Digivalta-selvitys: Huippupoliitikot ovat tietämättään osa näkymättömiä vaikuttamisverkostoja

Päättäjät niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin ovat alttiita huomaamattomille vaikuttamisen tavoille digitaalisissa ympäristöissä, kertoo Sitran teettämä Digivalta-selvitys. Alttius johtuu tiedettyä laajemmasta ja kaikille arkisen elämän osa-alueille ulottuvasta datan keräämisestä.

Selvitys piirtää kuvan datatalouden toimintalogiikasta, joka tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja vaikutusmahdollisuuksien ”jälleenmyyntiin”. Mitä isompi toimija on kyseessä ja mitä enemmän sillä on dataa, sitä enemmän toimijalla on vaikutusmahdollisuuksia ja valtaa.

“Kenelläkään meistä – poliitikot mukaan lukien – ei ole käytössämme toimintamalleja datamme suojelemiseksi. Siksi olemme toivottomalta tuntuvan haasteen edessä käyttäessämme digipalveluita. Samaan aikaan poliitikot ovat entistä alttiimpia vaikuttamiselle verkossa”, sanoo johtava asiantuntija Tiina Härkönen Sitran Reilu datatalous -teemalta.

Selvityksessä tunnistettuja, dataan perustuvia digitaalisen vallan muotoja olivat muun muassa kyky vaikuttaa yksilöihin, ihmisryhmiin, teknologian kehittämiseen sekä kyky ennakoida tulevaa. Digitaalinen valta ulottuu selvityksen mukaan syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja on kasautunut muutamien datajättien käsiin.

Selvityksessä oli mukana 15 yhteiskunnallista vaikuttajaa Suomesta, Italiasta, irlannista ja Isosta-Britanniasta (listaus alla). Tavoitteena oli tehdä näkyväksi, mitä heidän datalleen tapahtuu sekä miten data muuttuu vallaksi. Verkkoympäristöissä tapahtuvaa datan keräämistä ja sen hyödyntämistä läpivalaisseen selvityksen mukaan yksittäisen verkkosivuvierailun myötä kertyvä data paitsi leviää huomattavasti luultua useammille toimijoille myös mahdollistaa päättäjien profiloinnin tiedettyä tarkemmin.

Esimerkiksi yhden testihenkilönä olleen poliitikon yksittäinen klikkaus uutiskirjeessä paljasti yllättäen tiedon hänen tuolloisesta sijainnistaan kodinelektroniikkaa myyvälle ketjulle, vaikka testihenkilö ei tiennyt antaneensa lupaa paikkatietojen hyödyntämiseen.

Kansanedustaja hätkähti tulostaan: ”Vallankäytön läpinäkyvyydessä on vielä tekemistä”

Selvityksen tulokset hätkähdyttivät testihenkilöt näkemään datatalouden uudessa valossa – ja se oli myös yksi selvityksen tavoitteista. Tulokset herättivät kysymyksiä muun muassa yksityisyydensuojasta, informaatiovaikuttamisen moninaisista mahdollisuuksista sekä turvallisuudesta niin verkossa kuin verkon ulkopuolella.

“Jokaisella tulisi olla mahdollisuus seurata ja hallita omaa dataansa ja sitä, miten sitä kerätään ja käytetään. On tärkeää, että lainsäädäntö pysyy teknologian kehityksen tasalla ja demokratia kuskin paikalla muuttuvassa maailmassa. Samalla jäin miettimään sitä, ettei data itsessään vielä kerro kaikkea siitä, miten sitä käytetään ja yhdistetään. Datatalouden ja vallankäytön läpinäkyvyydessä on vielä tekemistä”, testihenkilönä ollut kansanedustaja, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo.

“Selvityksessä yllätti ehkä se, miten laajaa treidaustoiminta on. Myös sen läpinäkymättömyys yllätti, vaikka moni saattaakin ajatella, ettei sillä ole niin väliä, jos tieto on vain mainontaa varten. Kohdennetussa mainonnassa on kuitenkin perustavanlaatuinen kysymys yksityisyydestä, eikä se ole pelkästään markkinointia”, niin ikään testihenkilönä ollut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Selvityksen data-analyysista ja testihenkilöiden datavalmennuksesta vastanneen Hestia.ai-yrityksen Paul-Olivier Dehaye puolestaan sanoo, että datan suhteen tarvittaisiin nyt tietynlainen tieteellinen vallankumous, jonka jälkeen totuutta ei enää oteta ylhäältä annettuna.

”Tieteellisessä vallankumouksessa alettiin systemaattisesti tutkia asioita. Se muutti tavan, jolla me kaikki näemme todellisuuden. Samanlaista murrosta saatamme tarvita nyt. Ei meidän tarvitse luottaa toimitusjohtajiin ja luovuttaa heille dataa ja valtaa. Ihmiset voivat vaatia dataa itselleen ja käyttää sitä, kuten itse haluavat”, Dehaye sanoo.

Kurkkiiko joku myymälässä olkasi takaa? – Kauppa vuotaa datasi maailmalle

Datan käytön läpinäkyvyys on tärkeää niin yksityisyydensuojamme kuin uusien vaikuttamisen tapojen ja digitaalisen vallan tunnistamisen kannalta. Digivalta-selvityksen perusteella tällä hetkellä esimerkiksi Google ja Facebook saattavat saada tiedon asioinnistamme paitsi verkkokaupoissa myös kivijalkaliikkeessä tehdyistä ostoksista.

Selvitys myös vahvisti, että data-alustat toimivat vallan jälleenmyyjinä. Esimerkiksi Twitterissä ne keskusteluaiheet, jotka kytkeytyivät ostettujen mainosten aihepiireihin, näyttivät analyysin perusteella saavan muita enemmän näkyvyyttä – mainostajat siis määrittävät osaltaan sitä, mikä nousee keskustelujen agendalle. Lue tarkemmin selvityksen ensihavainnoista koostamastamme artikkelista.

Osa tuloksista kävi ilmi, kun testihenkilöt osana selvitystä lähettivät lukuisia tietopyyntöjä eri organisaatioille, joilta he pyysivät itseään koskevaa dataa EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR)
antamin oikeuksin. GDPR:n käytännön toimivuutta testattiin jo 2019 tehdyssä Sitran Digijälki-selvityksessä, jossa niin ikään kokeiltiin eri organisaatioiden suhtautumista tietopyyntöihin. Nyt toteutetun Digivalta-selvityksen perusteella tilanne ei ole kolmessa vuodessa parantunut, eikä GDPR:ää noudateta tällä hetkellä sen paremmin kuin vuonna 2019 – ei vaikka tietopyynnön esittäjät olivat eturivin vaikuttajia Suomesta ja EU-tasolta.

”Tilanne kuvastaa nykymallisen datatalouden ongelmallista suhdetta demokratiaan laajemminkin. Päättäjät eivät pysty näkemään, miten heistä kerätään dataa ja kuinka sitä hyödynnetään sekä myydään eteenpäin, eivätkä sitä näe kansalaisetkaan. Data-alustayhtiöt käyttävätkin merkittävää digitaalista valtaa, mutta eivät joudu kantamaan siitä vastuuta, koska kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa siitä, miten järjestelmä toimii. Tarvitsemme uusia työkaluja ja toimintamalleja dataoikeuksiemme edistämiseen”, sanoo itsekin testihenkilönä ollut Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

Lisää aiheesta webinaarissa 6.4.2022

Kerroimme selvityksen kiinnostavimmista havainnoista 6. huhtikuuta 2022 kahdessa tapahtumassa. Katso tallenteet suomeksi tai englanniksi.

Taustaa

Sitran Digivalta-selvitys toteutettiin syksyn ja talven 2021–22 aikana. Siihen osallistui yhteensä 15 testihenkilöä, joita koskevan datan keräämistä ja käyttöä selvitettiin testipuhelimien ja tietopyyntöjen avulla. Testihenkilöt jäljittivät testipuhelimiinsa asennetun seurantasovelluksen ja yrityksille lähetettävien tietopyyntöjen avulla itseään koskevan datan kulkua. Yhdessä henkilökohtaisten “datavalmentajiensa” kanssa osallistujat tarkastelivat dataansa ja tutkivat esimerkiksi tietopyyntöjensä tuloksia.

Nyt julkistetut tulokset ovat ensihavaintoja selvityksen tuloksista. Lopulliset tulokset aiheesta julkaistaan toukokuussa 2022. Selvitys on osa Sitran työtä nykyistä reilumman datatalouden rakentamiseksi ja jatkaa kaksi vuotta sitten toteutetun Digijälki-selvityksen teemaa. Vuoden 2020 selvitys paljasti, että digitaalisten palveluiden käyttäjällä on hyvin rajallinen näkymä ja niukasti aitoja vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten hänen dataansa kerätään ja hyödynnetään.

Testihenkilöt

Anders Adlercreutz, kansanedustaja
Leïla Chaibi, Euroopan parlamentin jäsen
Filomena Chirico, European commission official, member of the cabinet of Commissioner Thierry Breton
Christian D’Cunha, Euroopan komissio/Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian direktoraatti
Stéphane Duguin, toimitusjohtaja, CyberPeace Institute
Atte Harjanne, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Jyrki Katainen, yliasiamies, Sitra
Dan Koivulaakso, valtiosihteeri, Vasemmistoliitto
Miapetra Kumpula-Natri, europarlamentaarikko
Markus Lohi, kansanedustaja
Tom Packalén, kansanedustaja
Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko
Mark Scott, teknologiatoimittaja, Politico
Niclas Storås, journalisti, HS Visio
Sari Tanus, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit