sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Muutos on merkittävä ja osoittaa sijoittajien ja yritysten tekevän aidosti työtä ilmastoriskien vähentämiseksi. Samalla päivitettiin myös sijoittajatyökalu, jonka avulla sijoittajat voivat itse arvioida omien suomalaisten sijoitustensa CO2-intensiteettiä eli sitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteessa yhtiön markkina-arvoon ja sijoittajan omistusosuuteen.
Sitra kartoitti tänä vuonna toistamiseen Nasdaq Helsingin pörssilistan yritysten hiilijalanjäljen, jatkona viime vuonna Sitran yhdessä Nasdaq Helsingin ja Climate Leadership Councilin kanssa toteuttamalle tutkimukselle. Uusi tutkimus osoitti, että muutos on ollut merkittävä: Helsingin pörssilistan 130 yrityksen laskennallinen hiili-intensiteetti on jopa 20 % viimevuotista pienempi, kun mittarina käytetään kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa pörssilistan yhtiöiden markkina-arvoon. Tähän ovat vaikuttaneet uusien yritysten listautumisten ja indeksin arvonnousun ohella pörssiyhtiöiden aidot päästövähennystoimenpiteet. Jos mittarina käytetään päästöjä suhteessa yhtiöiden liikevaihtoon, ovat Helsingin pörssilistan yritysten päästöt vähentyneet viime vuodesta kuusi prosenttia.
Suhteessa keskeisiin vertailuindekseihin tilanne on pysynyt lähes ennallaan: Helsingin pörssi on edelleen keskeisiä eurooppalaisia vertailuindeksejä vähähiilisempi, mutta ylittää MSCI World -indeksin hiili-intensiteetin 30 prosentilla. Tukholman pörssilistaan verrattuna Helsingillä on vielä paljon kirittävää: euron sijoitus Helsingin pörssiin tuottaa noin 3,5-kertaiset päästöt verrattuna Tukholman pörssiin sijoitettuun euroon. Kun miljoonan euron sijoitus Helsingin pörssissä tuottaa 236 tonnia hiilidioksidipäästöjä (CO2e), on vastaava luku Tukholman pörssissä 66 t CO2e. Jos mukaan lasketaan myös toimitusketjun ja tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt, on rahoitettujen päästöjen osuus miljoonan euron salkulle Helsingissä 716 t CO2e ja Tukholmassa 237 t CO2e.
”Olemme iloisia, että tulosten mukaan Nasdaq Helsingin pörssilistan yritysten hiili-intensiteetti on peräti viidenneksen viimevuotista pienempi. On hienoa, että Sitra on uusinut viimevuotisen hiilijalanjälkikartoituksen, sillä se antaa tarpeellista tietoa kaikille Helsingin listayhtiöille ja sijoittajille. Toivommekin, että vertailutietojen julkaiseminen kannustaa sekä listayhtiöitä että sijoittajia kiinnittämään huomiota ilmastoriskeihin”, toteaa Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.
Sijoitusten ilmastoriskit selvitetään entistä tarkemmin
Suomessa sekä poliitikot että kansalaiset ovat vaatineet sijoittajilta lisää läpinäkyvyyttä sijoitusten vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Sen sijaan Ranskassa on jo säädetty laki, joka velvoittaa varainhoitajat raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjäljen paikalliselle finanssivalvojalle. Myös Ruotsin finanssiministeri Per Bolund on kannustanut sekä finanssimarkkinoita että kuluttajia toimimaan vastuullisesti ilmastonmuutoksen selättämiseksi.
Suomalaissijoittajat seuraavat nykyään entistä enemmän sijoituskohteidensa ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja arvioivat ilmastoriskejä sekä CO2-intensiteettiä portfolioissaan, sillä tämä auttaa heitä arvioimaan omistuksiaan ja niihin kohdistuvia riskejä kokonaisvaltaisemmin. Sitra tarjoaa nyt päivitetyn työkalun, jonka avulla sijoittajat voivat itse arvioida salkkunsa hiilijalanjälkeä verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin. Tämä madaltaa myös kynnystä ulkomaisten sijoitusten ilmastoriskien arvioimiseen.
”Todelliset hyödyt sijoitusten hiilijalanjäljen ja ilmastoriskien arvioinnista saadaan, kun vertaillaan kansainvälisesti saman toimialan yrityksiä keskenään”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Janne Peljo.
”Suora vertailu kahden pörssilistan välillä ei kuitenkaan ole välttämättä mielekästä, sillä tulokset heijastavat pitkälti pörssiin listautuneiden yhtiöiden toimialajakoa. Tärkeää olisi miettiä, miltä yritysten päästöprofiili näyttää tulevaisuudessa sekä mitä strategioita ja tavoitteita yritykset ovat asettaneet CO2-päästöjensä vähentämiseksi”, Peljo jatkaa.
Raportin mukaan erikokoiset suomalaiset sijoittajat, kuten Elo, Ilmarinen, Kirkon eläkerahasto ja Varma hyödyntävät jo yritysten hiilijalanjäljen arviointia työssään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sijoitusten ilmastopolitiikan määrittämistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin keskittyvien teemasalkkujen perustamista sekä osakesijoitusten hiili-intensiteetin mittaamista ja tietoista vähentämistä.
Myös varainhoitajat ja pankit ovat Suomessa ottaneet hiiliriskin tosissaan ja alkaneet tarkastelemaan sijoituksia ja rahoituspäätöksiä ilmastonäkökulmista. Sitran selvityksessä esimerkkeinä on käytetty Mandatum Lifen, Nordean ja OP:n toimia sijoitusten ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien osalta, mutta myös muut varainhoitajat Suomessa ovat tehneet ilmastotoimia omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi eQ on myös reagoinut energia-alan murrokseen.
Suomalaisyritykset aktiivisempia raportoimaan päästöistään
Siirryttäessä kohti vähäpäästöisempää maailmaa verrokkeihinsa nähden vähäpäästöisemmät yhtiöt selviävät todennäköisesti päästöintensiivisiä yhtiöitä paremmin. Tätä on selvityksessä pyritty valottamaan eteenpäin katsovan analyysin avulla. Se hyödyntää Oekom Research:n kehittämää Carbon Risk Rating -arviointia, jossa hyödynnetään laajaa ilmastonmuutokseen ja sen riskeihin sekä päästöjen raportointiin ja päästövähennystavoitteisiin liittyvää indikaattorilistaa.
Helsingin pörssiin listatut yhtiöt saavat analyysissä keskimäärin paremmat arviot kuin Tukholman pörssin yhtiöt, ja etenkin päästöiltään suurimpien yhtiöiden arviot ovat pääosin hyvällä tasolla. Helsingin pörssissä on muutenkin tehty hyvää työtä päästöjen raportoinnin kanssa. Helsingin pörssilistan yritykset ovat ahkerampia raportoimaan ilmastopäästöistään kuin Tukholman pörssin yritykset. Esimerkiksi kaikki yhdeksän suurinta päästäjää Helsingissä raportoivat päästönsä CDP:lle. Vaikka Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä vain 33 % raportoi päästönsä, pörssin markkina-arvosta 93 % yhtiöistä raportoi päästötietoja, Tukholmassa vastaavasti 25 % ja 74 %. Päästötietojen raportoinnissa siis suuret yritykset ovat selkeästi pienempiä listayhtiöitä aktiivisempia.
Mitä raportti käsittelee?
Raportti avaa Helsingin pörssiin listautuneiden yritysten yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä sekä analysoi, millä yrityksillä ja sektoreilla on suurimmat CO2-päästöt peilattuna yhtiön arvoon ja liikevaihtoon. Analyysi perustuu yhtiöiden vuonna 2015 raportoimiin päästötietoihin. Raportoitujen päästötietojen puuttuessa South Pole Group on mallintanut päästöt yrityksen toimialaan ja yrityskohtaisiin muuttujiin perustuen.
Raportin ohella päivitimme myös sijoittajatyökalun, jonka avulla sijoittajat voivat itse arvioida salkkunsa hiilijalanjälkeä verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin.
Julkaisun tiedot
Climate Impact Assessment of companies listed on Nasdaq Helsinki in 2015
Tekijät: Robert Rosenberg and Harshpreet Singh (South Pole Group)
Julkaisupaikka: Helsinki
Julkaisuvuosi: 2016
Julkaisija: Sitra
Lataa raportti.
Lataa sijoittajatyökalu (Screening Tool). Käyttöohje löytyy raportin liitteenä. Huomioithan, että työkalu toimii vain, kun hyväksyt makrojen toiminnan tiedostoa avatessasi.
Ilmastoriskeistä sanottua
”Yritysten ja valtioiden tapa hallita ilmastonmuutosta vaikuttaa kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan tuottoon ja riskikehitykseen.”
Magdalena Lönnroth, Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen päällikkö
”Olemme julkaisseet noin 60 poissuljettavan hiiliyhtiön listan, minkä kautta tuomme esille ilmastonmuutoksen hillinnän tarpeellisuutta ja syvennämme sitoutuneisuuttamme hiiliriskin vähentämiseen.”
Mika Leskinen, OP Varallisuudenhoidon ESG-yksikön päällikkö
”Ilmarisella on jo nyt kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä sijoituskohteita 6 % suoran osakesalkkumme yritysten liiketoiminnasta, ja tavoitteenamme on kaksinkertaistaa osuus 12 %:iin vuoteen 2020 mennessä.”
Tiina Landau, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko
”Siirtyminen vähähiiliseen energiatalouteen avaa ovet uusille teknologisille ratkaisuille ja uusille toimijoille. eQ:ssa pyrimme tarttumaan tähän trendiin eQ CO2 -rahaston kautta, joka sijoittaa täsmätysti näihin kasvumahdollisuuksiin.”
Esa Saloranta, eQ Varainhoito Oy:n johtaja ja eQ CO2-rahaston salkunhoitaja
”Olemme iloisia, että tulosten mukaan Nasdaq Helsingin pörssilistan yritysten hiili-intensiteetti on peräti viidenneksen viimevuotista pienempi. On hienoa, että Sitra on uusinut viimevuotisen hiilijalanjälkikartoituksen, sillä se antaa tarpeellista tietoa kaikille Helsingin listayhtiöille ja sijoittajille. Toivommekin, että vertailutietojen julkaiseminen kannustaa sekä listayhtiöitä että sijoittajia kiinnittämään huomiota ilmastoriskeihin.”
Henrik Husman, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja
”Meidän tehtävämme on vauhdittaa muutosprosessia vähähiilisyyteen uudistamalla energiajärjestelmää, parantamalla resurssitehokkuutta ja tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja. Näin tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme.”
Kari Kankaanpää, Fortumin ilmastoasioiden päällikkö
”Pidämme tervetulleena sitä, että ilmastoarvioinneissa otetaan aiempaa enemmän huomioon yhtiön kyky vähentää tuotteillaan asiakkaiden päästöjä.”
Simo Honkanen, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
”Lentoliikenne on energiaintensiivinen toimiala ja lentopolttoaine suurin kustannuserä. Polttoaineenkulutusta ja päästöjä vähentääkseen Finnair hyödyntää uutta teknologiaa ja kalustoa. Finnair on johtavia lentoyhtiöitä vastuullisuusraportoinnissa ja toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.”
Kati Ihamäki, Finnairin kestävän kehityksen johtaja
Mitä ovat suorat, epäsuorat ja välilliset päästöt?
Suorat päästöt (Scope 1) = toiminnasta suoraan aiheutuvat päästöt (direct emissions from own operations)
Epäsuorat päästöt (Scope 2) = energian ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt (all emissions that stem from buying electricity and heat and are apportioned according to the company’s consumption)
Välilliset päästöt (Scope 3) = myytyjen tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta aiheutuvat päästöt (other indirect emissions up- and downstream, such as those from a company’s supply chain or product usage)
Suosittelemme