sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Mitä tänään syötäisiin? Suomalaiset kertovat olevansa innokkaita kokeilemaan: 47 prosenttia ilmoittaa kokeilevansa mielellään uusia, terveellisiä ja ympäristöystävällisiä elintarvikkeita. Kuitenkin vain hieman yli kolmannes (34 %) pyrkii minimoimaan ruokavalionsa ympäristövaikutuksia ja sama osuus ei oman arvionsa mukaan tee tätä.
Tulokset perustuvat Sitran Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimukseen, jossa selvitetään suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia. Tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin. Aineiston keräsi Kantar TNS huhtikuun aikana.
”Meillä on valtavasti tietoa siitä, miten eläinperäisten tuotteiden vähentäminen on fiksua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten terveyden kannalta, mutta tieto ei välttämättä heijastu siihen, mitä valitsemme lautaselle. Ruoka on perustarve, mutta samalla hyvin henkilökohtainen asia. Siihen liittyy paljon enemmän kuin ravitsemus tai mahan täyttäminen”, kertoo asiantuntija Liisa Lahti Sitrasta.
Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan tavallisten suomalaisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä ruoka aiheuttaa 16 prosenttia ja ruoan päästöistä olisi mahdollista vähentää jopa puolet. Resurssiviisas kansalainen -kyselyn vastaajista 45 prosenttia kertoo suosivansa kasvipainotteista ruokavaliota, mutta 35 prosenttia sanoo tämän oikeasti toteutuvan arjessa.
Lahden mukaan ruoka-asioissakin keskitie on usein se paras eikä kaikkien ei tarvitse ryhtyä kokonaan kasvissyöjiksi tai vegaaneiksi.
“Vaikka ruoalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ei ruokaa pitäisi ottaa liian vakavasti. Kyselyn mukaan olemme innokkaita kokeilemaan uusia ruokia, joten jos rohkaistumme vielä kyselemään lisää ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja ravintoloihin ja kauppoihin, voisimme helpommin kokeilla kasvissyöntiä vaikka ateria kerrallaan. Näin siirtyminen kohti kasvispainotteista ruokavaliota voisi olla helpompaa, hauskempaa ja sallivampaa”, Lahti sanoo.
Ilmastoystävällisellä ruoalla saattaa kuitenkin olla imago-ongelma. Kyselyn vastaajista vain 18 prosenttia kertoo valitsevansa ravintolassa ilmastoystävällisen aterian.
”Helposti unohtuu, että ruoka voi olla pahaa, olkoon se sitten liha- tai kasvisruokaa. Ympäristöystävälliseen ruokaan liitetään usein ajatus jostakin luopumisesta ja huonosta mausta, vaikka kasvispainotteinen ruokavalio ja lihan korvaaminen voisi päinvastoin piristää ruokavaliota”, Lahti pohtii.
“Täytyy lisäksi muistaa, että kaupoissa ja ravintoloissa on jo tarjolla paljon erilaisia kasvisperäisiä vaihtoehtoja lihan ja maidon korvaamiseksi. Vaihtoehtoja on siis jo olemassa.”
Ruokahävikin vähentämisen kannalta kyselytutkimuksen tulokset ovat positiivisia. Lautanen syödään tyhjäksi ja ruokaa ei haluta heittää hukkaan. 83 prosenttia vastaajista kertoo pyrkivänsä pienentämään ruokahävikkiä.
Myös kotimaisuus on suomalaisille tärkeää. 79 prosenttia kertoo suosivansa kotimaista ruokaa. Samoin kausiruokaa kertoo suosivansa 57 prosenttia. Järvikalojen kohdalla prosenttiluku on 43 ja riistan suosimisen osalta 32 prosenttia. Luomua kertoo suosivansa 43 prosenttia, mutta kysyttäessä miten tämä toteutuu jokapäiväisessä elämässä, laskee luku 26 prosenttiin.
Lisätietoja tutkimuksesta
- Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017: Ruokaan liittyvät tulokset
- 29.6.2017 julkaistu uutinen ja kyselytutkimuksen laajempi raportti
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.