutospaineiksi työpajassa tunnistettiin ylikulutus, luontokato Luontokato Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto. Avaa termisivu Luontokato sekä ilmastonmuutos ilmastonmuutos Ilmaston lämpeneminen, joka johtuu ihmisen toiminnan aikaansaamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Avaa termisivu ilmastonmuutos . Paremman huomisen mahdollistajina nähtiin tutkimuksen, rahoituksen ja datatalouden tärkeä rooli. Digitalisaation läpileikkaava hyödyntäminen nähtiin siiloja purkavaksi kokonaistavoitteeksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) ja planetaarisen terveyden edistämisessä.
Muistion toinen osa sisältää viisi alan tutkijoiden syventävää artikkelia, jotka tuovat esille planetaarisen terveyden moninaisia ulottuvuuksia.
Ihmisen ja luonnon hyvinvointikytkökset ovat varsin monitasoisia, alkaen ihmisen omasta mikrobistosta. Näin kirjoittavat Helsingin yliopiston emeritusprofessori Tari Haahtela ja Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professori ja lääkäri Tiina Laatikainen kirjoituksessaan “Luontokato tapahtuu myös meissä”.
Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat systeemisessä yhteydessä toisiinsa. Siksi ekologinen kriisi on myös sen synnyttämän kulttuurin kriisi, joka vaatii meitä muuttamaan tapaamme ymmärtää maailmaa, kirjoittaa Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén artikkelissaan ”Mielen ja luonnon hyvinvoinnin kriisi vaativat kulttuurista murrosta”.
Kun luonto ja maanpäällinen elämä voivat hyvin, kestävä kehitys on mahdollista. Planetaarinen hyvinvointi kuuluu kaikille tunteville olennoille, kiteyttävät eläinten hyvinvointitieteen tohtorit Satu Raussi ja Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta.
Kasvinterveys kuuluu oleellisena osana planetaariseen terveyteen ja maanpäälliseen elämään. Ruuantuotannossa ja metsissä “Kasvinterveydestä huolehtiminen on monimutkainen tehtävä”, muistuttavat kirjoituksessaan Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Jalli ja metsäpatologian professori Jarkko Hantula.
Luonnonvarojen ylikulutus koettelee planetaarista terveyttä. Digitalisaation avulla voimme käyttää luonnonvaroja paikalliset vahvuudet huomioiden. Esimerkiksi ruokasektorilla datatalous on välttämätön mahdollistaja, kuten Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen kuvaa artikkelissaan “Älymaatalous ja digitalisaatio ruuantuotannon resurssiviisauden perustana”.
Muistion lopuksi esitetään joukko ehdotuksia, joilla planetaarista terveyttä voidaan edistää. Ehdotamme, että Suomen tulisi laatia kansallinen tiekartta sekä toteuttaa kansallinen luontoterveysohjelma kansanterveyden edistämiseksi.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.