sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Demokratia on maailmanlaajuisesti kovilla. Yhä useampi valtio on luisumassa kohti autoritaarista järjestelmää, mutta haasteita riittää myös länsimaisen demokratian kehdoissa. Yksi syy tähän on se, ettei edustuksellinen demokratia ole pysynyt yhteiskunnan ja maailman muutoksessa mukana.
Suomeen syntyy sote-uudistuksen seurauksena kokonaan uusi demokratian taso: hyvinvointialueet. Samalla tarjoutuu historiallinen mahdollisuus demokratian päivittämiseen. Yhteensä 21 hyvinvointialueen rakenteet tuleekin suunnitella siten, että ne ovat mahdollisimman avoimia ja vastaanottavaisia uusille osallistumisen tavoille.
”Toivottavasti meiltä suomalaisilta löytyy rohkeutta uudenlaisen demokratian rakentamiseen, eikä tätä ainutkertaista tilaisuutta jätetä hyödyntämättä. Ihmisten laajempi osallistuminen heitä kiinnostavien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun on alueille ja koko yhteiskunnalle valtava voimavara”, painottaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.
Tähän tarpeeseen on jo herätty. Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Sitra ovat perustaneet hyvinvointialueiden tueksi verkostomaisesti toimivan Demokratia-teemaryhmän. Sitran vetovastuulla oleva ryhmä keskittyy kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseen. Ryhmä suunnittelee ja kehittää yhdessä alueille sopivia kansalaisosallistumisen malleja.
Alle kolmasosa suomalaisista uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa
Uusia vaikuttamisen ja osallistumisen tapoja tarvitaan, sillä suomalaiset jakautuvat yhä selvemmin aktiivisiin ja osallistuviin sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja puolueista vieraantuneisiin. Kiinnostus perinteisiä osallistumisen tapoja, kuten äänestämistä ja puoluetoimintaa kohtaan, on ollut laskussa jo pitkään.
Yksi selittävä tekijä voi olla suomalaisen demokratian erityislaatuinen piirre, jota OECD kutsuu osallistumisen paradoksiksi. Vaikka luottamus instituutioita kohtaan on vahva, ihmiset arvioivat omat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi.
”Osallistumisen hiipuva trendi on tunnistettu Suomessa jo pitkään, mutta toimenpiteet sen kääntämiseksi ovat jääneet uupumaan. Viimeistään vuoden 2020 kuntavaalien ennätyksellisen matala, 55 prosentin äänestysaktiivisuus teki näkyväksi sen, että demokratian kriisi koskettaa myös Suomea”, toteaa Veera Heinonen, Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja.
”Suomalainen demokratia on vielä siinä määrin voimissaan, ettei laajamittaiseen uudistamiseen tahdo löytyä riittäviä kannusteita. Ongelmiin olisi kuitenkin syytä puuttua ennen kuin ne uhkaavat koko järjestelmän hyväksyttävyyttä”, Heinonen muistuttaa.
Tulevaisuuden yhteiskunta on läpinäkyvä, ennustettava ja kansalaisia osallistava
Yhteiskunnan ja sen instituutioiden rakenteita kannattaakin kehittää pitkäjänteisesti siten, että prosessit ovat ennustettavia, aiempaa läpinäkyvämpiä ja kansalaiset voivat osallistua niihin uusin tavoin.
Sitran demokratia- ja osallisuustyön lähtökohtana on, että ihmisten laajempi osallistuminen heitä kiinnostavien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun tukee niin päätöksenteon tietopohjan laajentamista, luottamuksen rakentamista kuin voimattomuuden tunteen ehkäisyä vahvistaen samalla edustuksellista järjestelmää.
Viime kesänä päättyneen Kansanvallan peruskorjaus -projektin (2018–2021) tavoitteena oli uudistaa päätöksenteon rakenteita ja kansalaisosallistumisen muotoja. Projekti selvitti ja korjasikin demokratian instituutionaalisia ongelmia, toteutti erilaisia käytännön demokratiakokeiluja ja innosti yhteistyökumppaneita uudistumaan. Työn tuloksiin pääset tutustumaan tästä linkistä.
Minne menet demokratia? -tilaisuuden ohjelma ja tallenne (15.12.2021).
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.