Se, että työelämä muuttuu, on tuttu virsi. Vääntöä riittää siitä, miten se muuttuu ja millä tahdilla.
”Globalisaatio ja digitalisaatio ovat muutosten suuria ajureita. Uusia ammatteja syntyy, vanhoja häviää, tehtävänkuvat muuttuvat ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat”, summaa asiantuntija Milma Arola Sitrasta.
Vaikka opiskelijoilla työura siintää vasta tulevaisuudessa, ei työelämän muuttuvaisuus ja epävarmuus ole nuorille uutinen.
Hyvä uutinen on se, että opiskelijoille voidaan tarjota konkreettista apua sekä uudenlaisia mahdollisuuksia oman urapolkunsa rakentamiseen.
”Korkeakouluopiskelijat ovat havahtuneet työelämän epävarmuuteen. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että opiskelijoille voidaan tarjota konkreettista apua sekä uudenlaisia mahdollisuuksia oman urapolkunsa rakentamiseen”, Arola jatkaa.
Arolan mukaan koulutuksen ja erityisesti korkean koulutuksen on perinteisesti ajateltu takaavan työelämässä menestymisen. Edelleenkin se antaa hyvät valmiudet työelämään ja osin suojaa työttömyydeltä, mutta viime vuosien työttömyystilastot kuitenkin osoittavat, että korkeakoulututkinto ei ole oikotie onneen. Nuoret korkeasti koulutetut tarvitsevat tukea työelämävalmiuksiensa kehittämiseen.
Hyvien mallien esiin nostamiseksi ja uusien ideoiden löytämiseksi Sitra käynnisti helmikuussa 2016 kaikille avoimen ideakuulutuksen, joka tuotti 92 ideaa. Parhaita ideoita jatkotyöstettiin eteenpäin ja kokeiltiin. Kokeilujen opit ja vinkit koottiin yksiin kansiin: Eväitä työelämään. Kuusi tapaa lisätä korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia.
”Tarkoituksenamme on rohkaista muitakin kokeilemaan ideoitaan, tarttumaan näihin tai muihin malleihin sekä varastamaan ja parastamaan omaan korkeakouluun tai tilanteeseen sopivimmat”, sanoo Arola.
Työelämätaitojen TOP 6
Mitä minä osaan? Mitkä ovat vahvuuteni? Mikä minusta tulee isona? Mistä löydän töitä? Vaikka ajat muuttuvat, työelämän kynnyksellä mielen päällä on samanlaisia kysymyksiä kuin ennenkin.
Milma Arola kuitenkin muistuttaa, että enää on hyvin epätodennäköistä olla jossakin yhdessä ammatissa tai tehtävässä koko työuraansa. ”On silti mahdollista tunnistaa valmiuksia, joita jokainen tarvitsee työelämässä nyt ja tulevaisuudessa – iästä tai koulutuksesta riippumatta.”
Vastavalmistuneiden kannattaa pitää mielessä ainakin nämä:
- Osaamisen ajan tasalla pitäminen. Kun tekemisen tavat ja osaamistarpeet muuttuvat, on tärkeää kyetä oppimaan uutta, siirtymään uudenlaisiin tehtäviin ja rooleihin.
- Itsetuntemus. Vaikka omaa työtulevaisuutta ei voi tarkoin ennakoida tai ohjata, on hyvä tietoisesti pohtia, mitä nyt osaa, mitä haluaisi tulevaisuudessa osata ja millaisissa tehtävissä viihtyy. Kyse on myös siitä, että tunnistaa oman osaamisensa ja osaa sanoittaa sitä.
- Yhdessä tekeminen. Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa ratkottavat ongelmat ovat mutkikkaita. Kun työtä tehdään monialaisissa verkostoissa ja tiimeissä, on tärkeää kyetä valjastamaan oma osaaminen yhteiseen käyttöön ja toimia yhdessä muiden kanssa.
- Verkostoituminen. Työtä tehdään enenevässä määrin verkostoissa ja myös työtilaisuudet löytyvät yhä useammin erilaisten verkostojen kautta.
- Yrittäjämäisyys. Työn tekemisen muotojen muuttuessa yrittäjyys lisääntyy samoin kuin yrittäjämäinen tapa työskennellä organisaatioissa. Kyse on kyvystä tarttua tuumasta toimeen ja työskennellä itseohjautuvasti.
- Ongelmanratkaisukyky. Työssä kuin työssä ratkotaan erilaisia ja erikokoisia ongelmia. Tutkimusten mukaan kyky ratkoa ongelmia on keskeinen työuralla etenemistä auttava tekijä ja myös työttömyydestä nostava ominaisuus.
Eväitä työelämään
Tutustu julkaisuun!