sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitra on ollut tänä vuonna mukana järjestämässä Energiamurrosareenaa yhdessä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Smart Energy Transition -hankkeen kanssa. Eri alojen asiantuntijoista koottu 23 henkilön ryhmä on siinä pohtinut kansallisesti tärkeää kysymystä, miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa. Tänään ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle luovutettu loppuraportti sisältää ehdotuksia Suomen ilmasto- ja energiavisioksi, tavoitteiksi, muutospoluiksi ja toimenpiteiksi ajalle 2018–2030.
”Energiamurrosareenassa keskusteltiin paljon siitä, ymmärretäänkö Suomen päätöksenteossa ilmastokriisin vakavuus ja tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyys. Voidaan perustellusti sanoa, että ilmastokriisin ratkaisemisella on jo veret seisauttava kiire”, sanoi Sitran johtaja Mari Pantsar loppuseminaarin avauksessaan.
Hyvän kuvan ilmastokriisin tilanteesta saa tarkastelemalla globaalia hiilibudjettia, jolla tarkoitetaan sitä ilmastopäästöjen määrää, joka voidaan tuprutella aiheuttamatta korvaamattomia vaurioita. Nykyisillä päästöillä hiilibudjetti 2 asteen ilmaston lämpenemiseen täyttyy noin 15 vuodessa. Päästöjen alasajolla nollaan ja vielä negatiivisiksi – eli hiilen sitomisella ilmakehästä – on jo kauhea kiire. Ensimmäistä pidetään äärimmäisen vaikeana, ja jälkimmäistä vielä vaikeampana, ellei mahdottomana.
”Suomen bioenergiavetoinen energiastrategia ei tällä hetkellä huomioi hiilinielujen kasvattamista tarpeeksi hyvin”, Pantsar toteaa.
Suomi tarvitsee energia- ja ilmastovision
Ilmastokriisillä on kuitenkin myös toinen puoli; valtava mahdollisuus. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon on arvioitu synnyttävän 18.500 miljardin euron markkinan vähähiilisille ratkaisuille vuoteen 2030 mennessä.
Suomella on kaikki edellytykset savuttaa kokoaan suurempi osuus näiltä kasvumarkkinoilta, mutta tämä ei ole saanut riittävää huomiota energia- ja ilmastopolitiikassa, jonka yhteyttä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan pitäisi voimakkaasti tiivistää.
”Suomen ei pitäisi ajatella energiamurrosta pelkästään kansallisena asiana, kustannustekijänä ja huoltovarmuusasiana, vaan suurena markkinapotentiaalin lähteenä. Meidän pitäisi luoda ratkaisuja, joilla on myös kansainvälistä vientipotentiaalia”, Pantsar sanoo.
Suomella ei ole ollut omaa virallista energia- ja ilmastovisiota. Murrosareenassa tällainen ehdotus muodostui:
Vuonna 2030 Suomi on proaktiivinen suunnannäyttäjä, joka tarjoaa johtavia ratkaisuja globaaleihin ympäristö- ja energiasektorin haasteisiin. Suomi hyödyntää digitalisaation, uusien palveluiden, kansalaisten osallistumisen sekä uusimman tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet.
Energiamurros tuo mukanaan jättimäisen luovan tuhon, joka on väistämätön osa energiamurrosta. Esimerkiksi asuminen, liikkuminen ja arjen kulutus mullistuvat. Energiamurroksessa liiketoimintamallit uudistuvat ja perinteisten toimialojen rajat rikkoutuvat.
Koska globaali ilmastokriisi on systeeminen haaste, myös ratkaisujen on oltava systeemisiä. Kyse ei ole siitä, tuotetaanko energia fossiilisilla vai uusiutuville polttoaineilla, vaan yhteiskuntien kokonaisvaltaisesta transformaatiosta vähähiilisiksi ja resurssiviisaiksi. Edelläkävijöillä on tässäkin murroksessa paremmat mahdollisuudet menestyä kuin perässähiihtäjillä.
Meidän suomalaisten tulee nyt päättää, kummassa joukossa haluamme kulkea.
Lue lisää Aalto-yliopiston ja Sitran yhteisestä tiedotteesta.
Tutustu myös näihin Energiamurrosareenan tuotoksiin:
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.