uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Auttaako luonnon monimuotoisuus viljelijää suojaamaan kasveja tuholaisilta ja taudeilta? Tutkimus käynnissä 10 suomalaisella maatilalla

Maanviljelijät ja tutkijat kokeilevat yhdessä viljelymenetelmiä, joilla viljelijä voi tukea luonnon monimuotoisuutta pelloillaan sekä turvata samalla satokasveja taudeilta ja tuholaisilta. Tutkimukseen osallistuu kymmenen maatilaa, jotka ovat kylväneet samanlaisen tutkimusasetelman pelloilleen. Sitra rahoittaa Helsingin yliopiston ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) hanketta.

Julkaistu

Helsingin yliopiston johtama tutkimusprojekti etsii uusia keinoja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen ja luontokadon hillitsemiseen maataloudessa. Tänä keväänä kymmenen eteläsuomalaista maatilaa on kylvänyt pelloilleen koeasetelman, jossa viljan aluskasviksi lisättiin kerääjäkasveja ja pellon reunoille monimuotoisuutta tukevia kukkakaistoja.

”Pellon kasvilajiston runsaus voi suojella pääviljakasvejamme kauraa, ohraa ja vehnää kasvitaudeilta ja tuhohyönteisiltä. Tarvitsemme uusia keinoja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen ja luontokadon hillitsemiseen maataloudessa. Etsimme nyt molempiin konkreettisia ratkaisuja, joita viljelijät voivat toteuttaa suomalaisilla pelloilla,” sanoo tutkija Hanna Susi Helsingin yliopistosta.

Tutkijat keräävät tietoa kukkakaistan ja aluskasvin vaikutuksista maaperän mikrobien, hyönteisten, kasvien ja lintujen monimuotoisuuteen. Samalla viljelijät ja tutkijat selvittävät luonnon monimuotoisuuden lisäämisen vaikutuksia satokasvien terveyteen, kasvinsuojelutarpeeseen ja satoisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa luonnon monimuotoisuuden mahdollisuuksista kasvinsuojelussa pohjoisissa viljelyolosuhteissa sekä käytännön tietoa viljelijän mahdollisuuksista tukea monimuotoisuutta pelloillaan. Vuoteen 2025 jatkuvan hankkeen tavoitteena on luoda myös biodiversiteettimittaristo maatalouden luontojalanjäljen arviointiin.

Yksi kokeeseen osallistuvista on Puujaan kartanon tila Hämeessä.

”Olemme jo pitkään pyörittäneet tilaamme niin, että ajattelemme sen tuottoa pidemmällä aikavälillä. Olemme kokeilleet erilaisia keinoja parantaa peltojemme kuntoa ja maaperän rakennetta sekä pitää ravinteet pelloilla kasvien käytössä. On kiinnostavaa nähdä, millainen vaikutus omilla toimilla on. Tähän kokeiluun lähdimme mukaan, koska meitä kiinnostavat tulokset: saadaanko aluskasveilla ja kukkakaistoilla kasvisuojeluhyötyjä ja lisääntyykö luonnon monimuotoisuus,” kertoo Puujaan kartanon Marja Alastalo.

Peltonsa tutkimukselle on tarjonnut myös Vantaan kaupunki osana BSAG:lle antamaansa Itämeri-sitoumusta.

”Kaupunki toteuttaa tutkimusasetelman Petikon pelloilla. Tutkimuksessa kylvettiin viljapeltojen laidoille kukkakaistat ja viljojen alle kylvettiin erilaisia kerääjäkasveja. Helsingin yliopiston tutkijat keräävät tutkimuspelloilta tietoa monimuotoisuuden hyödyistä ruuantuotannolle. Olen ylpeä, että Vantaa on mukana luonnon monimuotoisuustyössä, joka tuo kukkaloistoa myös kaupunkilaisten lenkkipolun varteen”, kertoo kaupungininsinööri Henry Westlin Vantaan kaupungilta.

Ruoantuotantomme ja vesistömme hyötyvät peltojen monimuotoisuudesta

Tutkittu tieto luonnon monimuotoisuuden hyödyistä viljelyssä tulee tarpeeseen, sillä kasvitaudit, tuholaiset, ennalta arvaamattomat säät sekä huoltovarmuuskysymykset haastavat ruoantuotantoa Suomessakin. Kotimainen ruoantuotanto on sitä huoltovarmempaa, mitä vähemmän se on riippuvainen kemianteollisuuden tuotteista, kuten kasvinsuojeluaineista tai lannoitteista.

Kerääjäkasvit, esimerkiksi heinät ja apilat, suojaavat pintamaata eroosiolta ja auttavat pitämään ravinteet pelloilla. Jotkut kerääjäkasvit myös sitovat ilmasta typpeä ja luovuttavat sitä muiden kasvien käyttöön. Näin ne vähentävät tarvetta lannoittaa peltoja ja suojaavat samalla vesistöjä, kuten Itämerta, ravinnevalumilta.

Kerääjäkasvit lisäävät myös pellon monimuotoisuutta. Niistä hyötyvät sekä petohyönteiset, jotka suojelevat kasveja kirvoilta, että kasveja maan pinnan alla auttavat ja maaperän rakennetta parantavat maaperäeliöt.
Kukkakaistoille pellon reunoille kylvettävät kasvit, kuten ahdekaunokki, päivänkakkara ja jäykkänata puolestaan lisäävät pölyttäjille tärkeitä kukkivia alueita maatalousympäristössä. Ne myös tarjoavat suojaa ja ruokaa peltolinnuille sekä talvehtimispaikkoja hämähäkeille ja muille pedoille, jotka pitävät kurissa tuhohyönteisiä.

Paljain silmin nähtävien eliöiden lisäksi tutkijoita kiinnostaa myös mikroskooppisen tason monimuotoisuus. Monipuolinen kasvillisuus lisää sekä kasveilla että maaperässä elävien mikrobien kirjoa. Tämä auttaa kasveja puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan ja parantaa maan kasvukuntoa, mikä lisää kasvien taudinkestävyyttä entisestään.

Biodiversiteettimittaristo auttaa vaikutusten tunnistamisessa

Muun tutkimustyön lomassa tutkijat kehittävät mittaristoa, jonka avulla kukkakaistojen, aluskasvien ja muiden monimuotoisuustoimien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voi seurata maatalousympäristössä. Mittaristo auttaa tutkijoita tunnistamaan toimet, jotka edistävät parhaiten luonnon monimuotoisuutta. Tutkijat voivat myös laatia viljelijöille suosituksia mittariston sekä satoisuutta ja tautitaakkaa koskevan tiedon pohjalta.

”Monet tämän hetken suurista kysymyksistä – kuten luontokato, ilmastonmuutos, vesien rehevöityminen, ruoantuotanto ja huoltovarmuus – nivoutuvat yhteen. On valtavan tärkeää löytää keinoja, joilla voidaan samanaikaisesti turvata satoja, vahvistaa luontoa, parantaa maaperän kuntoa sekä pitää ravinteet kasvien käytössä ja poissa vesistöistä,” sanoo Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Lasse Miettinen.

Hankkeet

Maatalouden biodiversiteettiratkaisut

julkaisut

Miten Suomeen rakennetaan kestävä ruokajärjestelmä?

Mistä on kyse?