uutiset
Arvioitu lukuaika 2 min

Avasiko koronapandemia oven kiertotalouden mukaiselle maailmankaupalle?

Sitran rahoittamassa hankkeessa selvitetään koronapandemian vaikutuksia maailmankauppaan ja EU:n mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta kauppapolitiikassaan.

Kirjoittajat

Anna-Katri Kulmala

Malena Sell

Antti Lehtinen

Asiantuntija (pitkällä vapaalla), Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Koronapandemia järkytti maailmankauppaa, mutta vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri valtioiden ja teollisuuden sektoreiden kesken. Euroopan unionin uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma julkaistiin juuri ennen pandemiaa, yhtenä tavoitteenaan tuoda kiertotalous osaksi unionin vapaakauppasopimuksia. Missä mennään nyt?

Sitran rahoittamassa hankkeessa selvitetään EU:n mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta kauppapolitiikassaan tilanteessa, jossa koronapandemia on vaikuttanut toimintaympäristöön – ja vaikuttaa edelleen.

Ajatushautomo IEEP:n (Institute for European Environmental Policy) toteuttaman hankkeen ensimmäinen taustaselvitys julkaistiin heinäkuussa. Selvityksen mukaan koronapandemia vaikutti vuosina 2020 ja 2021 tuotantoon ja kauppaan erityisesti ajoneuvo- ja tekstiiliteollisuudessa.

Vähemmän vaikutuksia nähtiin elektroniikka- ja elektroniikkajätesektoreilla. Yleisesti luonnonvaroja hyödyntävät teollisuuden alat elektroniikkasektorin taustalla kestivät pandemian vaikutuksia hyvin.

Selvityksen mukaan pandemian vaikutuksia kiertotalouden toimintasuunnitelman keskeisillä sektoreilla on usein kuitenkin vaikea todentaa. Taustaselvitys tarjoaa tilannekuvan, pidemmän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi tuotantoketjuihin seurataan jatkossakin.

Kiertotalouden kannalta keskeiseen palvelukauppaan korona iski sen sijaan kovaa. Nyt huomiota tulisikin kiinnittää kiertotalouden palvelukaupan elpymiseen.

Selvityksen mukaan pandemia ei ole muuttanut perusasioita: EU:n tulisi jatkaa kiertotaloustuotteiden ja -palvelujen kaupan esteiden purkamista.

Taustaselvityksessä esitetään EU:lle politiikkasuosituksia, joiden avulla kiertotalouden mukaista kauppapolitiikkaa voitaisiin edistää. Selvityksen mukaan EU:n tulisi:

  • Vahvistaa markkinoiden avautumista kiertotaloustuotteille ja -palveluille sekä poistaa teknisiä kaupankäynnin rajoitteita vapaakauppasopimuksistaan
  • Tukea kiertotaloutta kokonaisvaltaisesti ulkopolitiikassa ja diplomatiassa, mukaan lukien maailman kauppajärjestö WTO:ssa sekä kaupankäyntiin liittyvän kehitysavun ja teknisen tuen puitteissa
  • Painottaa yhteistyötä kestävän tuotepolitiikan edistämiseksi kauppakumppaneidensa kanssa ja edistää suoria ulkomaisia investointeja kiertotalouteen osana vihreää jälleenrakennusta.

Tapaustutkimusten kautta konkretiaa

Sitran rahoittamassa hankkeessa tehdään yhteistyötä neljän EU:n kauppakumppanin kanssa, joita ovat esimerkiksi Kanada ja Mercosur. Kauppasopimusten puitteissa kiertotalousyhteistyötä voidaan tehdä eri tavoilla, joita ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Valittujen kauppakumppanien edustajien kanssa käydään dialogia muun muassa kiertotalouden liiketoimintamalleista ja tuotepolitiikan standardisoinnista.

Kustakin kauppakumppanimaasta tuotetaan tapaustutkimus, joka vetää yhteen kunkin maan kiertotalouden ja vapaakauppasopimusten haasteita ja mahdollisuuksia. Tapaustutkimukset valmistuvat vuosien 2021–2022 aikana. Tavoitteena on edistää kansainvälistä kiertotalousyhteistyötä ja tuottaa konkreettisia esimerkkejä kiertotalouden edistämisestän kauppapolitiikan toimin. Tietoa voidaan hyödyntää laajemmin muissakin kauppasopimuksissa ja WTO:ssa.

Mistä on kyse?