sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Hyvinvointimme muuttuu, mutta miksi? Niukan talouskasvun aikana on korostetun tärkeää ulottaa käsitys hyvinvoinnista julkisia palveluita laajemmalle.
Kansalaisten hyvinvoinnin pitäisi olla keskeinen poliittisen päätöksenteon päämäärä, ja hallitusten ympäri maailman tulisi pyrkiä mittaamaan hyvinvointia nykyistä paljon monipuolisemmin. Tämä oli keskeinen johtopäätös järjestyksessään toisessa Sitra Debatissa, jossa joukko kansainvälisiä huippututkijoita keskusteli hyvinvoinnin lähteistä budjettileikkausten maailmassa Sitran johtavan asiantuntijan Timo Hämäläisen johdolla.
Debatissa nostettiin esiin poikkitieteellisiä näkökulmia uusiin hyvinvointiongelmiin ja -mahdollisuuksiin. Samalla julkaistiin Sitran ja brittiläisen New Economics Foundationin tuore Well-Being and Beyond -tutkimusteos ja sen suomenkielinen tiivistelmä.
Pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa hyvinvointi ei ole irrallinen tavoite, vaan keskeisesti maan kilpailu- ja uudistumiskykyyn vaikuttava tekijä.
”Hallitusten tulisi sisällyttää elämänlaatua selvittävät kysymykset pysyvästi väestötutkimuksiinsa, ja tältä pohjalta ottaa avukseen koko ajan kehittyvät tieteelliset metodit tehdessään valintoja, kuinka parhaiten järjestää julkiset palvelut”, YK:n onnellisuusraporttien kirjoittaja ja taloustieteilijä John F. Helliwell kehottaa.
”Elämän merkityksellisyyden ohella sosiaalisten suhteidemme syvyys ja vahvuus vaikuttavat keskeisesti hyvinvointiimme. Hallitusten tulisikin kiinnittää huomiota, että julkiset palvelut on suunniteltu siten, että ne vahvistavat ihmisten välisiä yhteyksiä.”
Hyvinvointiin kohdistuu uudenlaisia paineita, jotka näkyvät muun muassa henkisenä pahoinvointina ja elämäntapasairauksien kasvuna. Tätä näkökulmaa keskusteluun toi professori Maureen O’Hara, jonka mukaan hajanaisuuden, monimutkaisuuden ja nopean muutoksen käsitteleminen vaatii meiltä suurempaa psykologista kapasiteettia.
”Päätöksentekijät ja kansalaiset yhtä lailla yrittävät ratkaista 2000-luvun ongelmia nojautuen 1900-luvun tietoisuuteen. Politiikkaa ei tule muotoilla vain siitä näkökulmasta, että haavoittuvat tulevat autetuksi, vaan ihmiskyvykkyyden laajentaminen tulee olla sosiaalipolitiikan keskiössä”, hän kehotti.
Sitran kestävän hyvinvoinnin tutkimuksesta vastaava ja nyt julkaistun Well-Being and Beyond -teoksen toimittanut Hämäläinen peräänkuuluttaa suomalaisen hyvinvointikäsityksen päivittämistä nykyaikaan. Aikamme edellyttää hyvinvoinnin tekijöiden nykyistä kokonaisvaltaisempaa ymmärtämistä. Juuri tähän tarpeeseen nyt julkaistu teos pyrkii vastaamaan: eri tieteenalat yhdessä auttavat holistisen kuvan luomisessa.
Eri alojen hyvinvointitutkimuksen yhdistäminen tuo paitsi uusia näkökulmia vallalla olevaan keskusteluun, myös käytännön ratkaisuehdotuksia poliittisille päätöksentekijöille. Hämäläisen mukaan hyvinvoinnin tekijät ovat usein paikallisia, eivät taloudellisia. Esimerkiksi kansalaisia osallistavalla palveluiden yhteistuotannolla on monia etuja perinteiseen, hierarkiseen palvelutuotantoon verrattuna.
”Sitä paitsi hyvinvointiosaamisen vahvistamiseen liittyy koko yhteiskunnan kannalta monia hyötyjä: se tukee ihmisiä arkielämän valinnoissa, auttaa organisaatioita kehittämään työympäristöjään ja poliittisia päättäjiä kehittämään kannustimia ja säätelyä”, Hämäläinen toteaa. ”Tässä Suomen tulee pyrkiä kansainväliseen johtajuuteen.”
Lue myös:
Onnellisuus rakentaa kestävää hyvinvointia (HS-pääkirjoitus 11.4.2014)
Suosittelemme