sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoa muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja. Päätöksentekoa tukisi vahvasti myös asukkaiden osallistumisen lisääminen uusilla tavoilla, kuten kansalaispaneeleilla ja digitaalisella Polis-osallistumisalustalla.
Tiedot käyvät ilmi selvityksestä, jonka tulevaisuustalo Sitra teetti yhteistyössä hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavan valtiovarainministeriön kanssa. Työn toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiö Nordic Healthcare Group (NHG).
Selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla päätöksentekoon osallistuvien toimielinten määrä vaihtelee selvästi. Keskimäärin alueilla on 15 toimielintä, joista noin puolet on lakisääteisiä. Lakisääteisiä toimielimiä ovat muun muassa aluevaltuusto ja aluehallitus.
– Monella hyvinvointialueella toimielinrakennetta kannattaa keventää. Selvityksen mukaan päätöksenteko koetaan toimivaksi erityisesti niillä alueilla, joilla toimielimiä on alle 15. Lisäksi hyvinvointialueiden tulisi varmistaa, että jokaisella toimielimellä on selkeä rooli ja vastuu päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa, projektipäällikkö Antti Rissanen NHG:stä sanoo.
Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien. Enemmistö alueista pohtii parhaillaan päätöksenteon ja toimielinrakenteen uudistamista. Tänä keväänä pidetään myös aluevaalit, joissa hyvinvointialueille valitaan uudet luottamushenkilöt.
Asukkaiden osallistumiseen panostaminen vahvistaa luottamusta
Hyvinvointialueisiin kohdistuu valtavat paineet. Alueiden täytyy turvata kansalaisille elintärkeät palvelut ja säästää rahaa osana julkisen talouden sopeutustoimia. Samalla alueiden pitäisi pystyä kehittämään päätöksentekoa niin, että palveluista päätettäisiin mahdollisimman demokraattisesti.
Sitran Demokratiainnovaatiot-ohjelman johtaja Hannu-Pekka Ikäheimo muistuttaa, että kansalaiset haluavat vaikuttaa terveys- ja vanhuspalveluihin, mutta usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähäistä.
– Luottamus demokraattiseen hallintomalliin on koetuksella aikana, jolloin sitä tarvittaisiin tuomaan tasapainoa ja turvaa kriisien, pelon ja epävarmuuden keskelle. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä on kehitettävä rohkeasti, mikäli Suomi aikoo jatkossakin hyödyntää demokratian vahvuuksiaan. Yhteiskunnallinen vakaus, hallinnon avoimuus ja päätöksenteon ennakoitavuus ovat keskeisen tärkeitä myös Suomen talouden kilpailukyvylle, Ikäheimo painottaa.
Monet hyvinvointialueet ovat pyrkineet ottamaan käyttöön erilaisia osallistumismenetelmiä ja luoneet aluedemokratian perustuksia samalla kun uusi hallintomalli on vielä etsinyt uomiaan. Osallistumisen kehittäminen on kuitenkin ollut pistemäistä ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi puutteellista.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueiden tulisikin luoda nykyistä selkeämpi asukasosallistumisen menetelmien kokonaisuus ja asettaa asukasosallistumiselle selkeät, mitattavat tavoitteet.
Asukkaiden osallistumisen vahvistamiseen on kustannustehokkaita ratkaisuja. Useat hyvinvointialueet ovat kokeilleet vuosina 2023–2024 puntaroivia kansalaispaneeleja sekä Polis-osallistumisalustaa Sitran rahoituksella ja asiantuntijatuella – ja yhteistyö menetelmien levittämiseksi ja juurruttamiseksi jatkuu.
Kokeilut osoittivat, että hyvinvointialueet onnistuivat vahvistamaan asukkaiden ja henkilöstön osallistumista kansalaispaneelien ja Polis-alustan avulla. Alueiden päättäjät saivat aiempaa vankemman pohjan päätöksille, kun asukkaiden näkemykset esimerkiksi palveluverkosta sekä digi- ja mielenterveyspalveluista olivat tarkemmin tiedossa.
Demokratiakulut promilleluokkaa hyvinvointialueiden menoista
Selvitys tarkasteli myös, miten paljon hyvinvointialueet ovat käyttäneet rahaa demokratiakuluihin, kuten luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioihin sekä puolueiden ryhmärahoihin.
Tulosten mukaan hyvinvointialueiden talousvaikeudet eivät ratkea demokratiakuluista säästämällä. Alueet käyttivät demokratiakustannuksiin keskimäärin 9,5 euroa asukasta kohden tammikuun 2023 alun kesäkuun 2024 lopun välisenä aikana. Määrä vastasi noin 0,18:aa prosenttia hyvinvointialueiden toimintakuluista samalla ajanjaksolla.
– Itsehallinto on tärkeä osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ja sen perustuslainmukaisuutta. Avoin ja tehokas päätöksenteko on välttämätöntä paikalliselle hyväksyttävyydelle ja erilaisten olosuhteiden huomioimiselle. On tärkeää käydä keskustelua hyvinvointialueiden palvelujen, talouden ja demokratian suhteesta. Selvitys tarjoaa hyvän pohjan tuleville aluevaltuustoille ja virkajohdolle päätöksenteon tueksi ja osallistumisen kehittämiseksi, osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Lue lisää:
Sitran selvitys: Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? Välitarkastelu kustannuksista ja päätöksenteon rakenteista
Sitran työpaperi: Asukaspaneeli- ja Polis-kokeilut hyvinvointialueilla 2023–2024 – Oppeja ja suosituksia demokratian kehittäjille
Kansalaispaneelit
- Puntaroivat kansalaispaneelit ovat uusi kansalaisosallistumisen muoto, jossa satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia kansalaisia kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan jostakin poliittisesta kysymyksestä.
- Osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja saavat taustatietoa. Keskustelut käydään fasilitoiduissa pienryhmissä sekä koko paneelin kesken.
- Kansalaispaneelit tarjoavat harkitun kansalaismielipiteen demokraattisen päätöksenteon tueksi tuottamalla ratkaisuehdotuksia tai priorisointeja päättäjille tai äänestäjäkunnalle.
- Puntaroivat kansalaispaneelit ovat yleistyneet maailmalla viimeisen vuosikymmenen aikana, ja niitä on käytetty mm. perustuslain uudistuksessa Irlannissa ja ilmastopolitiikassa Ranskassa ja Iso-Britanniassa.
Polis-osallistumisalusta
- Polis on avoimeen lähdekoodiin perustuva osallistumisalusta, joka mahdollistaa suurten joukkojen rakentavan mielipiteiden ilmaisun valitusta aiheesta.
- Alustalla voi äänestää valmiiksi luoduista väittämistä ja lisätä keskusteluun itse muotoilemiaan väitteitä muiden äänestettäväksi. Polis näyttää reaaliajassa, mistä osallistujat ovat eniten samaa mieltä.
- Polis-osallistumisalustan avulla asukkaat pääsevät vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Päätöksentekijät voivat puolestaan kuulla laaja-alaisesti kansalaisten mielipiteitä.
- Polis soveltuu erityisen hyvin päätöksenteon suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen, kun halutaan lisätä asukkaiden aloitevaltaa ja ymmärtää aiheeseen liittyviä näkemyksiä, ongelmien juurisyitä ja saada kattava tilannekuva.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.