sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kansalaisparlamentti-kokeilussa 671 suomalaista koottiin yhteen käsittelemään neljää kansalaisaloitetta. Mahdollisimman edustavasti suomalaisista koottu joukko kuuli aiheista asiantuntijoita ja kävi keskusteluja pienryhmissä. Kansalaisparlamentin tarkoitus on tuottaa harkittuja näkemyksiä eduskunnan päätöksenteon tueksi.
Kansalaisparlamentin järjesti Åbo Akademin yleisen mielipiteen tutkimuksen huippuyksikkö yhdessä eduskunnan, Tampereen yliopiston, Sitran ja Stanfordin yliopiston kanssa.
Kansalaisparlamentti-hankkeen avulla tutkitaan muun muassa sitä, onnistuuko rakentava ja tietopohjainen kansalaiskeskustelu monimutkaisista poliittisista kysymyksistä yhtä lailla verkossa kuin kasvokkain.
Kansalaisparlamentin osallistujat olivat jaettu arpomalla kolmeen erilaiseen keskusteluympäristöön: automaattisesti moderoituun keskusteluun verkossa, ihmisen moderoimaan keskusteluun verkossa ja ihmisen moderoimaan keskusteluun samassa paikassa kasvokkain.
Kun olen kuunnellut hyvin perusteltuja mielipiteitä, omatkin mielipiteeni muokkautuvat.
Kansalaisparlamenttiin osallistunut Sari Kangasniemi MTV:n uutisissa 11.11.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Mielipiteet kehittyivät kaikissa keskusteluympäristöissä kohti liberaalimpaa huumausainepolitiikkaa ja kohti kestävämpää polttoainehinnoittelua. Huumeiden käyttötilakokeilun sallimisen ja kannabiksen laillistamisen kannatus kasvoi, kun taas polttoaineveron kohtuullistamisen ja dieselin käyttövoimaveron poiston kannatus laski.
”Kun keskustelu käydään puntaroivan demokratian menettelyjen mukaan, keskusteluympäristöllä ei näytä olevan merkittävää vaikutusta mielipiteiden kehitykseen eikä osallistujien kokemukseen keskusteluista. Lähes kaikki osallistujat pitivät kansalaisparlamenttia onnistuneena”, toteaa professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
Hanke on ensimmäinen kokeilu siitä, voisiko puntaroivat kansalaisakeskustelut tukea eduskunnan työtä kansalaisaloitteiden käsittelyssä.
”Tuloksemme ovat erityisen lupaavia siksi, että automaattisesti moderoidun verkkokeskustelun järjestäminen on huomattavasti edullisempaa. Automaattisesti moderoitu verkkokeskustelu tarjoaa siis varteenotettavan menettelyn kansalaisten osallistamiseksi ja suomalaisen demokratian vahvistamiseksi”, professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta summaa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Kansalaisparlamentti-kokeilu pyrkiikin ennen kaikkea kehittämään suomalaista demokratiaa. Äänestysaktiivisuus on Suomessa kohtuullisella tasolla, muttei kansainvälistä huippuluokkaa. Vaaliaktivisuus on myös vahvasti eriytynyttä: etenkin vanhemmat ikäluokat ja korkeasti koulutetut äänestävät. Puolueiden kautta vaikuttamisen houkuttelevuus on suomalaisten silmissä laskussa.
Satunnaisotannalla kootut kansalaisparlamentit voivat olla keino kuulla niitäkin, jotka eivät muuten osallistu. Kansainvälisissä tutkimuksissa on myös todettu, että suuri yleisö yleensä luottaa puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa syntyneisiin näkemyksiin tai suosituksiin.
”Puntaroivat kanslaiskeskustelut voivat rikastaa päätöksentekoa kaikilla hallinnon tasoilla. Olen iloinen, että samantyyppisiä kansalaispaneeleja kokeillaan parhaillaan myös hyvinvointialueilla ja muutamissa kunnissa”, sanoo Sitran projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo.
