Euroopan täytyy nostaa panoksia kilpailukyvyn turvaamiseksi – ehdotukset EU:lle datatalouden vauhdittamiseksi

Euroopan unionin täytyy panostaa datatalouteen, jotta se voi vahvistaa kilpailukykyään sekä taloutensa toimintavarmuutta, Sitra arvioi uudessa työpaperissaan.

Tulevan Euroopan komission toimikaudella (2024–2029) on tuettava talouskehityksen kannalta kriittisten teknologioiden, kuten tekoälyn ja kvanttiteknologian, kehitystä. Euroopan on varmistettava omavaraisuutensa luotettavien yleiskäyttöisten tekoälyratkaisujen tuottamisessa. Luonnonvarojen ylikulutuksesta irrottautuminen kiertotalouden avulla vaatii datan valjastamista siirtymän tueksi. Lisäksi ihmisten ja yritysten osaamista toimia datavetoisessa yhteiskunnassa on vahvistettava.

Sitran uusi työpaperi Ensuring European leadership in the data economy – Ten priorities for the European Union (tiivistelmä suomeksi) tarjoaa kokonaiskuvan EU:n data- ja teknologiapolitiikan uudistamisen tarpeista. Se nostaa esiin EU-politiikan keskeisiä osa-alueita, joihin olisi kiinnitettävä huomioita seuraavan komission viisivuotiskaudella. Työpaperi tarjoaa yhteensä 28 politiikkasuositusta monipuolisesti datatalouden eri osa-alueilta.

Seuraavat eurovaalit järjestetään kesäkuussa 2024 ja uusi komissio aloittaa työnsä loppuvuodesta 2024. Komission työohjelman valmistelu on jo käynnissä. 

Euroopan johtoasema reilussa datataloudessa varmistettava

Eurooppa on kirinyt Kiinaa ja Yhdysvaltoja kiinni digi- ja datatalouden kehityksessä, mutta kärkeen on vielä matkaa. Kilvassa digitaalisen maailman hallinnasta Euroopan valttina on ollut sellaisen reilumman datavetoisen talouden ja yhteiskunnan rakentaminen, jossa palveluiden käyttäjien oikeuksia suojataan ja jossa kaikenkokoisten yritysten menestymisen mahdollisuudet turvataan.

Sitra ehdottaa, että Euroopan komission tulee jatkaa vuonna 2020 tehdyn datastrategian ja siitä juontuneen uuden sääntelyn toimeenpanoa. EU:n viisi keskeistä säädöstä (digimarkkinasäädös, digipalvelusäädös, datasäädös, datanhallinta-asetus ja tekoälysäädös) ovat luoneet pelisääntöjä reilummalle datan hyödyntämiselle. Sitran teemajohtajan Kristo Lehtosen mukaan EU on hyödyntänyt sisämarkkinoidensa voimaa menestyksellä uraauurtavia lakeja säätäessään.

“Seuraavat vuodet ovat erittäin tärkeitä, koska vain tehokkaalla sääntelyn toimeenpanolla voidaan varmistaa Euroopan tulevaisuuden kilpailukyky”, sanoo Lehtonen, joka on yksi työpaperin kirjoittajista.

Nykyistä strategiaa tulee kehittää ja päivittää, jotta se auttaisi vahvistamaan suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.

Työpaperi tarjoaa toimenpidesuosituksia datavetoisen yhteiskunnan kehittämiseen Euroopassa. Sen tavoitteena on käynnistää laaja vuoropuhelu eri toimijoiden kesken Euroopan datastrategian tulevaisuuden suunnasta.

Luotettavan yleiskäyttöisen tekoälyn kehitystä Eurooppaan

Yleiskäyttöinen eli generatiivinen tekoäly tarjoaa uudenlaisia ratkaisuja työn tehostamiseen ja palveluiden kehittämiseen. EU:n täytyy pystyä kehittämään generatiivista tekoälyä itsenäisesti.

“Euroopan omien valmiuksien vahvistaminen eli strateginen autonomia tulee asettaa poliittiseksi tavoitteeksi. EU ei voi jäädä generatiivisessa tekoälyssä riippuvaiseksi muutamasta digijätistä. Ei toisteta menneisyydessä digijättien kanssa tehtyjä virheitä”, sanoo Lehtonen.

Euroopassa tulee esimerkiksi olla tarjolla Euroopassa kehitettyjä avoimen lähdekoodin periaatteen mukaan toimivia suuria kielimalleja, joita eri toimijat voivat hyödyntää vapaasti. Luotettavien eurooppalaisten kielimallien kehittäminen on tärkeää, koska tällöin yritysten on helpompi kehittää omia sovelluksiaan ja kaupallisia palveluitaan näiden suurten kielimallien kuten perustamallien päälle. Suuria kielimalleja pitäisi olla saatavilla avoimella lähdekoodilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Sitra ehdottaa myös, että Euroopan talouden toimintavarmuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi tekoälyn, puolijohteiden, 6G:n, kyberturvallisuuden, kvanttiteknologian ja suurteholaskennan kaltaisia keskeisiä teknologioita tulee kehittää Euroopassa entistä strategisemmin. Komission tulee myös vauhdittaa esimerkiksi digitaalisten tuotepassien kehitystä ja käyttöönottoa vihreän siirtymän tueksi. Ne mahdollistavat luotettavan tiedon keräämisen ja jakamisen tuotteiden materiaaleista ja ominaisuuksista, kuten korjaus- ja kierrätysmahdollisuuksista.

Suomella annettavaa Euroopan datatalouden suunnan kirkastamiseen

Petteri Orpon hallitus on linjannut, että digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Suomen strategiset valinnat datatalouden edistämiseksi tulee tehdä kytköksissä Euroopan unioniin, kansallisiin vahvuuksiin nojaten.

Sitra ja keskeiset datataloutta rakentavat toimijat ovat jo aiemmin esittäneet, että Suomen EU-vaikuttaminen kaipaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiä selkeitä tavoitteita. EU-aloitteisiin on vaikutettava riittävän varhaisessa vaiheessa.

“Suomella ja suomalaistoimijoilla on paljon annettavaa keskusteluun Euroopan datatalouden suuntaviivoista. Suomessa on jo syntynyt edelläkävijäratkaisuja Euroopan tulevaisuuden kriittisiin kysymyksiin. Näitä löytyy esimerkiksi luotettavassa tekoälyssä, datavetoisissa kiertotalousratkaisuissa, kuten digitaalisissa tuotepasseissa, ja ihmisten digilukutaidon vahvistamisessa”, sanoo projektijohtaja Laura Halenius Sitrasta. Halenius on yksi työpaperin kirjoittajista ja johtaa Sitran Data ja kilpailukyky -projektia, joka kirittää Suomea uudistumaan ja menestymään datatalouden mahdollisuuksia hyödyntäen.

Sitra julkaisi toukokuussa 2023 ehdotuksensa Euroopan komissiolle myös vihreän kehityksen ohjelman jatkamisesta ja luonnon arvon tekemisestä näkyväksi.