Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen riskikuvaan

Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset ovat enenevässä määrin nousemassa myös turvallisuuspolitiikan agendalle. Aiheesta keskusteltiin tänään ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa Jyväskylässä. Tilaisuudessa alustanut Sitran Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman asiantuntija Janne Peljo peräänkuuluttaakin ilmastonmuutoksen huomioimista Suomen riskikuvassa.

”Ilmastonmuutoksessa globaalina riskinä ei ole kyse vain ympäristöpolitiikasta, vaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta”, Peljo sanoi.

Merkittävät muutokset luonnossa, ympäristössä ja säässä katalysoivat erilaisia kriisejä. Ilmastonmuutosta tulisikin tarkastella moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen riskiskenaarioihin perehtyneen Peljon mukaan juuri näiden monimutkaisten vaikutusketjujen hahmottaminen on oleellista tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan välisiä linkityksiä. Vaikka hirmumyrskyt tai kuivuus eivät meitä Suomessa ensimmäisenä uhkaa, voivat nämä ilmiöt muualla aiheuttaa riskejä myös omalle yhteiskunnallemme ja taloudellemme.

Sijoittajat ja yritykset ovat jo heränneet tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia osana riskienhallintaa. Paikoin asia on noussut myös valtioiden turvallisuuspolitiikan agendalle. Esimerkiksi Yhdysvaltojen armeijassa ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi keskeisimmistä turvallisuusriskeistä, koska se aiheuttaa välittömiä riskejä maan turvallisuudelle ja on omiaan voimistamaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä tartuntataudeista terrorismin uhkaan.

”Vähintäänkin riskit täytyisi tunnistaa, arvioida ja ottaa seurantaan, mutta aiheellista on myös meillä pohtia näiden riskien hallintaa ja niihin sopeutumista. Tässä kevätistuntokaudella eduskunnassa käsiteltävällä ulko- ja turvallisuuspoliittisella selonteolla on keskeinen merkitys”, kommentoi Sitralla Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar.

Pakolaisuuden taustalla myös ilmastonmuutos

Merkittävä välillinen vaikutus ilmastonmuutoksella on esimerkiksi viljasatojen heikentymiseen. Ruuan hinnan nousu ajaa ruuantuotannosta elantonsa saavat ihmiset etsimään uutta työtä kaupungeista. Työttömyys, korkeammat elintarvikkeiden hinnat, taloudellinen ahdinko ja ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin ovat otollinen yhdistelmä tyytymättömyyden ja levottomuuden kasvulle, etenkin jos yhteiskunnalliset olosuhteet jo muutenkin ovat hauraalla pohjalla.

”Tällaista kehityskulkua on pidetty yhtenä selityksenä arabikevään ja Syyrian konfliktien taustalla. Tuoreen Journal of Geophysical Research -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan Välimeren itäpäässä koettu pitkäkestoinen kuivuus on ollut kuivempi kuin koskaan, eli linkki ilmastomuutoksen vaikutuksiin on nähtävissä”, kertoi Peljo.

Veden ja viljelykelpoisen pinta-alan riittävyys ovat haasteita monissa osin maailmaa jo nyt. Maahanmuuttovirrat heijastelevat näitä elinolosuhteita. Tulevaisuudessa väestönkasvu tulee pitkälti ilmasto-olosuhteiltaan haavoittuvimmilta alueilta, joilla jo nyt asuu n. 4 miljardia ihmistä. Jos ilmastonmuutos voimakkaasti heikentää elinolosuhteita päiväntasaajan molemmin puolin, ovat riskit epävakaudelle ja suurille muuttoaalloille tulevaisuudessa suuria.

”Eurooppaa nyt haastava maahanmuutto- ja pakolaiskriisi voi olla vasta esimakua, jos ilmastonmuutoksen etenemistä ei saada pysäytettyä ja pahimpien riskien uhkaamien alueiden sopeutumiskykyä ei saada vahvistettua. Siksi kunnianhimoinen ja tavoitteellinen ilmastopolitiikka on tällä saralla myös tehokasta turvallisuuspolitiikkaa”, muistutti Peljo.

• ”Ilmastonmuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, Janne Peljon alustus Jyväskylässä 5.4.2016
• ”Aika päivittää näkökulma: ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa”, Janne Peljon laajempi blogikirjoitus www.sitra.fi:ssä