Reilun ja kestävän talouden tiedepohjaisia aloitteita yhdistää sama tavoite: talouden ajattelu- ja toimintamallien muuttaminen siten, että yhteiskuntia ja niiden vakautta koettelevat sosiaaliset ja ekologiset ongelmat voidaan ratkaista. Tarkastelemme tässä raportissa seitsemää kiinnostavaa viimeaikaista aloitetta. Ne ovat donitsitalous, ekohyvinvointivaltio, ekologinen jälleenrakennus, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green New Deal for Europe (GNDE), hyvinvointitalous sekä missiotalous ja missiolähtöinen innovaatiopolitiikka.
Pohdimme, mitä annettavaa aloitteilla on talouden tulevaisuudesta Suomessa käytävään keskusteluun. Ennen kuin vastaamme tähän kysymykseen, analysoimme aloitteita eri näkökulmista. Kysymme, mitä ne käytännössä pyrkivät ratkaisemaan ja millaisia keinoja ne esittävät. Aloitteet suhtautuvat eri tavalla nykyisen talousjärjestelmän muutokseen, talouskasvuun, reiluuteen ja kestävyyssiirtymän kiireellisyyteen. Lisäksi tarkastelemme, millaisia konkreettisia työkaluja ne tarjoavat kestävyyttä tavoittelevan siirtymäpolitiikan välineiksi. Analyysin päätteeksi haastamme aloitteita kysymällä, mitä rajoitteita niihin ja niiden esittämiin toimintamalleihin liittyy, ja etsimme ratkaisuja rajoitteiden ylittämiseksi.
Yleisemmän tarkastelun jälkeen asetamme aloitteet suomalaiseen kontekstiin ja katsomme, miten ne yhtäältä tukevat ja toisaalta haastavat Suomen nykyistä hyvinvointivaltioon nojaavaa talousmallia ja ajatuksia sen rahoituksesta. Tätä seuraa konkreettisempi katsaus siihen, miten aloitteet on otettu Suomessa vastaan.
Aloitteet osoittautuvat tarkastelussamme monipuolisiksi ja ne ottavat monelta suunnalta osaa keskusteluun talouden tulevaisuudesta. Ne esittävät tärkeitä kysymyksiä ja hahmottelevat konkreettisempiakin siirtymäpolkuja kohti kestävää ja reilua tulevaisuuden taloutta. Vaikka vain muutama aloite pyrkii julkilausutusti muuttamaan talouskeskustelua, kaikilla niillä on siihen potentiaalia. Aloitteet käyvät dialogia myös keskenään. Euroopan unionin Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on tarkastelemistamme aloitteista se, jota muut aloitteet haastavat. Tästä dialogista nousee kiinnostavaa hankausta, joka voi viedä talouden tulevaisuuskeskustelua eteenpäin.
Näyttää siltä, etteivät reilun ja kestävän siirtymän aloitteet ole vielä toistaiseksi ehtineet sanottavasti muuttaa suomalaista talouskeskustelua ja sen suuntaa. Jos ne pystyvät jatkossa leviämään laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun – ja erityisesti talouskeskusteluun Suomessa – niillä on kuitenkin paljon annettavaa. Tulkintamme mukaan aloitteet muokkaisivat kotimaista keskustelua siirtymäpolitiikan ja talouden tulevaisuuden osalta konkreettisempaan suuntaan, kohti kestävyyden vaatimia muutoksia sekä rakenteiden että arjen tasolla. Tätä puoltaa niiden lähtökohtien ja suositusten lisäksi se, että kestävyyssiirtymän toteutuksella on kiire ja tulevina vuosina kiireen tuntu epäilemättä vain vahvistuu. Uskomme siis, että aloitteilla on mahdollisuus luoda edellytyksiä määrätietoisemmalle siirtymäpolitiikalle, teolliselle murrokselle ja laajemmalle talouden rakennemuutokselle.