sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Eduskunta ja yliopistot kokeilevat uutta tapaa ottaa kansalaiset paremmin mukaan päätöksentekoon. 600 satunnaisotannalla valittavaa suomalaista kootaan kansalaisparlamenttiin käsittelemään polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita. Kutsu kansalaisparlamenttiin saattoi kolahtaa postiluukusta kenelle tahansa Suomessa asuvalle täysi-ikäiselle.
Kanslaisparlamentti kokoontui ensimmäisen kerran marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin yli 400 ihmisen joukko käsitteli aiheita verkossa järjestetyssä tilaisuudessa. 11.-12. marraskuuta puolestaan Kansalaisparlamentin loput noin 200 jäsentä kokoontuvat työskentelemään kasvokkain Helsingin Pasilaan.
Sitra toimii hankkeen yhtenä rahoittajana. Eduskunta kertoo kokeilusta tiedotteessaan seuraavaa.
Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa. Kansalaisparlamentti rakentuu deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteille. Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti maailmalla, ja niitä on järjestetty esimerkiksi ilmastopolitiikkaan ja perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.
Kansalaisparlamentin tavoitteena on tuottaa tietoon ja harkintaan pohjautuva kansalaismielipide, jonka avulla voidaan lisätä päätöksenteon ja julkisen keskustelun moniäänisyyttä ja hyväksyttävyyttä. Kansalaisparlamentin järjestävät Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran, eduskunnan ja Stanfordin yliopiston kanssa.
”Eduskunnalla on ilo olla mukana tässä projektissa, joka edistää tavallisten kansalaisten äänen kuulumista päätöksenteossa. Toivomme mahdollisimman monen kutsutun ilmoittautuvan mukaan vapaaehtoiseksi”, kertoo eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.
Kutsut Suomen ensimmäiseen kansalaisparlamenttiin ovat lähteneet tällä viikolla. Kansalaisparlamenttiin kutsutut on valittu satunnaisotoksella, ja kuka tahansa täysi-ikäinen Suomessa asuva voi saada kutsun.
”Yhteensä 30 000 suomalaista saa kutsun ja heistä 600 valitaan osallistumaan vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukosta. Tavoitteena on koota yhteen mahdollisimman laaja eri näkemysten ja ihmisten kirjo kaikkialta Suomesta. Kansalaisparlamentti on kuin kansa pienoiskoossa” kertoo professori Kimmo Grönlund.
Kansalaisten mielipiteet osaksi valiokuntatyötä
Kansalaisparlamentissa joukko kansalaisia kokoontuu kahden päivän ajaksi kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan pienryhmissä. Keskusteluissa noudatetaan niin kutsuttuja puntaroivan demokratian periaatteita ja hyödynnetään Stanfordin yliopiston professori James Fishkinin kehittämää puntaroiva mielipidetutkimus -menetelmää (Deliberative Poll).
”Osallistujat perehtyvät kansalaisaloitteisiin pohjautuviin teemoihin ja keskustelevat niiden pohjalta sekä pienryhmissä että asiantuntijoiden kanssa. Kansalaisparlamentin tavoitteena on luoda rakentava keskusteluympäristö, jossa kaikkia kunnioitetaan ja kuunnellaan”, kertoo professori Kaisa Herne.
Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja tulokset luovutetaan kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille.
”Kansalaisparlamentin tulokset toimitetaan kyseisiä kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille ja näin kansalaisten mielipiteet pääsevät osaksi valiokuntatyötä. Kansalaisparlamentin toteuttaminen yhteistyössä eduskunnan kanssa liittää Suomen niiden valtioiden joukkoon, joissa erilaisten kansalaispaneelien yhdistämistä parlamenttityöhön on kokeiltu kansallisella tasolla”, jatkaa apulaispääsihteeri Tuovinen.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.