Kannanoton johtoajatuksena on, että Suomeen on pikaisesti luotava reilut datatalouden rakenteet ja ratkaisut, jotta datalla voidaan uudistaa liiketoimintaa, vahvistaa tuottavuutta ja hyvinvointia sekä saada aikaan myönteisiä luontovaikutuksia. Näin tehtäessä myös yhteiskunnan ja talouden iskunsietokyky vahvistuu.
”Datan merkitys taloutta ja yhteiskuntia muuttavana voimana tulee vahvistumaan lähivuosina. Suomessa on hyvät mahdollisuudet synnyttää datatalouden menestystarinoita, sillä vahvuuksiamme ovat yhteistyökykyinen ja luottamukseen perustuva tietoyhteiskunta, korkea osaamistaso sekä kansallinen tahtotila menestyä datataloudessa. Jotta vahvuudet voivat tuottaa hyötyjä, tulee yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä tiivistää entisestään sekä satsata yli sektorien ulottuvaan johtamiseen”, sanoo Sitran Datatalouden tiekartta -projektin johtaja Laura Halenius.
Sitra koordinoi kansallista datatalouden tiekarttatyötä, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia toimijoita sitoutumaan yhdessä datavetoisen yhteiskunnan ja talouden rakentamiseen. Nyt valmistunut kannanotto eli tahtotila reilusta datataloudesta on osa tiekarttatyötä.
Työhön osallistuneet organisaatiot sitoutuvat työskentelemään Suomen uudistamiseksi kannanoton mukaisesti ja ne kutsuvat myös muita toimijoita mukaan.
Datatalouden vauhdittamisella on kiire
Datan määrän kasvu sekä sen hyödyntäminen mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja. Datasta on tullut uusi arvokas raaka-aine, joka muuttaa kaikkia toimialoja ja jonka avulla voidaan luoda uudenlaisia innovaatioita. Digitalisaation ja teknologian edelläkävijänä Suomella on hyvät lähtökohdat siivittää datatalouden rakentamista.
”Haastava taloustilanne vaatii pohtimaan uusia kasvun lähteitä. Datasta ja sitä hyödyntävistä uusista liiketoimintamalleista voidaan luoda Suomelle uutta kilpailukykyä, mutta siihen liittyvien mahdollisuuksien lunastaminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja jaetun päämäärän eteen. Tähän työkaluksi on luotu reilun datatalouden tahtotila Suomelle”, sanoo kansallisen tiekarttatyön ohjausryhmän puheenjohtaja, hallitusammattilainen Kaisa Olkkonen.
Suomen onkin kiireesti löydettävä keinot datatalouden edistämiseen. Ennusteiden mukaan Suomi on jäämässä jälkeen keskeisistä kilpailijamaista Euroopassa.
Yhteistyöllä ja ripeillä uudistuksilla eteenpäin
Tiekarttatyön osallistujat ovat syksyn aikana määritelleet yhdessä reilun datatalouden kannalta keskeiset osa-alueet, joilla on saatava muutoksia aikaan Suomessa. Asiantuntijoista koostunut ryhmä on nostanut kannanottoonsa, millä keinoin datatalouskehitys voisi edetä riittävällä vauhdilla.
Keskeisinä osa-alueina tunnistettiin
- ihmiskeskeisten palveluiden rakentaminen
- liiketoiminnan uudistaminen datalla
- Suomen EU-vaikuttamisen ja ajatusjohtajuuden vahvistaminen datataloudessa
- ymmärryksen ja osaamisen lisääminen datataloudesta
- datan luotettavaan jakamiseen tarvittava infrastruktuuri
- datatalouden vaatimien rahoitusmallien kehittäminen ja investointien kohdentaminen.
Esimerkiksi keskeisenä muutosalueena nähty yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen kehittäminen ihmiskeskeisemmiksi ja reiluiksi tarkoittaa sellaisia palveluja, että ne voivat tukea ihmisten elämäntilanteita ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Ihmiskeskeisissä dataan perustuvissa palveluissa pelisäännöt ovat selvät ja käyttäjille kerrotaan ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi, miten heidän dataansa käytetään.
Liiketoiminnan uudistamista varten on tarpeen koota vertaisesimerkkejä datan hyödyntämisestä erilaisin teknologisin ratkaisuin yrityksissä, tarjottava yrityksille vertaisoppimisen mahdollisuuksia ja tuettava yhteistyöverkostojen eli dataekosysteemien Dataekosysteemi Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa. Avaa termisivu Dataekosysteemi syntyä.
Datataloussiirtymän koulutustarpeet tulisi huomioida eri koulutusohjelmissa mutta myös datataloudessa toimimisen kansalaistaitoja tulee kasvattaa, aloitteessa todetaan.
Myös esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä rahoitusmalleja tulee kehittää ja investointeja kohdentaa Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisten toimialojen dataekosysteemien ja data-avaruuksien kehittämiseen.
”Datatalous luo mahdollisuuksia laajasti eri toimialoille sekä työkaluja kriiseistä selviämiseen. Nyt on tärkeää keskittää työtä erityisesti sellaisille aloille, joilla datatalouden hyödyt ovat jo ilmeisiä ja saavutettavissa. Näitä ovat esimerkiksi vihreän siirtymän edistäminen sekä terveysdatan ja teollisen datan parempi hyödyntäminen”, sanoo Halenius.
“Nyt erityisesti näiden sektoreiden toimijoiden on uskallettava ja pystyttävä jakamaan dataansa pysyäkseen kehityksessä mukana ja luodakseen uudenlaista liiketoimintaa. Jos tähän pystymme, otamme harppauksen eteenpäin ja saamme tarvitsemiamme esikuvia kehitystyölle.”
Lisää aiheesta
Tiekartta julkistetaan huhtikuussa
Kannanoton työstöön osallistuneet organisaatiot toivovat sen sisältöjen nousevan esiin kevään eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.
Työhön on osallistunut Sitran kutsusta yli sata julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajaa. Tiekartan ohjausryhmän muodostavat Business Finland, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Kuntaliitto, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen startup-yhteisö, Suomen Yrittäjät, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Teknologiateollisuus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö.
Seuraavaksi tiekarttatyössä tunnistetaan tahtotilaa toteuttavia toimenpiteitä laajassa kansallisessa yhteistyössä. Tiekartta julkaistaan kokonaisuudessaan keväällä 2023.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan ja lataa siihen liittyvät materiaalit sivuiltamme. Kannanottoa ja tiekarttaprosessia reilun datatalouden rakentamiseksi esiteltiin Datatalouden tilannehuone -tapahtumassa 15.12.