Elintarviketutkimuksen tieteenala-arviointi valmistunut

Innovaatioiden syntyä edistettävä tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyöllä

17.3.2006

Suomalaisen elintarvikealan tutkimuksen ja tuotekehityksen olisi keskityttävä nykyistä enemmän kansalaisten terveyttä edistävien ja kroonisten sairauksien estämiseen tarkoitettujen elintarvikkeiden kehittämiseen. Innovaatioiden kehittämiseksi yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden välistä yhteistyötä olisi tiivistettävä ja luotava sen tueksi uusia rahoitusmuotoja. Näin toteaa suomalaista elintarvikealan tutkimusta arvioinut kansainvälinen asiantuntijapaneeli. Suomen Akatemian yhdessä Tekesin, Sitran, maa- ja metsätalousministeriön ja Elintarviketeollisuus ry:n kanssa toteuttama arviointi julkistettiin perjantaina Helsingissä. 

Tieteenala-arvioinnin kohteena oli elintarviketieteiden, ravitsemuksen ja elintarvikkeisiin liittyvän kulutuksen tutkimus ja sen tavoitteena oli tuottaa tietoa alan tutkimuksen kansainvälisestä tasosta ja vaikuttavuudesta sekä vahvuuksista ja heikkouksista. Erityisenä tavoitteena oli, että arviointi tarjoaa eväitä alan kehittämiseksi tulevaisuudessa.

Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi suomalaisen elintarvikealan tutkimuksen tason kaikilla osa-alueilla kokonaisuudessaan hyväksi. Paneeli nosti esiin Suomen korkean elintarvikkeiden turvallisuuden ja alkuperän jäljitettävyyden tason, mitä pitäisi pystyä paremmin käyttämään hyväksi myös kansainvälisesti. Korkeatasoiseksi luonnehdittiin myös suomalaista ravitsemustutkimusta, jonka luomia ravitsemussuositusten laatimisen käytäntöjä on hyödynnetty laajasti myös kansainvälisesti.

Asiantuntijat korostavat kuitenkin, että jatkossa suomalaisen alan tutkimuksen ja teollisuuden tuotekehityksen on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä ja määriteltävä nykyistä tarkemmin alan kehittämisalueet. Yksi tällainen osa-alue voisi paneelin mielestä olla uusien terveyttä edistävien ja kroonisia sairauksia estävien tuotteiden kehittäminen – erityisesti niin, että tuotteita kehitettäisiin nimenomaan suomalaiskuluttajien terveysriskien ja ruokailukäyttäytymisen näkökulmasta.

Suomalaisen elintarvikealan heikkoutena asiantuntijat pitivät tutkimuskentän paikoittaista pirstaleisuutta ja tutkijoiden kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden vähäisyyttä. Paneeli esittää, että alalle luotaisiin nykyistä pidempiaikaisempia, jopa kymmenen vuoden tutkimusrahoitusta, ja joustavampia rahoitusmuotoja.

Kansainvälisen arviointipaneelin raportti on julkaistu pdf-muodossa internetissä Suomen Akatemian sivuilla osoitteessa www.aka.fi/julkaisut. Raporttia voi myös tilata Suomen Akatemian viestinnästä sähköpostitse viestintä@aka.fitai puhelimitse (09) 7748 8365.  

Lisätietoja:

Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Mattila-Sandholm, Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja,
tiina.mattila-sandholm@valio.fi

Tiedeasiantuntija Sanna-Maija Miettinen, Suomen Akatemia,
puh. (09) 7748 8473, sanna-maija.miettinen@aka.fi 

Suomen Akatemian viestintä, Tiedottaja Riitta Tirronen,
puh. (09) 7748 8369, 040 828 1724, riitta.tirronen@aka.fi

Lisätietoja Sitrassa:

Ohjelmajohtaja Anu Harkki, Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA, puh. (09) 6189 9458, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Lue myös toinen elintarvike- ja ravitsemusalaan liittyvä tiedote,

Akatemialta elintarviketutkimukseen seitsemän miljoonaa euroa, innovatiivinen tutkimustieto myös teollisuuden menestystekijä, Suomen Akatemian Internet-sivuilta »