Tämä arviointitutkimus kohdistuu Sitrassa kehitetyn Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän vaikutuksien laaja-alaiseen tarkasteluun. Tulevaisuustaajuus on kaikille avoin työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Tulevaisuustaajuuden tavoitteena on lisätä osallistujien kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja toimia toivotun tulevaisuuden toteutumiseksi. Menetelmällä pyritään vahvistamaan tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen taitoja niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla. Tulevaisuustaajuus-menetelmän vastaanotto, leviäminen ja sovellettavuus muodostavat tietotarpeen, johon pyrimme arviointitutkimuksellamme vastaamaan. Arviointitutkimuksen tavoitteena on analysoida, minkälaisia vaikutuksia Tulevaisuustaajuus-menetelmällä on saatu aikaan, miten menetelmää on sovellettu eri tahojen toimesta sekä miten menetelmän on koettu toimivan ja skaalautuvan erilaisiin toimintaympäristöihin.
Laaja-alaisten vaikutusten tunnistamiseksi kehitimme monikriteerisen arviointimallin, joka nostaa esiin Tulevaisuustaajuuden vaikutukset eri toimijoiden ja toimijaryhmien kannalta. Arviointiin sisältyy kehittävä ulottuvuus, jonka avulla selvitämme toimintatapoja, jotka tukevat ja vahvistavat tulevaisuusajattelun leviämistä yhteiskunnassa. Oppiminen ja osallisuus osana arviointiprosessia on muutosvoima, joka luo edellytykset konkreettisten muutosten aikaansaamiseksi. Osallistavalla ja vuorovaikutteisella arviointiotteella tehdään näkyväksi myös sellaiset vaikutukset, jotka eivät ole materiaalisia tai helposti numeroilla mitattavissa. Kokonaisvaltaisia vaikutuksia kuvaavan tiedon tuottamiseksi keräsimme arviointiaineistoa viidellä menetelmällä, jotka olivat itsearviointi, haastattelut, osallistavat arviointipajat, kysely ja havainnointi.
Havaitsimme arvioinnissa selkeitä viitteitä siitä, että Tulevaisuustaajuus muuttaa ajattelua ja innostaa toimimaan toisin. Tulevaisuustaajuus-menetelmän vaikutukset näkyivät kaikkein selvimmin yksilötasolla. Osallistujien kokemus omasta osaamisesta tulevaisuusajattelun saralla vahvistui työpajoissa. Tunnistimme selkeitä muutoksia osallistujien kyvyssä kyseenalaistaa tulevaisuusoletuksia ja kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Yhteisötasolla selkeimmin vahvistui valmius haastaa organisaation tai yhteisön näkökulma tulevaisuuteen. Orastavia muutoksia havaitsimme valmiudessa kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kollektiivisesti. Yhteiskunnan tasolla saimme alustavaa näyttöä siitä, että Tulevaisuustaajuus mahdollistaa tasavertaisen pääsyn tulevaisuuskeskusteluihin erilaisille kansalaisryhmille. Toimijuus tulevaisuuden tekemisessä on tulevaisuusajattelun vaativin taso, josta arvioinnissa havaittiin vasta orastavia muutoksia yksilötasolla.
Tulevaisuustaajuus-menetelmän materiaalit koettiin pääsääntöisesti kokonaisvaltaiseksi, yleistajuiseksi ja helposti käyttöönotettavaksi paketiksi. Tulevaisuustaajuus-työpajoissa käydyt keskustelut olivat sekä osallistujien että vetäjien mielestä menetelmän paras anti. Inspiroivat tulevaisuuskeskustelut edellyttävät turvallista keskusteluilmapiiriä, jonka syntymistä menetelmä aineistomme valossa tuki hyvin. Yhtenä haasteena esille nousi jatkuvuus eli se, miten ylläpidetään Tulevaisuustaajuus-työpajan herättämää innostusta tulevaisuusajatteluun ja viedään työpajassa ideoidut visiot ja toimenpiteet käytäntöön. Tulevaisuustaajuuden kytkeminen organisaation muuhun toimintaan koettiin toimivaksi keinoksi varmistaa tulevaisuusajattelun jatkuvuus. Siinä, miten vetäjät sovelsivat Tulevaisuustaajuutta omiin käyttötarkoituksiin sopivaksi, oli suurta vaihtelua. Uudet vetäjät kaipasivat sparrausta ja lisää valmista aineistoa. Kokeneemmat vetäjät sovelsivat rohkeammin ja myös loivat uutta materiaalia itse. Vertaistuki koettiin tarpeelliseksi aloitteleville Tulevaisuustaajuus-vetäjille ja hyödylliseksi myös kokeneemmille vetäjille.
Tutkimusaineisto koostui pääsääntöisesti asiantuntijoille kohdennetuista Tulevaisuustaajuus-työpajoista. Tärkeä kysymys onkin, miten menetelmän käyttö laajenee eri kansalaisryhmille ja tukee tulevaisuuskeskustelua erilaisten sosiaalisten ryhmien sisällä ja välillä sekä yli valta-asetelmien. Radikaali muutos, jota Tulevaisuustaajuudenkin kautta voidaan tavoitella, on tulevaisuusvallan yhteiskunnallinen laajentuminen. Kun tietoisesti laajennetaan ihmisten piiriä, jotka pääsevät keskustelemaan tulevaisuudesta, yhä useampi voi nähdä oman toimintansa olevan suhteessa tulevaisuuden muodostumiseen. Kun opitaan kyseenalaistamaan ja toisaalta itse vaikuttamaan jaettuihin tulevaisuudenkuviin, ollaan tiellä haastamaan tulevaisuutta koskevaa valtaa, ja tuetaan sen jakamista. Nyt käynnissä olevat Tulevaisuustaajuuden sovellukset kouluissa ovatkin hyvä esimerkki siitä, miten kaikki mukaan ottavaa tulevaisuuden tekemistä voidaan saada sisäänrakennettua yhteiskuntaamme.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.