Huomisen sote-asiakas – kuka hän on ja millaisia palveluita tarvitsee?

Huomisen asiakas -työpajassa 5.6. hahmoteltiin, millainen on tulevaisuuden sote-asiakas ja millaisia palveluita hän haluaa käyttää. Työskentelyn pohjaksi kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja, joissa aihetta tarkasteltiin monelta eri näkökulmalta.

”Palveluratkaisuja on mietitty nykyisen ja menneen pohjalta. Mutta miltä maailma näyttää 10 vuoden kuluttua”, kysyi johtaja Antti Kivelä Sitrasta aloituspuheenvuorossaan työpajaan osallistuneilta. Kivelä mainitsi yhtenä esimerkkinä geenitiedon, jonka hyödyntäminen on tärkeässä osassa tulevaisuuden palveluissa.

”Tulevaisuuden kuluttajatrendejä ovat mm. eriarvoistuminen ja digitalisoiminen. Asiakkaat tuottavat jo nyt itse tietoa itsestään kuluttajana, joten loppukuluttaja on tuottamassa tietoa palveluiden kehittämistä varten”, totesi erikoistutkija Minna Ruckenstein Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Mielenkiintoisia sovelluksia on jo saatavilla ja yksi niistä on Tanskassa käytössä oleva minvej-mobiilipalvelu nuorille mielenterveysongelmista kärsiville. Palvelun avulla käden ulottuvilla ovat verkostot, tuki ja oman hyvinvoinnin seuranta sekä kannusteet parempaan hyvinvointiin. Yhteistä monille palveluille on, että ne tarjoavat toivoa, jota perinteinen terveydenhuolto ei aina pysty tarjoamaan. Lisämateriaali löydät Ruckensteinin blogista.

”Virtuaaliklinikka ohjaa sähköisellä lähetteellä tarvittavaan hoitoon tai omahoitoratkaisun pariin”, kuvaili Madis Tiik Sitrasta tulevaisuuden hoitoketjua. Terveydenhuollon apua tarvitsevat saavat nykyistä nopeammin apua, kun yhteydenotto ja esiseulonta esim. verenpaineen mittauksineen pystytään hoitamaan virtuaaliklinikalla. Osa hyötyy liikunta- tai ravitsemusneuvonnasta, jolloin tuki kanavoidaan ilman raskasta terveydenhuollon hoitopolkua saadakseen ammattilaisen apua. Virtuaaliklinikka tarjoaa siis moniammatillista apua ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin hoitoketjussa. Arvion mukaan vain noin 20 % tarvitsee hoidollisia toimenpiteitä ja 80 prosentille omahoitoratkaisut ovat toimiva vaihtoehto. Esitysmateriaalit

”Luonto aktivoi ihmisiä, ja se on toistaiseksi erittäin vähän hyödynnetty keino”, kertoi dosentti Raija Laukkanen Polar Electro Oy:stä. Esimerkiksi 10 minuutin puistokävely vaikuttaa verenpaineeseen. Aktiivisuuden mittaaminen valtaa alaa: Yksi kymmenestä amerikkalaisesta aikuisesta omistaa jonkin aktiivisuusmittarin. 60 % ihmisistä harrastaa liikuntaa parantaakseen terveyttään ja 40 % parantaakseen fyysistä suorituskykyään. Esitysmateriaalit

”Digitaalisia palveluiden tulee olla käyttäjälähtöisiä ja niitä pitää kehittää asiakkaiden kanssa”, kiteytti vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen Sitrasta kokemuksensa verohallinnon palveluiden kehittämisestä. Ihmisillä tulee olla monenlaisia mahdollisuuksia asiointiin. Esitysmateriaalit

”Tulevaisuuden asiakasprofiileita ovat elämän optimoija, harmonian etsijä, joustava selviytyjä ja itsensä rakentaja, kertoivat Ville Tikka ja Nuppu Gävert Wevolve Oy:stä. Asiakkaat suhtautuvat eri tavoin oman hyvinvoinnin seurantaan, teknisiin seurantaratkaisuihin, mentaaliseen ja fyysiseen kestävyyteen, liikuntaan ja ruokavalioon. Esitysmateriaalit

”Mitä tarvitaan nyt, jotta 100 vuoden päästä olemme tehneet jotain merkittävää”, kysyi Anne Berner. Yhteiskunnassa olemiseen kuuluu avun antaminen, osallistuminen ja vastuun kantaminen. Liiketoiminta itsessään on osa yhteiskuntavastuuta.

”Vaikka tiedot olisivat löydettävissä verkosta, ei palvelu välttämättä ole helposti saatavilla”, kuvaili opiskelija Inka Saarinen nykytilannetta. Hän jatkoi kertomalla palveluiden tarpeista käyttäjänäkökulmasta: Puheluaikojen joustamattomuus voi olla ongelma. Hoidontarpeen voisi arvioida myös sähköisesti. Sähköinen palvelu mahdollistaa myös omien tietojen löytymisen myöhemmin, esim. rokotustiedot. Esitysmateriaalit

”Itsensä mittaaminen tuo tietoa esimerkiksi siitä, mitä vaikutuksia omilla elämäntapamuutoksilla on hyvinvointiin”, kuvasi teknologia-asiantuntija Teemu Arina biohakkerointia. Omien mittaustulosten lisäksi voi saada vertailutietoa muista. Arina piti mittaamisen pelillistämistä hyvänä suuntauksena. Itsensä mittaaminen on monelle jo arkipäivää, ja quantifiedself.fi-yhteisössä on jo 1800 jäsentä. Esitysmateriaalit

Työpajan antia

Puheenvuorojen lomassa paneuduttiin  huomisen asiakkuuteen myös ryhmätöiden parissa. Ryhmien tehtävänä oli pohtia tulevaisuuden sote-asiakasprofiilien piirteitä, tarpeita ja  heitä tukevia palveluita. Ryhmätöiden kooste.

Seminaarissa sanottua

Asiakkaan tulee olla huomisen sote-palveluiden kärkikehittäjä.

Tuottajakuluttaja voi puhua vastoin valistajien ja ohjaajien tietoa: ”Emme enää usko ruokaympyrään!”

Vertaistietoa ei osata vielä hyödyntää sote-palveluissa, mutta tiedon määrä on jatkuvassa kasvussa.

Yhä 2020-luvulla moni ei välttämättä aktiivsesti pidä huolta terveydestään, eikä kerää tietoa siitä. Kuinka heitä hoidetaan?

Tuleeko ihmisistä aktiivisia oman terveytensä seuraajia, ja lääkärin rooliksi olla neuvonantaja tarvittaessa?

Virtuaaliklinikka yhdistää eri tietolähteitä ja siten mahdollistaa uudenlaisia sote-palveluita.

Suuret muutokset tulevat terveydenhuollon ulkopuolelta, koska perinteinen terveydenhuolto on liian jäykkä ja hidas nopeisiin muutoksiin.

Potilas voi quantified self -tiedon avulla hallita omaa terveydentilaansa esim. kroonisia sairauksiaan.

Quantified self -liikettä vie eteenpäin uteliaisuus ja uuden oppiminen.

Palvelu on sitä parempaa, mitä vähäisempää on palvelun tarve, esim. esitäytetty veroilmoitus.

Ikääntyneille suunnattu A bit better -malli kannustaa asenteen muutokseen: osaan tehdä käsitöitä.

Suomi on sovellusfirmojen, mutta myös järjestöjen luvattu maa.

Teknologioissa ei itsessään ole arvoa, arvo syntyy ihmisten (hyvistä!) kokemuksista ja uusien käytänteiden mahdollistamisesta.

Sitran kyselytutkimuksesta poimittua
83 % kyselyyn vastanneista haluaa tulevaisuudessa osallistua terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitoon nykyistä enemmän. 61 % vastaajista ajattelee mittaavansa terveyttään esim. puettavan teknologian avulla.

Työpajat jatkuvat syksyllä

Sote-palveluiden parissa jatketaan Sitran työpajoissa syksyllä. Ensimmäinen on luvassa 17.9.2014.

Twitter: @SitraFund #huomisensote