Syksyllä 2014 resurssitehokkuuskonsultti vieraili kymmenessä Jyväskyläläisessä yrityksessä ja laati näille listan ehdotuksia resurssitehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Puolen vuoden kuluttua kysyimme yrityksiltä miten resurssitehokkuustyö on jatkunut vierailun jälkeen.
Puolen päivän mittaisilla resurssitehokkuuskävelyillä kartoitettiin Jyväskylän pienten ja keskisuurten yritysten resurssitehokkuuden tilaa. Yrityksistä kerättiin tieto hyvistä käytännöistä ja tehdyistä resurssitehokkuusremonteista ja – investoinneista. Lisäksi yrityksille annettiin nippu ehdotuksia uusista säästömahdollisuuksista.
Kehityskohteita ja säästömahdollisuuksia tunnistettiin yhteensä 72 kpl. Näistä yli puolet 32 kpl liittyivät energiatehokkuuteen. Valaistuksen toteuttamista LED-valoilla ja erilaisten liiketunnistimien ja automaattikatkaisimien lisäämistä suositeltiin seitsemälle yritykselle kymmenestä. Toinen yleinen suositus, joka annettiin kuudelle yritykselle kymmenestä, oli yrityksen tilojen sähkön- ja lämmönkulutuksen tehostaminen. Ratkaisuina ehdotettiin mm. ikkunoiden ja ovien tiivistämistä/uusimista, ilmaverhoja, ilmanvaihdon säätöä ja lämmön talteenottoa. Jätteiden ja kierrätyksen osalta kehityskohteita ja säästömahdollisuuksia tunnistettiin 16 kpl.
Kahdeksan yritystä kymmenestä oli sitä mieltä, että resurssitehokkuuskävelyistä oli hyötyä ja suurimmassa osassa yrityksistä on tartuttu ehdotettuihin toimenpiteisiin, mutta konkreettisia tuloksia resurssitehokuuden parantumisesta ei ole vielä saatu.
Resurssitehokkuus kävelyt antoivat kuitenkin hyvän piristysruiskeen monelle yrittäjälle kehittää resurssitehokkuutta eteenpäin. Hankkeeseen osallistunut Jyväskylän Paviljonki on esimerkiksi lähtenyt panostamaan entistä enemmän messumattojen myyntiin, jotta hyötykäyttöä saadaan kasvatettu entisestään. Yhdessä yrityksessä oli kävelyn seurauksena alettu tarkemmin kartoittaa yrityksen sisään tulevia ja ulos meneviä materiaalivirtoja.
Usealle yrittäjälle kävelyiden tuloksena esitetyt suositukset olivatkin jo tiedossa, mutta suositukset vahvistivat omaa käsitystä ja palauttivat toimenpiteet asialistalle. Puolet yrityksistä saivat kävelyistä myös uusia ideoita.
Biokaasuverkostossa ja kuljetuksissa kehitettävää
Jyväskylän seudulla yritysten resurssiviisauden haasteiksi tunnistettiin mm. maamassojen hyödyntäminen, kuljetukset ja varastointi sekä puutteellinen biokaasuverkosto. Jotta maamassojen siirrot ja tarvittavat varastointialueet ja kuljetustarpeet kehittyisivät siten, että ne palvelisivat laajemmin alueen eri toimijoita, tulisi erityisesti maamassojen varastointi ottaa huomioon jo kaupungin kaavoituksen ja maankäytön suunnitelmissa.
Yritykset nostivat yhteisenä kehitystarpeena biokaasun liikennepolttoainekäytön ja pk-yritysten logistiikan synergian lisäämisen erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuviin kuljetuksiin.
Kävelyjen havainnot osoittavat, että Jyväskylän seudun pk-yrityksissä on useita resurssitehokkuuteen ja sitä kautta liiketoiminnan kannattavuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Resurssitehokkuuskävelyllä yritys voidaan saada innostumaan oman toimintansa tehokkuudesta ja sen kehittämisestä. Usein kuitenkin isot ja pienemmätkin resurssitehokkuuteen vaikuttavat asiat saattavat unohtua pk-yrityksen arjen kiireisiin. Alueellisella kehittämisyhtiöllä onkin tärkeä rooli pitää yllä intoa resurssiviisauteen.
Toteutetut resurssitehokkuuskävelyt ovat osa Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti Resurssiviisautta – hanketta, jonka tavoitteena on löytää keinot millä saadaan Jyväskylän seutu hiilineutraaliksi, jätteettömäksi ja hyväksi kestäväksi paikaksi asua ja elää.
Lue lisää resurssitehokkuuskävelyistä loppuraportista.
Suosittelemme