Asiantuntijat: Nämä 10 tekijää määrittävät Suomen tulevaa kilpailukykyä

Joukko asiantuntijoita kokoontui Sitran kutsusta pohtimaan Suomen kilpailukykyä ja sen kantavia rakenteita 5–10 vuoden aikajänteellä. Syntyi kartta, joka sisältää sekä ennestään tuttuja että uudempia kilpailukykyä tukevia tekijöitä. Asiantuntijat kaipaavat aiheesta lisää yhteiskunnallista keskustelua – kuten myös siitä, mitä kilpailukyvyllä ylipäätään tavoitellaan.

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

02.09.2022

Kun Suomessa puhutaan kilpailukyvystä, näkökulmana on useimmiten hinta- ja kustannuskilpailukyky, aikajänne on lyhyt ja äänenpainot ovat huolestuneita. Tästä perinteisestä asetelmasta kannattaisi ottaa askel eteenpäin eli keskustella myös siitä, mihin suuntaan kilpailukykyä tulisi kehittää ja millaisiin tekijöihin se jatkossa nojaa.

Maailmantalouden murros, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, että kansainvälinen ja kotimainen toimintaympäristö voi muuttua nopeastikin, jopa yön yli. Vaikutukset heijastuvat niin yritysten kuin kansantalouksien kilpailukykyyn.

”Globaalit muutosvoimat korostavat ennakoinnin merkitystä. Elämme yllätysten ja epäjatkuvuuksien aikaa, joten nykyisiä ajattelumalleja ja tulevaisuutta koskevia oletuksia kannattaa haastaa ennakkoluulottomasti. Uudenlaiset kilpailukykytekijät voivat liittyä talouteen tai laajemmin reilun ja kestävän yhteiskunnan rakennuspalikoihin”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.

Miksi kilpailukykyä kannattaa kehittää?

Sitran syksyllä 2021 fasilitoimissa työpajoissa keskityttiin Suomen kansantalouden kilpailukykyyn pitkän aikavälin muutosvoimien näkökulmasta. Yhteensä 25 monialaisen asiantuntijan näkemys kiteytettiin kartaksi, joka kuvaa kilpailukyvyn tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä osatekijöitä. Ne ovat seuraavat: resilienssi, uudistumiskyky, datatalous, globaalit verkostot, houkuttelevuus, liiketoimintaäly, kestävyys, hyvinvointivaltio, osaaminen ja osallisuus.

”Kartan keskeinen viesti on se, että kilpailukyky on monimuotoinen ja systeeminen käsite. Sen kehittäminen vaatii yhteistyötä ja koordinaatiota eri tasoilla”, Hämäläinen painottaa.

Kuva: Tulevaisuuden kilpailukykykartta Suomelle

Kartassa ensimmäiseksi mainittu resilienssi viittaa yritysten ja talouksien kykyyn palautua yllättävien kriisien tai muutosten kohdatessa. Sen merkitys korostuu etenkin epävarmoina aikoina. Asiantuntijoiden mielestä käsite tulisi kuitenkin ymmärtää nykyistä laajemmin: resilienssi on myös uudistumista sekä mahdollisuuksiin tarttumista ja tekemistä.

”Aiemmissa murroksissa parhaiten ovat pärjänneet sellaiset maat, jotka ovat sopeutuneet uuteen toimintaympäristöön ripeästi ja myös hyödyntäneet avautuneita mahdollisuuksia”, Hämäläinen muistuttaa.

Kartan sisältöä avataan tarkemmin Sitran julkaisussa Kilpailukyvyn tulevaisuus.

Kysymyksiä tulevaisuuskeskustelun avuksi

Asiantuntijat pohtivat myös sitä, onko käsityksemme kilpailukyvystä ylipäätään ajan tasalla.

”Kilpailukyvyssä ei ole kyse vain taloudellisesta menestyksestä, vaan sen voidaan nähdä koostuvan myös esimerkiksi kansantalouden kyvystä vahvistaa yhteiskunnan elinvoimaa tai kestävää kehitystä”, Hämäläinen tähdentää.

Sitran teettämän media-analyysin mukaan kansainvälinen keskustelu aiheesta on kotimaista keskustelua tulevaisuussuuntautuneempaa ja sen näkökulmana on useammin kilpailukyvyn aktiivinen kehittäminen.

”Myös Suomessa kannattaisi ehdottomasti laajentaa keskustelua tähän suuntaan”, Hämäläinen sanoo.

Kilpailukyvyn tulevaisuus -julkaisun lopusta löytyykin kattava lista kysymyksiä, jotka auttavat virittämään tulevaisuuteen tähyävää keskustelua aiheesta.