sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Finanssialan uusi tehtävä on suunnata rahoitusvirtoja niin, että yritysten liiketoiminta ei heikennä vaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla luontopositiivisuus tarjoaa runsaasti uusia bisnesnäkymiä – näin kuului finanssialan luontohuippukokouksen keskeinen viesti Helsingissä maanantaina.
”Vaikka finanssiala on perinteisesti keskittynyt voittoihin ja kasvuun, lopulta suurempi merkitys on sillä, että elämä voi hyvin tällä planeetalla. Rahoitusalan velvollisuus on edistää luonnon monimuotoisuutta, ja me voimme toimia esimerkkinä muille”, sanoi tapahtuman avannut Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Muun muassa pankkeja, eläkeyhtiöitä ja vakuuttajia edustava Finanssiala ry kertoi tapahtumassa, että ala sitoutuu kansainvälisiin luontotavoitteisiin.
Helsingin Pörssitalolla järjestetty Finnish Finance Nature Summit toi yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä rahoitusalan johtajia ja poliitikkoja. Finanssialan luontohuippukokouksen järjestivät yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Finanssiala ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
”Kaikki taloudellinen toiminta perustuu lopulta ekosysteemipalveluille, joten yritysten kannattaa vaalia niitä. Oppia voidaan ottaa ilmastotoimista, joista on tullut valtavirtaa monella toimialalla”, sanoi pankkiryhmä J.P. Morgan Asset Managementin kestävän rahoituksen johtaja Jennifer Wu.
Ekosysteemipalvelut tarkoittavat luonnon ihmiselle tarjoamia palveluita, kuten puhdasta vettä, raaka-aineita, energiaa ja pölytystä.
Wun mukaan kiinnostus luontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan on kasvanut sijoittajayhteisössä selvästi viimeksi kuluneen 12–18 kuukauden aikana. Kiinnostusta ruokkii liiketoiminnan edellytyksien turvaaminen ja toisaalta uudet luontopositiiviset bisnesmahdollisuudet. Luontopositiivisuudella tarkoitetaan sitä, että toiminta vahvistaa luontoa eikä heikennä sitä.
”Hyvä paikka aloittaa on ne toimialat, joissa ihmistoiminnan vaikutus luontoon on suuri. Niitä ovat esimerkiksi maa- ja metsätalous, terveysala, elintarviketeollisuus ja turismi”, Wu sanoi.
Luontokato lisää pankkien lainariskejä
Maailmanlaajuinen luontokato on saanut huomiota varsinkin joulukuussa 2022 Kanadan Montrealissa pidetyn YK:n luontokokouksen jälkeen. Siellä lähes 200 maata hyväksyi tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Nykymenolla arviolta miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon tulevina vuosikymmeninä.
Luontokato on perustavanlaatuinen kysymys myös taloudelle. Britannian valtiovarainministeriön tilaama Dasguptan raportti nosti vuonna 2021 yleiseen tietoisuuteen, että taloutemme on täysin riippuvainen luonnosta ja sen meille tarjoamista resursseista ja palveluista. Nyt tämä luontopääoma hupenee, sillä kulutamme luontoa nopeammin kuin se uudistuu.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii järeitä toimenpiteitä monella sektorilla. Finanssialan toimijoilla kuten pankeilla, sijoittajilla ja vakuutusyhtiöillä on tärkeä rooli luontopositiivisen liiketoiminnan edistämisessä, koska ne kanavoivat rahoitusta yrityksiin.
Hollannin keskuspankin kestävän rahoituksen johtaja Marc Reinke muistutti, että luonnon kantokyvyn vaalimisen pitäisi olla osa pankkien riskinhallintaa.
”Nyt pankkien lainoista melkein 75 prosenttia menee yrityksille, jotka ovat hyvin riippuvaisia luonnon ekosysteemipalveluista. Ekosysteemien köyhtyminen tarkoittaa siis kohonnutta riskiä lainanantajalle.”
Reinken mukaan tavoitteeksi pitää ottaa hiilineutraali yhteiskunta, joka elää harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa. Keskuspankeilla on tässä muutoksessa ratkaiseva tehtävä, hän sanoi.
Joen pelastaminen kannatti Saksassa
Luontohuippukokous tarjoili myös konkreettisia keinoja yrityksille, jotka haluavat tarttua kääntää liiketoimintansa luontopositiiviseksi. Uusia työkaluja on tarjolla. Esimerkiksi TNFD-viitekehys (Taskforce on Nature-related Financial Disclosures) on ohjeisto, jonka avulla yritykset voivat arvioida ja raportoida oman liiketoimintansa luontovaikutuksia, -riippuvuuksia ja -riskejä. Samalla selviävät luontoa vahvistavan liiketoiminnan mahdollisuudet.
”Tarvitaan laadukasta dataa, jotta negatiiviset ja positiiviset vaikutukset saadaan näkyviin. Se vaatii töitä, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Pääasia on, että prosessin aloittaa”, rohkaisi TNFD:n johtaja Emily McKenzie.
Myös Sitra on päättänyt aloittaa sijoitustoimintansa raportoinnin TNFD:n suositusten mukaisesti tilikaudesta 2024 alkaen. Lisäksi Sitra suunnittelee hanketta, joka edistäisi TNFD:n käyttöönottoa finanssialalla Suomessa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Euroopan investointipankin kestävän rahoituksen johtava neuvonantaja Eila Kreivi kertoi, että noin 70 prosenttia yrityksistä on riippuvaisia puusta, vedestä, hiekasta, pölyttäjistä tai muista ekosysteemipalveluista. Se on hyvä syy kiinnittää huomio luonnon köyhtymiseen. Kreivi kertoi myös positiivisen esimerkin siitä, mitä tapahtui kun luontoarvot palautettiin.
”Saksassa Emscher-joki muistutti vielä kymmenen vuotta sitten avoviemäriä, kun tehtaat ja kaupungit dumppasivat siihen jätteensä. Nyt joki on kunnostettu, ja jokivarsi houkuttelee taas uusia asukkaita. Joen elvyttämisen ansiosta on syntynyt jopa 40 000 uutta työpaikkaa.”
Mallia ilmastotoimista
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi, että järjestön jäsenyrityksistä 55 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa jo nyt liiketoimintaan. Hän sanoi, että yritykset tarvitsevat apua ja kustannustehokkaita työkaluja luontovaikutuksen mittaamiseen. Niiden avulla ongelma voidaan kääntää mahdollisuudeksi.
”Ilmastonmuutoksen hillinnän kohdalla sektorilla on jo nähty, miten tehokkaasti suomalaiset yritykset toimivat ja löysivät uutta bisnestä. Nyt sama voidaan tehdä biodiversiteetin osalta”, Häkämies sanoi.
Paneeliin osallistunut europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) toi keskusteluun lainsäätäjän näkökulman.
”Tällä hetkellä sääntely rohkaisee yrityksiä pikemminkin tuhoamaan kuin suojelemaan luontoa. Mutta lainsäädäntö voi olla myös kestävää ja luoda samalla aivan uusia markkinoita ja uutta liiketoimintaa. Esimerkistä käy kierrätys.”
Huippukokouksen esitysten perusteella työtä on vielä paljon edessä, jotta luontokato saadaan pysäytettyä. Yhdestä asiasta tuntui vallitsevan yksimielisyys: Luonto on elintärkeää pääomaa, josta täytyy alkaa pitää hyvää huolta.
Lue lisää:
Finnish Finance Nature Summit (englanniksi)
Miksi yrityksen kannattaa asettaa tiedeperustaiset luontotavoitteet? Listasimme 5 syytä
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.