Mitä demokratia itse kullekin merkitsee? Mikä saisi sinut, yhteisösi, organisaatiosi tai päättäjämme toimimaan vahvemman demokratian puolesta?
Suomalaiset ja kansainväliset yhteisöt kunnista kansalaisjärjestöihin, kansalaisaktiiveihin ja yrityksiin vastasivat kutsuumme. Demokratian puolustusdialogeihin 28.4. ja 9.6. ilmoittautui mukaan yli 80 keskustelunjärjestäjää. Varsinaisia osallistujia puolustusdialogeissa on mukana satoja – kaukaisimmat Ruandassa, Katmandussa ja Lontoossa.
Jokainen voi puolustaa demokratiaa – joka päivä
Demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan arvo on tullut näkyviin erityisellä tavalla talven ja kevään aikana. Ukrainaan kohdistunut hyökkäyssota havahdutti huomaamaan, kuinka demokratiaa on uudistettava ja tuettava päivittäin: jokaisella on valta puolustaa demokratiaa yhteisössään ja arjessaan.
Demokratian puolustusdialogeihin osallistuvat käyvät keskustelua, kuulevat toistensa näkemyksiä sekä rakentavat yhteistä näkymää siitä, mitä demokratian puolustaminen käytännössä merkitsee. Dialoginen keskustelu ei ole poliittinen: sitä ei ohjailla tiettyyn suuntaan, eikä siinä pyritä ennalta-arvattavaan lopputulokseen. Mukana on moninainen ja poikkiyhteiskunnallinen joukko osallistujia, eikä heille aseteta kriteereitä.
Keskustelut järjestetään Erätauko-keskustelumenetelmällä.
Yhteenveto saadaan elokuussa
Sitran, DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön järjestämä ensimmäinen yhteinen dialogipäivä järjestettiin huhtikuussa.
Demokratian puolustusdialogien aiheiksi ilmoittautumislomakkeisiin on kirjattu muun muassa ”demokratianäkökulman vahvistaminen kansalaisjärjestöjen koulutuksissa”, ”demokratian merkitys kulttuurityötä tekeville Suomessa ja kansainvälisesti”, ”keskustelu siitä, mitä demokratia tarkoittaa Suomessa, Satakunnassa tai maailmalla” ja ”mikä on demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhde Nepalissa”. Samoin valituista teemoista löytyvät ”nuorten osallisuus ja demokratia uusilla hyvinvointialueilla” tai ”se, miten puolustaa demokratiaa nettikeskusteluissa ja somessa”.
Virossa menetelmän arvo on tunnistettu, ja siellä vietetään parhaillaan dialogiviikkoa. Maassa on myös käynnissä hanke, jossa pyritään järjestämään kirjastoista paikallisen keskustelun foorumeita.
– Virolaisia kiinnostaa, miten Suomessa kehitetään keskustelukulttuuria. Huolemme ovat yhteisiä: miten saada mukaan ihmisiä, joiden mielipiteitä ei kuunnella tai joille keskustelukulttuuri on liian aggressiivinen. Jos menetelmä toimii, jatkamme, kertoo Suomen Viron-insituutin johtaja Hannele Valkeeniemi.
Dialogit avaavat samalla uusia näkökulmia demokratiaan, esimerkiksi tapoihimme käyttää kieltä tai tuottaa ja levittää tietoa. Jälkimmäisen syyn vuoksi esimerkiksi Tilastokeskus on mukana puolustamassa demokratiaa.
– Tilastot ovat demokratian perusta. Demokratian ylläpitämisessä luotettavan, oikean tiedon tiedontuotanto ja tiedonvälitys ovat keskeisissä rooleissa. Tämä rooli on Tilastokeskukselle erittäin tärkeä. Keskusteluissamme käsitellään demokratiaa ja tilastoja, tietojen keräämistä ja tietosuojaa sekä kansalaisten osallistumista sekä kiteytetään demokratiakytköksiä keskustelijoiden työpöydälle, kertoo tapahtumakoordinaattori Leila Kaunisharju Tilastokeskuksesta.
Valtiovarainministeriö toimittaa dialogiyhteenvedot edelleen valtion ja kuntien hallintoon. Dialogit ja erityisesti vast’ikään julkistettu Kansallisen dialogin malli on nostettu menetelmänä myös henkistä kriisinkestävyyttä koskevaan osioon valtioneuvoston puolustuspoliittiseen selontekoon.
Julkaisemme keskusteluista nostoja Sitran kanavissa kesäkuun aikana. Kokonaisuudessaan keskusteluaineisto analysoidaan ja yhteenveto siitä julkaistaan elokuun puolella.