sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Yhteinen kannanotto reilusta datataloudesta
Datatalouden kehittämisen kannalta keskeiset organisaatiot ovat laatineet yhteisen kannanoton eli tahtotilan reilun datatalouden rakentamisesta. Kannanotossa pureudutaan kuuteen keskeiseen osa-alueeseen, joilla muutoksia on saatava aikaan, jotta Suomen kilpailukyky voisi vahvistua ja voitaisiin löytää uusia kasvun lähteitä. Työhön osallistuneet organisaatiot sitoutuvat työskentelemään Suomen uudistamiseksi niiden mukaisesti ja kutsuvat myös muita mukaan työhön.
Suomen on kiireesti löydettävä keinot vauhdittaa datan hyödyntämistä ja reilun datatalouden rakentamista, jotta kilpailukyky voi vahvistua, talous ja yhteiskunta uudistua ja voidaan löytää uusia kasvun lähteitä.
Osana Sitran koordinoimaa kansallista datatalouden tiekarttatyötä on valmistunut yhteinen kannanotto eli tahtotila reilun datatalouden rakentamisesta. Tiekarttatyön tarkoituksena on auttaa suomalaisia toimijoita sitoutumaan yhdessä datavetoisen yhteiskunnan ja talouden rakentamiseen.
Kannanotto käsittelee kuutta keskeistä osa-aluetta, joilla muutoksia on saatava aikaan reilun datatalouden rakentumiseksi. Työhön osallistuneet organisaatiot sitoutuvat työskentelemään Suomen uudistamiseksi niiden mukaisesti. Tahtotilan on tarkoitus olla laajasti yhteistyöhön kutsuva kannanotto, ja Sitra ja osallistujaorganisaatiot kutsuvat tiekarttatyöhön mukaan kaikkia toimijoita, jotka haluavat rakentaa Suomesta datatalouden suunnannäyttäjää.
Johtoajatuksena on, että Suomeen tulee luoda reilut datatalouden rakenteet ja ratkaisut, jotta datalla voidaan uudistaa liiketoimintaa, vahvistaa tuottavuutta ja hyvinvointia sekä saada samalla aikaan myönteisiä luontovaikutuksia.
Alla on kuvattu kukin tavoiteltu muutosalue, joihin tarvitaan määrätietoista yhteistyötä ja käytännön toimia.
Tahdomme, että yritykset ja julkinen sektori tarjoavat dataan pohjautuvia reiluja palveluja, jotka tukevat ihmisten elämäntilanteita ja oikeuksien toteutumista.
Palvelut toimivat jo nyt lähes poikkeuksetta datan avulla. Jotta palvelut voisivat parantua, on varmistettava, että dataa saadaan käyttöön ja että se liikkuu turvallisesti eri palvelujärjestelmien välillä. Yksilöllä ei tällä hetkellä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman datansa käyttöön eivätkä he tunne oikeuksiaan.
Kriittiset ratkaistavat asiat
- Ihmisillä ja organisaatioilla on heikot mahdollisuudet hallita heistä kerättyä dataa, ja tämä rapauttaa luottamusta digitaalisiin palveluihin.
- Datan avulla voidaan kehittää parempia palveluita, mutta käytännössä tästä ei vielä koidu juurikaan hyötyä käyttäjille.
- Datatalouden sääntely uutena ilmiönä on keskeneräistä ja sirpaleista.
- Digijättien edut ovat olleet etusijalla pienempien yritysten, yksilöiden ja yhteiskunnan kustannuksella.
Keinot, joilla pääsemme muutokseen
- Hyödynnämme uusia keinoja, joilla ottaa ihmiset mukaan palveluiden kehittämiseen. Keskitymme erityisesti siihen, kuinka hyvinvointia ja ilmastohyötyjä tuottavia ratkaisuja voidaan luoda dataa hyödyntämällä.
- Teemme näkyväksi reilun datatalouden hyötyjä uusien ja parempien palveluiden kautta.
- Edistämme palvelujen kehitystä, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin eri elämäntilanteissa ja jotka hyödyntävät dataa yli toimialarajojen.
- Rakennamme työkaluja, joiden avulla yksilöt voivat vahvistaa neuvotteluasemaansa ja tarttua toimeen dataa koskevien oikeuksiensa käyttämiseksi (esim. reilut käyttöehdot ja omadatan hallinta).
- Tuemme ihmiskeskeisten palvelujen kehittämistä tarjoamalla tueksi käytännön malliesimerkkejä ja tietoa onnistuneista ratkaisuista (esim. pelikirja kehittäjille).
Tahdomme, että Suomi luo edelläkävijänä kilpailukykyistä EU:n datataloutta. Suomi tunnistaa omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa myönteisesti datatalouden kehitykseen kansainvälisesti sekä viestii niistä aktiivisesti.
Suomi tunnetaan teknologian ja digitalisaation edelläkävijänä, ja näissä aiheissa Suomen ääni kuuluu EU-päätöksenteossa kokoaan vahvempana. Haluamme Suomen vahvaan asemaan myös reilussa datataloudessa.
Kriittiset ratkaistavat asiat
- Suomessa eri toimijoilla on puutteellinen kokonaiskuva EU:n kehittyvästä datalainsäädännöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
- Suomen vaikuttamistyö EU-aloitteisiin ja rahoitusohjelmiin ei tapahdu riittävän varhaisessa vaiheessa ja julkisen ja yksityisen yhteinen strateginen näkemys tavoitteista puuttuu.
Keinot, joilla pääsemme muutokseen
- Käymme julkisen ja yksityisen sektorin kesken tiiviimpää tiedonvaihtoa ja suunnittelemme yhteisiä toimia, jotta voimme muodostaa paremman kokonaiskuvan EU-politiikasta ja sen etenemisestä.
- Luomme ja hyödynnämme työkaluja, jotta mahdollisuuksien tunnistaminen voisi helpottua niin prosessien kohdalla (esim. ennakkovaikuttaminen) kuin suomalaistoimijoihin ja toimintaympäristöön vaikuttavissa sisällöissäkin (esim. uudistuva sääntely, EU-rahoitusmahdollisuudet, vaikuttamisen paikat).
- Muodostamme kantamme eri ryhmissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koskien esimerkiksi tulevan komission politiikkalinjoja, strategioita ja työohjelmia.
- Kehitämme viestintää EU-aloitteista ja niihin liittyvistä Suomen kannoista sekä kansallisen yhteistyön toteutustapoja huomioiden erityisesti digitoimiston yhteistyöryhmän, digikompassityön, ja digiministerityöryhmän.
- Avaamme ja hyödynnämme dataa prosesseista (vrt. Sitran selvitys) ja luomme EU-vaikuttamisen yhteistyömalleja (vrt. Eu-verkosto -pelikirja).
Tahdomme, että yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla on paremmat valmiudet kehittää omaa toimintaansa datan avulla sekä muodostaa uusia kumppanuuksia ja luoda arvoa datasta.
Kun yritysten osaaminen ja kyvykkyydet datan hyödyntämisessä vahvistuvat, ne voivat parantaa kannattavuuttaan huomattavasti sekä synnyttää täysin uutta liiketoimintaa.
Kriittiset ratkaistavat asiat
- Yritykset ja julkiset toimijat eivät tunne riittävästi dataan pohjautuvia toimintamalleja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia arvonluontiin.
- Yritykset ja julkisyhteisöt eivät hahmota riittävästi hyötyjä eikä niillä ole tarvittavaa kykyä hyödyntää saatavilla olevaa dataa omassa toiminnassaan ja hallinnoida aineettomia oikeuksiaan.
- Organisaatioiden omissa toimintakulttuureissa on puutteita datan ja tiedon jakamisessa.
- Toimijoilla on vaikeuksia hahmottaa saatavilla olevan datan ja datan jakamisen tuottamaa lisäarvoa koko arvoketjulle ja ekosysteemin kehitykselle.
Keinot, joilla pääsemme muutokseen
- Varmistamme, että yritykset osaavat hyödyntää EU:n datasääntelyn luomia mahdollisuuksia (esim. pelikirja yrityksille sääntelyn vaikutuksista).
- Kokoamme yrityksille vertaisesimerkkejä datan hyödyntämisestä erilaisin teknologisin ratkaisuin toisissa yrityksissä.
- Luomme datatalouden koulutus- ja osaamispalveluiden verkoston.
- Luomme erilaisille toimijoille ohjeita ja suosituksia datan hyödyntämisestä dataan liittyvien kyvykkyyksien vahvistamiseksi (esim. ”datakummi”-järjestelmä, palvelusetelit).
- Autamme yrityksiä kytkeytymään eurooppalaisiin data-avaruuksiin.
- Luomme työkaluja innovatiivisten dataekosysteemien synnyttämiseen ja verkostojen orkestrointiin.
- Luomme pk-yrityksille vertaisoppimisryhmiä (vrt. Tekoäly 4.0 -ohjelman toimet).
Tahdomme, että ihmisten ymmärrys datataloudesta kehittyy ja kyky hyödyntää datan ja aineettomien oikeuksien luomia mahdollisuuksia kasvaa.
Datatalous ei ole itsenäinen talouden ala, vaan kasvava datan määrä ja mahdollisuudet sen hyödyntämiseen vaikuttavat kaikkiin toimialoihin. Siksi jokaisella alalla pitäisi olla dataosaamista.
Kriittiset ratkaistavat asiat
- Ymmärrys datan arvosta ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista on yhteiskunnassa laajasti puutteellista.
- Pula osaajista hidastaa kaikenkokoisten yritysten kehitystä.
- Kuilu yhteiskunnan kehitystarpeiden ja saatavilla olevan osaamisen välillä on liian suuri.
- Datataloudessa toimimisen kansalaistaidot ovat vajavaisia.
Keinot, joilla pääsemme muutokseen
- Sujuvoitamme osaamistarpeiden ennakointia dataa hyödyntämällä.
- Kehitämme yrityksille ja kunnille suunnattuja palveluita ja koulutusta (esim. valmennusohjelmat, tki-toiminnan tuki).
- Kehitämme dataosaamista monipuolisesti. Luomme opintokokonaisuuksia koulutusjärjestelmän ja muun oppimisen piirissä, kuten työpaikoilla järjestettäviä koulutuksia.
- Tunnistamme yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa, kuinka datataloussiirtymän koulutustarpeet tulisi huomioida eri koulutusohjelmissa (ml. toinen aste, ammatillinen täydennyskoulutus, korkeakoulut, yleissivistävä vapaa sivistystyö koskien etenkin datatalouden kansalaistaitoja).
- Kasvatamme yleistä ymmärrystä datasta, reilusta datataloudesta ja aineettomista oikeuksista yhteiskunnallisen keskustelun kautta.
Tahdomme, että dataa on saatavilla ja se liikkuu organisaatioista ja järjestelmistä toiseen luoden hyvinvointia ja kilpailukykyä erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla sekä teollisuudessa, digivihreää siirtymää tukien.
Datasta saatava hyöty kasvaa, kun organisaatiot jakavat ja hyödyntävät dataa yhdessä. Tällainen ekosysteeminen toimintatapa on vielä uutta. Toimintakulttuurit muuttuvat hitaasti, minkä lisäksi eri lähteistä peräisin oleva data on saatava toimimaan sujuvasti yhteen ja datan käyttöä koskevien oikeuksien varmistamiseksi tarvitaan uutta infrastruktuuria.
Kriittiset ratkaistavat asiat
- Kannustimet ja rahoitusmallit tarvittavan infrastruktuurin, kuten rajapintojen ja yhteiskäyttöisten ratkaisujen kehittämiseksi.
- Datan liikkumisen ja yhteiskäytön varmistamiseksi tarvittavat yhteentoimivuuden mallit ja standardit, esim. tiedon vakiointi, metadata.
- Datan liikkumisen tukeminen turvaamalla luottamusta ja selkeyttämällä käyttöoikeuksia esimerkiksi sopimuksilla ja ohjeistuksilla.
- Datainfrastruktuurien rahoituksen varmistaminen esim. rahoitusohjelmilla ja yhteiskehittelybudjeteilla.
Keinot, joilla pääsemme muutokseen
- Tunnistamme kriittiset käyttötapaukset ja käynnistämme pilotteja (digitaalinen tuotepassi, soten datatarpeiden kartoitus, rakennuksen energiankäytön optimointi datalla).
- Otamme Virtual Finlandin yhteisen kehitysympäristön laajaan käyttöön samoin kuin työkalut ekosysteemien ja datan hallinnointiin (mm. Gaia-X, sääntökirja, yhteistoiminta-alusta).
- Opimme datan jakamisen kokeiluista ja levitämme toimivat ratkaisut eri toimialoille ja sektoreille.
- Kasvatamme yleistä tietoisuutta datan liikkumisen hyödyistä ja yhteiskäyttöisten ratkaisujen tärkeydestä. Kohderyhmänä ovat erityisesti päätöksentekijät, yritykset ja julkinen sektori.
Tahdomme, että kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä rahoitusmalleja ja kohdennetaan investointeja Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisten toimialojen dataekosysteemien ja data-avaruuksien kehittämiseen.
Datataloutta vauhdittavia rahoitusohjelmia vaivaa hajanaisuus ja pistemäisyys. Kokonaisvaltainen datatalouden rahoitusmalli puuttuu eikä datatalouteen suunnatun rahoituksen tilanteen seuraamiseksi ole kelpoa mittaristoa.
Kriittiset ratkaistavat asiat
- Toimijoilla ei ole kokonaiskuvaa datatalouden rahoituksesta ja rahoitus on sirpaleista.
- Kotimaisen vastinrahoituksen puute vaikeuttaa yritysten liittymistä EU-konsortioihin.
Keinot, joilla pääsemme muutokseen
- Selvitämme datainfrastruktuurin ”korjausvelkaa” ja turvaamme rahoituksen, jotta kriittistä infrastruktuuria voidaan rakentaa pitkäjänteisesti.
- Hyödynnämme laaja-alaisesti innovaatiopolitiikan välineitä datatalouden kehittämiseen ja yksityisten investointien edistämiseksi kansallisen tki-tiekartan mukaisesti (mm. avustukset, verokannusteet).
- Kehitämme rahoitusmalleja ja -ohjelmia datatalouden ratkaisujen ja kasvun vauhdittamiseksi (mm. Business Finlandin toimet).
- Luomme rahoituskriteerejä kannustamaan datan jakamista ja ekosysteemikehitystä.
- Kannustamme eri toimijoita hyödyntämään entistä laajemmin EU-rahoitusinstrumentteja ja hankerahoitusosaamisen tukea.
Datatalouden tahtotila näyttää yhteisen suunnan
Siirtymä datatalouteen on mittava murros, ja se vaatii yhteiskunnan ja talouden eri toimijoiden vuoropuhelua ja sitoutumista muutokseen. Syksyllä 2022 laadittu yhteinen tahtotila viitoittaa tietä elinvoimaisen datatalouden Suomeen ja rakentaa laajaa sitoumusta tarvittavien uudistusten viemiseksi eteenpäin.
Yhteinen tahtotila on laadittu Sitran fasilitoimissa työpajoissa ja datatalouden kansallisen tiekartan ohjausryhmä on hyväksynyt sen marraskuussa 2022.
Ketkä ovat mukana?
Työhön on osallistunut Sitran kutsusta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajia.
Kansallisen tiekarttatyön ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hallitusammattilainen Kaisa Olkkonen ja varsinaisina jäseninä Kristo Lehtonen (varapuheenjohtaja, Sitra), Laura Eiro (liikenne- ja viestintäministeriö), Jarkko Levasma (valtiovarainministeriö), Jyri Häkämies (EK), Jaakko Hirvola (Teknologiateollisuus), Petri Salminen (Suomen Yrittäjät), Nina Kopola (Business Finland), Erja Turunen (VTT), Riikka Pakarinen (Suomen startup-yhteisö), Tommi Karttaavi (Kuntaliitto) ja Atte Jääskeläinen (opetus- ja kulttuuriministeriö). Ohjausryhmän varajäseninä toimivat Satu Vasamo-Koskinen (työ- ja elinkeinoministeriö), Maria Rautavirta (liikenne- ja viestintäministeriö) sekä Kalle Kantola (VTT).
Työhön on antanut panoksensa myös suuri joukko työpajoihin osallistuneita datatalouden asiantuntijoita ja vaikuttajia syksyn 2022 aikana.
Lue lisää
uutiset
Datatalkoot ovat käynnissä – Näillä keinoin Suomi pääsee kohti reilua datataloutta, yhteiskunnan ja talouden vaikuttajat lupaavat tarttua toimeen
Puheenvuoro
Suomi voi löytää kaivatut kilpailukyvyn avaimet datataloudesta, mutta monimutkaisessa murroksessa onnistuminen vaatii vankkaa yhteistyötä
Mitä seuraavaksi?
Kansallisen datatalouden tiekartan työstö jatkuu. Tiekartta auttaa luomaan yhteisen suunnan, kertoo mitä toimenpiteitä tarvitaan, ennakoi datatalouskehitystä ja osoittaa ajantasaisella tilannekuvalla, miten keskeiset kehityslinjat etenevät, kun siirrymme kohti reilua datataloutta.
Keväällä 2023 tiekarttatyössä tunnistetaan tahtotilaa toteuttavia toimenpiteitä ja rakennetaan datatalouden etenemisen mittareita. Sitra fasilitoi eri tahojen yhteisiä keskusteluja ja on sitoutunut edistämään reilua datataloutta yhdessä tuotettujen näkemysten pohjalta ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Tiekartta julkaistaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2023.
Miten mukaan?
Lisätietoja osallistumismahdollisuuksista saat verkkosivuiltamme.
Voit ottaa jo nyt käyttöösi reilun datatalouden tahtotilan materiaalit ja hyödyntää niitä. Lataa oheinen Yhteistyöllä reiluun datatalouteen -esitys (PPT, PDF) sekä tahtotilan tiivistelmä.
Tervetuloa mukaan rakentamaan reilua datataloutta kanssamme!