Tulevaisuustaajuus-työpajat on Tulevaisuuden uudistajat -projektissa kehitetty menetelmä, jonka tarkoituksena on lisätä ihmisten kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja auttaa tunnistamaan toimia toivotun tulevaisuuden toteuttamiseksi. Menetelmän kehitystyötä ohjasi ajatus, että tulevaisuus kuuluu kaikille, ja siksi tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen popularisointi on tärkeää. Menetelmän avulla haluttiin laajentaa niiden ihmisten joukkoa, jotka keskustelevat tulevaisuudesta. Kokonaisuus julkaistiin tammikuussa 2021. Noin 15 000 ihmistä on tutustunut Tulevaisuustaajuuteen tulevaisuustaajuus.fi-sivustolla ja se on levinnyt suhteellisen nopeasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa. Nyt VTT:n raportti “Tulevaisuusajattelu kansalaistaidoksi –Tulevaisuusajattelu-työpajamenetelmän arviointitutkimuksen tulokset” on valmistunut.
Mutta innostaako Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen äärelle? Entä mitä on tapahtunut työpajojen jälkeen? Muun muassa näihin kysymyksiin tutkijat etsivät vastauksia Sitran tilaamassa arviointitutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on ollut analysoida, minkälaisia vaikutuksia Tulevaisuustaajuus-menetelmällä on saatu aikaan, miten menetelmää on sovellettu eri tahojen toimesta sekä miten menetelmän on koettu toimivan ja skaalautuvan erilaisiin toimintaympäristöihin.
“Arviointitutkimus on vastannut tarpeeseemme lisätä ymmärrystä ja systemaattista tietoa Tulevaisuustaajuuden vaikutuksista ja siitä, miten menetelmä skaalautuu ja voi saada aikaan laajempaa vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Ulkoinen, riippumaton arviointi on kiinteä osa Sitran tulevaisuustyötä. Arvioinnin tehtävänä on tukea yhteiskunnallisten muutosten aikaansaamisessa tuottamalla tietoa, joka auttaa jatkuvasti tarkastelemaan, teemmekö oikeita asioita suhteessa tehtäväämme ja tavoitteisiimme ja toimimmeko oikea-aikaisesti ja vaikuttavalla tavalla”, sanoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.
Tulevaisuustaajuus muuttaa ajattelua ja innostaa toimimaan toisin
Tutkimuksen toteutti VTT kehittämällään monikriteerisellä arviointimallilla, joka nostaa esiin Tulevaisuustaajuuden vaikutukset eri toimijoiden ja toimijaryhmien kannalta. Arviointiin sisältyy kehittävä ulottuvuus, jonka avulla selvitettiin toimintatapoja, jotka tukevat ja vahvistavat tulevaisuusajattelun leviämistä yhteiskunnassa.
Arvioinnissa havaittiin selkeitä viitteitä siitä, että Tulevaisuustaajuus muuttaa ajattelua ja innostaa toimimaan toisin. Tulevaisuustaajuus-menetelmän vaikutukset näkyivät kaikkein selvimmin yksilötasolla. Osallistujien kokemus omasta osaamisesta tulevaisuusajattelun saralla vahvistui työpajoissa.
“Hienoa että tutkimuksessa tunnistettiin selkeitä muutoksia osallistujien kyvyssä kyseenalaistaa tulevaisuusoletuksia ja kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Juuri tämä on ollut yksi hankkeen päätavoitteista. Kuten tutkimuksessakin todettiin, toimijuus tulevaisuuden tekemisessä on tulevaisuusajattelun vaativin taso, josta arvioinnissa havaittiin vasta orastavia muutoksia yksilötasolla. Seuraavaksi onkin tartuttava vielä vahvemmin tämän kehittämiseen”, sanoo Sitran ennakoinnin asiantuntija Liisa Poussa.
Tutkimuksen mukaan Tulevaisuustaajuus-työpajoissa käydyt keskustelut olivat sekä osallistujien että vetäjien mielestä menetelmän paras anti. Inspiroivat tulevaisuuskeskustelut edellyttävät turvallista keskusteluilmapiiriä, jonka syntymistä menetelmä tutkimuksen aineiston valossa tuki hyvin. Varsinkin kokeneemmat työpajojen vetäjät myös sovelsivat menetelmää rohkeasti ja loivat itse lisää uutta materiaalia. Yhtenä haasteena esille nousi jatkuvuus eli se, miten ylläpidetään Tulevaisuustaajuus-työpajan herättämää innostusta tulevaisuusajatteluun ja viedään työpajassa ideoidut visiot ja toimenpiteet käytäntöön. Tulevaisuustaajuuden kytkeminen organisaation muuhun toimintaan koettiin toimivaksi keinoksi varmistaa tulevaisuusajattelun jatkuvuus.
Lue raportti kokonaisuudessaan: https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusajattelu-kansalaistaidoksi/