Tulevaisuussanasto

A

Agroekologinen symbioosi

Usean maatilan ja muun toimijan yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on energia- ja ravinneomavarainen tuotanto. Esimerkiksi Hyvinkäällä yhteistyötä suunnitellaan maatilan, kanalan, lähileipomon ja biokaasulaitoksen välille.

Anonymisointi

Prosessi, jossa tietoja muutetaan niin, että kukaan, rekisterinpitäjä mukaan lukien, ei pysty tunnistamaan henkilöä, johon tiedot liittyvät suorasti tai epäsuorasti.

Avoin data

Data, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää ja jaella.

#

Älysopimus

Lohkoketjuteknologialla toteutettu ohjelma, joka mahdollistaa arvoa sisältävien kohteiden automaattisen vaihdannan ennalta määritettyjen ehtojen avulla.

B

Biodiversiteetti

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka turvaa elämän edellytykset maapallolla.

Bioenergia

Biomassasta, kuten metsähakkeesta tai pelleteistä tai jalostetuista biopolttoaineista, kuten biokaasusta, bioetanolista tai biodieselistä saatava energia.

Biogeeninen hiilidioksidi

Hiilidioksidi, joka vapautuu eloperäisen materiaalin eli biomassan tai sen johdannaisten palaessa tai hajotessa. Esimerkkejä tästä ovat puun ja biologisen hajoamisen kautta syntyneen biokaasun palaessa vapautuva hiilidioksidi.

Biokaasu

Metaania (CH4) sisältävää kaasua, jota muodostuu mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta, kuten lantaa tai jätevedenpuhdistamoiden lietettä hapettomissa olosuhteissa.

Biopohjainen muovi

Biopohjaiseksi muoviksi kutsutaan muovia, jossa polymeerikejujen hiiliatomit ovat peräisin (pääosin) uusiutuvista lähteistä.

Biopolttoaine

Biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Esimerkiksi sellaisenaan poltettava kuivattu puuhake tai jalostettu biopolttoaine, kuten bioetanoli tai biodiesel.

Biotalous

Talous, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

Budjettineutraali

Kun yhtäältä veronkorotukset ja toisaalta veronalennukset tai lisämenot ovat yhtä suuret, on muutos julkisen talouden näkökulmasta budjettineutraali.

C

Cleantech

Teknologia, tuote, palvelu, prosessi tai suljettu systeemi, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maksimoi materiaali-, vesi- ja energiatehokkuuden sekä taloudellisesti että teknologisesti ja pienentää samalla päästöjä veteen, ilmaan ja maahan.

D

Data-altruismi

Toimintatapa, jota noudattavat yksilöt ja organisaatiot jakavat tai luovuttavat vapaaehtoisesti dataansa yleishyödylliseen käyttöön.

Data-altruismipohjainen organisaatio

Organisaatio, joka asettaa dataa saataville laajamittaisesti data-altruismin periaatteiden mukaisesti.

Data-avaruus; tietoalue

Yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu datan jakamiseen ja vaihtoon tietyllä toimialalla tai toimialojen välillä.

Dataekosysteemi

Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa.

Dataetiikka

Etiikan osa-alue, joka käsittelee dataan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Datalähtöinen liiketoimintamalli

Liiketoimintamalli, joka on erityisesti suunniteltu tuottamaan liiketoiminnalle lisäarvoa datan keräämisen, jalostamisen ja hyödyntämisen avulla.

Datan jakaminen

Kahden tai useamman osapuolen välinen tiedonsiirto.

Datan siirrettävyys

Mahdollisuus käyttää samaa dataa eri tietokonejärjestelmissä.

Datan uudelleenkäyttö

Datan käyttö muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin kerätty tai tuotettu.

Datatalouden ekosysteemi

Datatalouden ekosysteemit muodostavat verkoston, joka koostuu dataa liiketoiminnan lähteenä käyttävistä ekosysteemin jäsenistä. Eri sidosryhmät ovat verkoston ja sen arvoketjujen kautta toisiinsa suorassa tai epäsuorassa yhteydessä. Datatalouden ekosysteemiin kuuluvat myös (viralliset tai epäviralliset) säännöt, jotka määrittävät verkostossa sallitun toiminnan.

Datatalous

Talouden osa-alue, jossa datan kerääminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa toimintaa.

Datayhteisö

Yhteenliittymä, jonka toiminnan tavoitteena on helpottaa yksilöiden datan hallintaa.

Dialogi

Rakentava ja tasavertainen tapa keskustella, jossa tähdätään toisten ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua.

Digitaalinen hallintatodistus; NFT

Todistus oikeudesta digitaaliseen kopioon, jonka nykyinen haltija ja hallinnan siirtohistoria on varmistettu lohkoketjuteknologian avulla.

Digitaalinen ja vihreä kaksoissiirtymä

Siirtyminen digitalisaation ja datan hyödyntämiseen sellaisella tavalla, joka edistää hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.

Digitaalinen lompakko

Sovellus, joka mahdollistaa kaupankäynnin ja asioinnin digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta.

Digitaalinen rahake

Rahake, joka kuvaa eri tahojen välillä vaihdettavaa asiaa lohkoketjussa. Digitaalinen rahake voi edustaa arvoa (esim. kryptovaluutta), hallintaoikeutta (esim. digitaalinen hallintatodistus — NFT) tai sijoituksia (esim. osakkeita tai päätösvaltaa organisaatiossa). Muistuttaa mekanismiltaan reaalimaailman rahakkeita (poletteja).

Digitaalinen terapia

Digitaalinen hoitomuoto, joka perustuu lääketieteelliseen näyttöön. Näitä hoitomuotoja tarjotaan suoraan potilaille tukemaan hoitoa ja kuntoutusta. Digiterapiat voivat olla itsenäisiä hoitomuotoja esimerkiksi masennukseen tai toimia yhdessä lääkehoidon kanssa, kuten syövän hoidossa.

Digitaaliset oikeudet

Digitaaliteknologiaan liittyvät ihmisoikeudet.

E

Eettisen datatalouden hallintamalli

Eettisen datatalouden ekosysteemin hallintamalliin sisältyvät toimijoita, ohjaavia tahoja ja kaikkia sidosryhmien edustajia koskevat säännöt ja tekniset ja muut vaatimukset, joilla varmistetaan laillinen, eettinen, läpinäkyvä, luotettava, turvallinen ja reilu datan käyttö ja käytön valvonta määritetyssä datatalouden ekosysteemissä.

Eettiset ohjeet

Eettisillä ohjeilla pyritään edistämään eettisiä ja luotettavia käytäntöjä antamalla ohjeita siitä, miten eettisiä periaatteita voidaan soveltaa toimintaan eri yhteyksissä.

Ekologinen jalanjälki

Maa- ja vesialueen koko, joka tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla.

Ekologinen kompensaatio

Mekanismi, jossa ihmistoimien luonnolle yhtäällä aiheuttama haitta hyvitetään toteuttamalla luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia toisaalla. Esimerkiksi rakennushankkeen vuoksi kaadettu metsäala voidaan kompensoida ennallistamalla riittävä määrä vastaavaa luontotyyppiä (tai joissakin tapauksissa estämällä tuleva heikennys suojelutoimilla) jossain muualla, niin että luonnon monimuotoisuus kokonaisuutena ei heikkene. Lisätietoa esim. Moilanen ja Kotiaho: Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. Suomen ympäristö 5/2017.

Ekologinen kompensaatio

Ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle toisaalla aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jossain muualla. Monimuotoisuuden lisääminen voi olla esimerkiksi vaurioituneen ekosysteemin kunnostamista tai uhanalaisten, harvinaisten tai ekosysteemin kannalta tärkeiden lajien elinolosuhteiden parantamista. Onnistuneesti toteutettuna ekologinen kompensaatio tuottaa mitattavissa olevan hyödyn luonnon monimuotoisuudelle ja mahdollistaa luonnonvarojen hyödyntämisen siten, että luonnon heikentyminen on mahdollisimman vähäisiä.

Ekosysteemien monimuotoisuus

Eri elinympäristö- tai luontotyyppien monimuotoisuus. Suomessa esimerkiksi lehtometsät, keidassuot tai humusjärvet.

Ekosysteemipalvelut

Luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten hiilinielut, ravintokasvien pölytys, veden ja ilman puhdistus tai tulvien hillintä. Myös kaikki elollisen luonnon tuottamat uusiutuvat materiaalit, joista saamme ravintoa, vaatteita, energiaa tai lääkkeitä, kuuluvat luonnon tarjoamiin palveluihin. Tunnetaan myös nimellä luonnon tarjoamat palvelut.

Ekosysteemitilinpito

Ympäristötilinpidon laajennus, jonka tavoitteena on kuvata ekosysteemien laajuutta ja tilaa sekä niiden tuottamia ekosysteemipalveluja tilastoina sekä fysikaalisin että rahamääräisin mittarein.

Energiaintensiivinen

Paljon sähköä ja muita polttoaineita käyttävä. Energiaintensiiviseen teollisuuteen kuuluu useita toimialoja, esimerkiksi metalli, paperi- ja kemianteollisuus.

Ennakointi

Tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamista ja toimenpiteiden määrittelyä toivottuun tulevaisuuteen pääsemiseksi. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa, johon liittyy väistämättä epävarmuutta. Ennakoinnissa ei pyritä ennustamaan täsmällisesti tulevaisuutta.

Ennallistaminen

Luontoarvoiltaan heikentyneen alueen auttamista palautumaan kohti luonnontilaa ihmisen aktiivisin kunnostus-, korjaus- ja hoitotoimin. Esimerkiksi ojitetun suon ennallistaminen alkaisi tukkimalla ojat, jotta vedenpinta pääsee nousemaan alkuperäiselle tasolleen ja suotyypille ominainen lajisto voi alkaa palautua.

Ennallistaminen

Luontoarvoiltaan heikentyneen alueen auttamista palautumaan kohti luonnontilaa ihmisen aktiivisin kunnostus-, korjaus- ja hoitotoimin.

Ensimmäisen sukupolven biopolttoaine

Biopolttoaine, joka valmistetaan tavallisesti elintarviketuotantoon soveltuvista raaka-aineista, kuten maissista tai sokeriruo’osta.

F

Freemium-malli

Kuluttajat vaihtavat dataansa tai yksityisyyttään tuotteen ”maksuttomia” ominaisuuden käyttömahdollisuuteen. Lisäksi osa kuluttajista maksaa rahallisen korvauksen joidenkin tuotteen ominaisuuksien käyttämisestä.

G

Generatiivinen tekoäly; luova tekoäly; tuottava tekoäly

Tekoälymalli, joka tuottaa uutta sisältöä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa. Mallit on koulutettu valtavilla esimerkkiaineistoilla ja ne toimivat näiden aineistojen piirteiden avulla.

H

Hajautettu itsenäinen organisaatio; DAO

Organisaatio, joka toimii itsenäisesti tai autonomisesti ilman normaalin organisaation johtoporrasta, ja hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Jäsenet ohjaavat toimintaa suoraan älysopimusten ja hallussaan olevien digitaalisten rahakkeiden avulla. Hajautettuja itsenäisiä organisaatioita voidaan pitää digitaalisen ajan osuuskuntina.

Hajautettu ja virtuaalinen lääketutkimus

Hajautettu ja virtuaalinen lääketutkimus hyödyntää digitaalisia ja fyysisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat lääketutkimuksen toteutuksen paikasta riippumattomasti. Perinteiseen lääketutkimukseen verrattuna digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi mittausten tekemisen potilaan kotona ja vähentää näin potilaiden tarvetta matkustaa tutkimuspaikalle.

Hajautetun mallin rahoituspalvelu; DeFi

Lohkoketjuteknologiaa ja digitaalisia rahakkeita hyödyntävä rahoituspalvelu, joka toimii itsenäisesti älysopimusten avulla ilman välikäsiä. Esimerkiksi lainauspalveluja tai pörssejä voidaan tarjota hajautetun mallin rahoituspalveluna. Hajautetun mallin rahoituspalveluiille voi olla myös oma hajautettu itsenäinen organisaatio (DAO), mutta tämä ei ole välttämätöntä.

Heikko signaali

Merkki nousevasta asiasta tai ensioire mahdollisesta muutoksesta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä.

Hiilen sidonta

Prosessi, jossa hiiltä otetaan ilmakehästä ja varastoidaan paikallisesti, kuten esimerkiksi kasvien yhteyttämisessä.

Hiili-intensiteetti

Hiili-intensiteetillä tarkoitetaan yhtiön kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa liikevaihtoon (tCO2/€).

Hiilibudjetti

Tiettyyn ilmastotavoitteeseen suhteutettu hiilen määrä, joka voidaan päästää ilmakehään.

Hiilijalanjälki

Ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt. Voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin.

Hiilikädenjälki

Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Sitä voi luoda niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminen. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. Korostaa myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt.

Hiilinegatiivinen

Tila, jossa tuote, yritys, kunta tai valtio sitoo enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästää sinne.

Hiilineutraali

Tuote, yritys, kunta tai valtio, joka tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan. Hiilineutraalin tuotteen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on nolla.

Hiilineutraali kiertotalous

Hiilineutraalisti toimiva eli nettopäästötön talousjärjestelmä, joka on sopeutunut maapallon kantokykyyn.

Hiilinielu

Hiilivarasto, joka aktiivisesti sitoo hiiltä ilmakehästä. Metsät ovat yksi merkittävä hiilinielu.

Hiiliriski

Ilmastonmuutosta rajoittavista toimenpiteistä aiheutuvat riskit yritysten, sijoittajien, kaupunkien tai valtioiden toiminnalle ja varallisuudelle. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen hinnan nousun tai fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamisen myötä tulevat riskit.

Hiilitase

Hiilivaraston, kuten metsän, hiilen määrän muutos aikayksikköä (vuotta) kohden. Positiivinen hiilitase tarkoittaa hiilivaraston kasvua.

Hiilivarasto

Hiilen muoto, jossa se on sitoutuneena esimerkiksi puussa tai muussa biomassassa, eikä siis ole vapaana ilmakehässä.

I

Ihmislähtöinen datatalous

Malli, jossa tunnistetaan ihmisten ja heidän tarpeidensa perustavanlaatuinen merkitys datatalouden toimivuudelle. Yksilöitä ei pidetä pelkkinä objekteina, joista kerätään tietoja, vaan aktiivisina osallistujina, joiden yksilöllisiä, oikeutettuja tarpeita kunnioitetaan ja kuunnellaan datataloudessa.

Ilmasto

Jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.

Ilmastonmuutos

Ilmaston lämpeneminen, joka johtuu ihmisen toiminnan aikaansaamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä.

Ilmastopositiivisuus

Tuotteen, yrityksen, kunnan tai valtion yhteiskunnallisesti positiivinen nettovaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Käytännössä hiiltä sidotaan tällöin enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään.

Ilmastoriski

Ilmastonmuutoksen suorista tai välillisistä vaikutuksista aiheutuvat riskit yritysten liiketoiminnalle sekä yhteiskunnalle laajemmin. Suora vaikutus on esimerkiksi sääilmiöistä johtuva kuivuus ja välillisiä vaikutuksia esimerkiksi kuivuudesta johtuva viljasatojen heikentyminen ja siitä seuraava ruoan hinnan nousu.

Ilmiö

Havainnoinnin kohteeksi noussut asia, jonka taustalla vaikuttaa useita toisistaan riippumattomia tekijöitä. Ilmiöiksi kutsutaan usein myös tilapäisiä liikkeitä, tapahtumia ja muotivirtauksia.

Inkluusio

Määritelmä pitää sisällään ajatuksen, jonka mukaan erilaisuutta ei ole enää olemassa, vaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Inkluusio viittaa mukaan kuulumiseen ja osallisuuteen, eli siihen, kuinka paljon esimerkiksi johonkin toimintaan, palveluun tai organisaatioon sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle tai tulla marginalisoiduksi.

Innovaatioekosysteemi

Verkosto, jonka jäsenet pyrkivät yhdessä luomaan liiketoimintaa ja innovaatioita tai tekemään tutkimusta tai muuten luovat lisäarvoa yhteistoiminnan avulla.

Irtikytkentä

Tähän asti toisiinsa kytkeytyneiden asioiden erottaminen toisistaan niin, että molemmat voivat toteutua riippumatta toisistaan. Esimerkiksi koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun kytkeminen irti luonnonvarojen kulutuksesta.

J

Jakamistalous

Uusi taloudellinen ajattelutapa, jossa mahdollisuus käyttää tavaroita ja palveluita on tärkeämpää kuin niiden omistaminen. Erilaiset digitaaliset alustat ja sovellukset, kuten naapureiden apua ja tavaroita välittävä Nappi Naapuri, mahdollistavat sen toteuttamista käytännössä.

K

Kärkihanke

Yhden hallituskauden aikana vaikuttava politiikan keino- tai toimenpidekokonaisuus, jolla päästään olennaisella tavalla kohti hallitusohjelman strategisia tavoitteita ja/tai hallituskauden tavoitteita.

Kaskadi-periaate

Raaka-aineiden käytön asettaminen tärkeysjärjestykseen resurssitehokkuuden aikaansaamiseksi. Esimerkiksi puusta tehdään ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka uusiokäytetään tai kierrätetään ja vasta viimeiseksi hyödynnetään energiaksi.

Kasvihuonekaasu

Ilmakehän kaasu, joka päästää auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi maan pinnalta saapuvaa lämpösäteilyä. Esimerkiksi hiilidioksidi.

Kestävä kehitys

Huomioidaan ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisesti päätöksenteossa ja toiminnassa. Näin pyritään turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kestävä ruokajärjestelmä

Kestävässä ruokajärjestelmässä tuotettu ruoka edistää terveyttä ja sen tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Tämä edistää kiertotaloutta sekä luo lisäarvoa ja kannattavuutta koko ruokajärjestelmään.

Kestävän kehityksen verouudistus

Verotuksen painopisteen siirtäminen kohti päästöjen ja luonnonvarojen verotusta budjettineutraalisti niin, että samaan aikaan alennetaan vastaavasti muuta verotusta.

Kiertomaatalous

Kiertotalouden hengessä toteutetussa maataloudessa kunnioitetaan luontoa ja sen monimuotoisuutta. Kiertomaatalouden menetelmät mahdollistavat ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin varastoinnin takaisin maaperään ja siitä edelleen luonnon kiertokulkuun. Lisäksi esimerkiksi maata rasittavaa kyntöä korvataan syväkuohkeutuksella ja keinolannoitteiden käyttöä vähennetään suosimalla luonnonmukaisia lannoitteita.

Kiertotalous

Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Kokonaisheikentymättömyys

Tila, jossa ihmistoimien kokonaisvaikutus ei aiheuta luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Usein käytetään myös englanninkielistä termiä ”No Net Loss” (NNL), eli ei nettohävikkiä luonnolle.

Kompleksisuus

Kompleksisuus kuvaa tilaa, joka ei ole täysin deterministinen, mutta ei myöskään täysin satunnainen. Kompleksisuus ilmenee järjestelmän dynaamisuuden ja eri osien välisen vuorovaikutuksen seurauksena, ja sitä luonnehtii kyky muuttua ja sopeutua järjestelmä sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Yleensä järjestelmän kompleksisuus syntyy järjestelmän osien välisestä vuorovaikutuksesta, eikä niinkään osien omista ominaisuuksista. Termiä käytetään useilla tieteenaloilla teoreettisesta fysiikasta yhteiskuntatieteisiin ja ekologiaan.

Konsensusalgoritmi

Algoritmi, jonka avulla tietokoneiden muodostaman verkon käyttäjien tietokoneet muodostavat yhteisymmärryksen siitä, mikä data on virheellistä ja mikä oikeaa.

Kuudes sukupuuttoaalto

Useiden lajien katoaminen ihmisen toiminnan seurauksena. Esimerkiksi suurten eläinten metsästäminen sukupuuttoon, ylikalastus merissä ja ilmastonmuutos kiihdyttävät aaltoa. Sitä ei voi estää, vain yrittää hillitä.

L

Lievennyshierarkia

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa laajasti hyväksytty periaate, jonka mukaan ihmisen toimillaan aiheuttamat haitat luonnolle tulee ensisijaisesti pyrkiä välttämään, toissijaisesti minimoimaan ja viimesijaisesti joko korjaamaan ne paikan päällä tai hyvittämällä ne ekologisella kompensaatiolla ei toisaalla tehdyillä luonnon monimuotoisuutta vahvistavilla toimilla.

Liiketoimintaekosysteemi

Verkosto, jossa erityyppiset yksityiset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä ja luovat toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittävät uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja. Tällaisia löytyy esimerkiksi biokaasun ympäriltä.

Lohkoketju

Jatkuvasti kertyvä hajautettu datakokonaisuus, jonka kaikki tapahtumat ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, ettei mitään voi muuttaa tai väärentää.

Luonnon tarjoamat palvelut

Luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten hiilinielut, ravintokasvien pölytys, veden ja ilman puhdistus tai tulvien hillintä.

Luontojalanjälki

Ihmisen, organisaation, tuotteen tai palvelun kokonaisvaikutus luonnon monimuotoisuuteen, eli asian tai toiminnan luonnolle aiheuttama haitta. Luontojalanjälki voi olla myös positiivinen, jolloin saatetaan puhua luontokädenjäljestä (vrt. hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki). Luontojalanjäljen mittaukseen ei ole toistaiseksi olemassa standardia, vaan lukuisia kokeiluasteella olevia mittareita eri käyttökohteisiin.

Luontokato

Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto.

Luontopohjaiset ratkaisut

<p>Luontopohjaiset ratkaisut (engl. <em>nature-based solutions</em>) ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Esimerkiksi merialueiden suojelualueet suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät kalastuselinkeinolle tärkeiden lajien elinvoimaisuutta. Luonnosta inspiroituvat ratkaisut voivat matkia luonnonmateriaalien, -rakenteiden tai -prosessien ominaisuuksia, esimerkiksi materiaalien valmistuksessa voi matkia puun jousto-ominaisuuksia.</p>

Luontopositiivinen vaikutus

Tilanne, jossa ihmistoimien yhteisvaikutus luonnon monimuotoisuuteen on positiivinen eli vahvistaa luonnon hyvinvointia. Usein käytetään myös englanninkielistä nimitystä ”Net Positive Impact” (NPI). Luontopositiivinen vaikutus saavutetaan, kun luonnolle tuotetut hyödyt ylittävät luonnolle aiheutetut haitat.

Luontotyyppi

Alue, jolla vallitsee tietynlaiset ympäristöolot ja luonteenomainen eliöstö.

M

Maapallon ekologinen kantokyky

Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja. Jos tämä raja ylittyy, on seurauksena ympäristötuhoja, jotka heijastuvat nopeasti myös omaan hyvinvointiimme ja elinkeinoihimme.

Megatrendi

Useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, laaja muutoksen kaari, kuten esimerkiksi ekologinen kestävyyskriisi. Megatrendien nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena.

Metatrendi

Metatrendit ovat kaikkia megatrendejä läpileikkaavia muutoksia. Sitran Megatrendit 2020 -selvityksissä esitellään kolme metatrendiä: siirtyminen postnormaaliin aikaan, tunteiden merkityksen korostuminen ja jännitteet kytkeytyneisyyden ja eriytymisen välillä.

Metaversumi

Internetiä hyödyntävä, pysyvistä virtuaalitiloista muodostuva kokonaisuus, jossa vuorovaikutus on mahdollista virtuaalitilojen sisällä ja niiden kesken. Metaversumi tuo tilan tunteen ja hahmot internetiin ja luo virtuaalimaailmoja toisiinsa yhdistävän verkon. Metaversumia voidaan käyttää esimerkiksi viestintään, tapahtumien luomiseen ja kokoontumiseen.

Mitigaatiohierarkia

Ks. lievennyshierarkia.

N

Negatiiviset päästöt

Saadaan aikaan sitomalla hiilidioksidia pois ilmakehästä enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään. Esimerkiksi kasvattamalla metsien ja maaperän nieluja, yhdistämällä bioenergian tuotanto hiilen talteenottoon ja varastointiin sekä imemällä hiilidioksidia suoraan ilmakehästä.

O

Omadata

Omadata tarkoittaa 1) henkilötietojen hallinnan ja käsittelyn uutta lähestymistapaa ja paradigman muutosta, jossa pyritään siirtymään nykyisestä organisaatiokeskeisestä järjestelmästä ihmiskeskeiseen järjestelmään; 2) henkilötietoja resurssina, jota yksilö voi tarkastella ja hallita. Henkilötietoja, jotka eivät ole yksilön omassa hallinnassa, ei voi kutsua omadataksi.

Osuuden varmenne

Konsensusalgoritmi, joka varmistaa transaktion lohkoketjuun kiinnitettävien kryptorahakkeiden avulla.

P

Päästöjen kompensointi

Päästövähennysyksiköiden ostaminen syntyneitä päästöjä vastaavalla määrällä. Varoilla tuetaan esimerkiksi uusiutuvan energian tai maan ja metsien kestävää käyttöä kehittyvissä maissa ympäri maailman. Tavoitteena torjua ilmastonmuutosta.

Päästökauppa

Markkinaehtoinen järjestelmä päästöjen vähentämiseksi. Markkinaehtoisuus tarkoittaa, että järjestelmän piirissä yritykset voivat päättää, että vähentävätkö ne itse päästöjään vai maksavatko ne saastuttamisesta eli ostavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia markkinoilta.

Pakotettu luottamus

Pakotettu luottamus kuvaa tilannetta, jossa henkilön on pakko käyttää ekosysteemiä, tietojärjestelmää tai ICT-tuotetta/-palvelua ja luottaa siihen. Luottamus on pakotettua, kun käyttäjällä – asiakkaalla, organisaatiolla tai jopa julkishallinnon viranomaisella – ei ole valinnanvapautta, vaan hänen on käytettävä tiettyä tietojärjestelmää.

Pehmeä infrastruktuuri

Ditaalisen infrastruktuurin osa-alue, jonka muodostavat muun muassa instituutiot, palvelut, standardisoidut määrittelyt ja sopimukset.

Perusura

Todennäköinen tulevaisuus, joka kertoo, miten Suomen työllisyyden, bruttokansantuotteen ja päästöjen odotetaan kehittyvän nykyisten poliittisten päätösten valossa, eli ilman uusia veronkorotuksia tai -alennuksia tai uusia päästövähennystavoitteita.

Puettava laite

Mobiililaite, jonka käyttäjä voi pukea päälle.

R

Ravinnekierto

Ravinnekierto varmistaa elämälle välttämättömien, hyödyllisten ravinteiden kiertämisen ekosysteemissä niin, etteivät ne valu hukkaan. Hukkaan valuvat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, rehevöittävät vesistöjä ja kiihdyttävät resurssipulaa.

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätyksellä tarkoitetaan maataloudessa ja koko ruokaketjussa syntyvien sivuvirtojen, kuten lannan, puhdistamolietteen, biomassan ja biojätteen käsittelyä ja hyödyntämistä niin, että niiden sisältämät hyödylliset ravinteet – erityisesti fosfori ja typpi – saadaan otettua takaisin kiertoon ja hyödynnettyä esimerkiksi lannoitteena. Ravinteiden kierrätyksen edistäminen on kiertotalouden ytimessä.

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätyksellä tarkoitetaan maataloudessa ja koko ruokaketjussa syntyvien sivuvirtojen, kuten lannan, puhdistamolietteen, biomassan ja biojätteen käsittelyä ja hyödyntämistä niin, että niiden sisältämät hyödylliset ravinteet – erityisesti fosfori ja typpi – saadaan otettua takaisin kiertoon ja hyödynnettyä esimerkiksi lannoitteena. Ravinteiden kierrätyksen edistäminen on kiertotalouden ytimessä.

Rebound-ilmiö

Tilanne, jossa jonkin ongelman ratkaisu vähentää siitä saatavia hyötyjä tai pahentaa itse ongelmaa. Esimerkiksi auton vaihtaminen uudempaan ja vähemmän polttoainetta kuluttavaan voi lisätä ajamista.

Reilu datatalous

Se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa.

Rekisteröity henkilö

Rekisteröity on henkilö, jonka henkilötietoja kerätään, säilytetään tai käsitellään.

Resilienssi

Ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä.

Resurssitehokkuus

Resurssitehokkuus kuvaa ympäristökuormituksen vähentämiseen pyrkivää toimintaa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja kulutuksessa raaka-aineista loppukulutuksen kautta uudelleenkiertoon ja hävittämiseen asti.

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Yhteiskunta, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä eikä jätettä. Tulee toimeen sillä osuudella maapallon tuottamista luonnonvaroista, joka sille reilusti kuuluu. Ei ylitä maapallon ekologista kantokykyä.

Resurssiviisaus

Kyky käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti. Toisin kuin resurssitehokkuus, resurssiviisaus edistää hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

S

Säätiö

Säätiö on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn tarkoitukseen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai tieteen tukeminen tai sairaalan, museon tai oppilaitoksen ylläpitäminen. Säätiön tarkoitus on usein yleishyödyllinen, mutta se ei ole välttämätöntä.

SIB

SIB (Social Impact Bond) on suomeksi tulosperusteinen rahoitussopimus. SIB-sopimuksessa julkinen sektori, yksityiset sijoittajat ja palveluntarjoajat yhdistävät voimansa myönteisen ja mitattavan yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Sivuvirta

Pääasiallisen tuotteen valmistusprosessissa syntyy usein erilaisia sivutuotteita, kuten hukkalämpöä. Näitä sivutuotteita kutsutaan sivuvirroiksi, jotka kannattaa myös hyödyntää uudelleen.

Smart & clean

Teknologia, tuote, palvelu tai alue, joka digitalisaation avulla ohjaa kuluttajaa tai yritystä ympäristön kannalta puhtaisiin valintoihin. Toimintaa kehittää esimerkiksi pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö.

Strateginen tavoite

Suunta, jota kohti halutaan mennä, kun huomioidaan yksi tai useampia megatrendejä ja/tai ilmiöitä. Strategisessa hallitusohjelmassa strategisen tavoitteen maali on 10-20 vuoden päässä.

Suostumukseen perustuva tietojen jakaminen

Tietoja jaetaan vain silloin, kun henkilöt, joita tiedot koskevat, ovat antaneet siihen suostumuksensa.

Suostumus

Suostumus on yksi mahdollinen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle. Suostumuksen on oltava vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja yksiselitteinen tahdonilmaisu. Suostumuspyynnön on oltava selkeä, ja se on esitettävä tiiviisti ja selkeästi erillään muista tiedoista, kuten ehdoista, helposti ymmärrettävällä kielellä. Pyynnössä pitää määritellä, mihin henkilötietoja käytetään, ja siinä on oltava tietoja käsittelevän yrityksen yhteystiedot.

Synteettinen biokaasu (SBG, Synthetic BioGas)

Puusta tai muusta biomassasta termokemiallisesti valmistettu metaanikaasu (CH4). Jalostetaan samoilla menetelmillä, joita maakaasun ja biokaasun jalostuksessa käytetään.

Synteettinen biologia

Ihmisen suunnittelemat ja rakentamat biologiset systeemit, solut, solun osat tai eliöt, joita ei löydy luonnosta.

Systeeminen muutos

Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

T

Talous

Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen. Taloustiede tutkii talouden toimintaa ja taloushistoria talouden kehitystä sekä aikaisempia ilmiöitä. Taloussosiologiataas tutkii erilaisten taloudellisten ilmiöiden yhteiskunnallisia syitä ja vaikutuksia. Kansantalouden muodostavat eri ammattiryhmät, yritykset, instituutiot sekä muut toimijat. Taloudellisen toiminnan osa-alueet ovat alkutuotanto, jalostus ja palvelut.

Tehdyn työn varmenne

Konsensusalgoritmi, joka varmistaa transaktion koneellisen laskennan avulla.

Teollinen symbioosi

Yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jossa yritykset hyödyntävät tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Toisen sivuvirta tai jäte muuttuu toiselle tuottavaksi resurssiksi, säästää kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksia. Sitra käynnisti Suomessa teollisten symbioosien toimintamallin FISS:in, jota Motiva operoi.

Terveysdata

Terveysdatalla tarkoitetaan terveystietoa eli henkilön fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyviä henkilötietoja, mukaan lukien tiedot terveyspalvelujen tarjoamisesta, jotka ilmaisevat hänen terveydentilansa.

Tietoallas

Tietoallas on liiketoimintatiedon hallintaan tarkoitettu ratkaisu, joka mahdollistaa erityyppisten tietojen keruun ja tallentamisen edelleen jalostettavaksi. Tietoallas eroaa perinteisestä tietovarastoratkaisusta, koska mallintaminen on kevyttä ja tietoallas sallii muidenkin kuin perinteisten tietotyyppien tallentamisen ja käsittelyn (esim. kuvat, dokumentit, sensoridata). Harvemmin käytetty termi on tietojärvi.

Tietoon perustuva suostumus

Tahdonilmaisu, jolla tutkimukseen osallistuva henkilö vapaaehtoisesti hyväksyy sellaisen hänelle ehdotetun toimenpiteen tai tutkimuksen, johon osallistumisesta ja jonka riskeistä hänelle on annettu tietoa niin, että hän kykenee vastaanottamaan ja ymmärtämään tiedon. Suostumus on voitava myös perua.

Tietosuoja-asetus (GDPR)

Asetus (EU) 2016/679 eli Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus (GDPR) säätelee yksilön, yrityksen tai organisaation tekemää henkilötietojen käsittelyä EU:ssa.

Tilannekuva

Kuvaus arvioitavien asioiden nykytilasta. Tilannekuva sisältää arvioitavan kohteen sisäisiä ja ulkoisia sekä positiivisia ja negativiisia tekijöitä.

Toisen sukupolven biopolttoaine

Biopolttoaine, jonka pääraaka-aineena käytetään jätettä, jossa on korkea lignoselluloosa-pitoisuus. Muun muassa hakkuujätteet, puupurkutavara ja elintarviketeollisuuden jätteet.

Toisiokäyttö

Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö (toisiokäyttö) tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muussa kuin ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu. Toisiolaissa säädetyt toissijaiset käyttötarkoitukset ovat: tieteellinen tutkimus, tilastointi, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, viranomaisohjaus ja -valvonta, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävä, opetus ja tietojohtaminen.

Tulevaisuuskuva

Kuvaus mahdollisesta tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuvien avulla hahmotetaan ja havainnollistetaan erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Tulevaisuustaajuus

Työpajamenetelmä toistenlaisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen ja rakentamiseen.

Tulevaisuusvalta

Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin eli siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana.

V

Vaikuttavuus

Yhteiskunnassa tavoiteltu laaja muutos pitkällä aikajänteellä. Termillä voidaan tarkoittaa myös erityisesti myönteistä kehitystä eli yhteiskunnallista hyötyä.

Vaikuttavuusinvestoiminen

Keino kanavoida yksityisiä pääomia yhteiskunnan kehittämiseeen. Tuoton ohella tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä.

Vertikaalinen viljely

Vertikaalisen viljelyn (käytetään myös termejä vertikaaliviljely tai monikerrosviljely) ajatuksena on, että ruokaa tuotetaan kontrolloiduissa olosuhteissa kasvihuoneessa, jossa ruokaa viljellään päällekkäin useassa eri kerroksessa. Tällöin tuotanto on suojassa luonnonolosuhteiden vaihteluilta ja tuotannossa voidaan pelloilla tapahtuvaa viljelyä paremmin hallita tuotanto-olosuhteita, kuten energiaa, vettä ja ravinteita.

Vesisänky-efekti

EU:n päästökauppajärjestelmän yksi keskeinen ominaisuus. Liittyy siihen, että koko järjestelmän päästökatto on ennalta määrätty. Jos esimerkiksi Suomi haluisi vähentää omia päästökauppasektorin päästöjään sovittua nopeammin esimerkiksi tukemalla uusiutuvan energian tuotantoa, päätös kyllä vähentäisi päästöjä Suomessa, mutta ei koko EU-alueen päästöjä. Tämä johtuu siitä, kun Suomessa päästöoikeuksien kysyntä vähenee ja niiden hinta laskee, lisääntyvät päästöt toisaalla. Eli markkinoilla on joka tapauksessa tietty määrä päästöoikeuksia.

Viheliäinen ongelma

Monimutkainen ongelma, jonka ratkaiseminen on erityisen vaikeaa, koska siihen liittyy paljon erilaisia muuttujia.

Virtsan vanhentaminen

Virtsaa säilytetään suljetussa astiassa vähintään kuukausi, jolloin virtsan mahdolliset haitta-aineet tuhoutuvat.

Visio

Kuvaus toivotusta tulevaisuuden tilasta. Visio kuvaa toimijan tahtotilaa ja edellyttää toimia, jotta sen kuvaamaan maailmaan päästään.

W

Web 3.0

Internetin kehitysvaihe, jonka tavoitteena on tarjota hajautettua päätöksentekoa ja kaupankäyntiä mahdollistavia palveluja.

Y

Yhteisölähtöinen

Toiminta, joka nousee paikallisista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteisölähtöisiä toimintatapoja hyödyntämällä kansalaiset voivat olla mukana kehittämässä ratkaisuja nykypäivän sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

Yksityisyyteen liittyvien alennusten malli

Toisin kuin ”yksityisyyttä korkeammalla hinnalla” (privacy-as-a-luxury) -mallissa kuluttajia kannustetaan luopumaan yksityisyydestään ja datastaan alennusten avulla.

Yksityisyyttä korkeammalla hinnalla

Kuluttajat maksavat yksityisyyden hallinnasta korkeampia maksuja. Yritys tarjoaa palveluita ja laitteita korkeammalla hinnalla sellaisille kuluttajille, jotka haluavat suojata yksityisyyttään ja tietojaan muita paremmin.

Ylikulutuspäivä

Laskennallisesti se päivä vuodesta, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Ympäristötilinpito

Ympäristötilastojen (esim. päästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja jätteiden syntyä kuvaavien tilastojen) tuomista samaan kehikkoon talouden tunnuslukujen kanssa.

Yritys

Yritys on nimitys yhden tai useamman henkilön harjoittamalle, yleensä taloudellista hyötyä tavoittelevalle, toiminnalle. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä/yrittäjät perustavat usein yhtiön, jonka puitteissa ja nimissä yritystoimintaa harjoitetaan. Yrityksiä on olemassa useissa eri yhtiömuodoissa. Yritystoiminnan käynnistäminen vaatii tyypillisesti pääomaa.

Tulevaisuussanasto

Uusimmat termit

Suosituimmat termit

A

Agroekologinen symbioosi

Anonymisointi

Avoin data

#

Älysopimus

B

Biodiversiteetti

Bioenergia

Biogeeninen hiilidioksidi

Biokaasu

Biopohjainen muovi

Biopolttoaine

Biotalous

Budjettineutraali

C

Cleantech

D

Data-altruismi

Data-altruismipohjainen organisaatio

Data-avaruus; tietoalue

Dataekosysteemi

Dataetiikka

Datalähtöinen liiketoimintamalli

Datan jakaminen

Datan siirrettävyys

Datan uudelleenkäyttö

Datatalouden ekosysteemi

Datatalous

Datayhteisö

Dialogi

Digitaalinen hallintatodistus; NFT

Digitaalinen ja vihreä kaksoissiirtymä

Digitaalinen lompakko

Digitaalinen rahake

Digitaalinen terapia

Digitaaliset oikeudet

E

Eettisen datatalouden hallintamalli

Eettiset ohjeet

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen kompensaatio

Ekologinen kompensaatio

Ekosysteemien monimuotoisuus

Ekosysteemipalvelut

Ekosysteemitilinpito

Energiaintensiivinen

Ennakointi

Ennallistaminen

Ennallistaminen

Ensimmäisen sukupolven biopolttoaine

F

Freemium-malli

G

Generatiivinen tekoäly; luova tekoäly; tuottava tekoäly

H

Hajautettu itsenäinen organisaatio; DAO

Hajautettu ja virtuaalinen lääketutkimus

Hajautetun mallin rahoituspalvelu; DeFi

Heikko signaali

Hiilen sidonta

Hiili-intensiteetti

Hiilibudjetti

Hiilijalanjälki

Hiilikädenjälki

Hiilinegatiivinen

Hiilineutraali

Hiilineutraali kiertotalous

Hiilinielu

Hiiliriski

Hiilitase

Hiilivarasto

I

Ihmislähtöinen datatalous

Ilmasto

Ilmastonmuutos

Ilmastopositiivisuus