Tuodaan kaikki osaaminen näkyviin! Käytäntöjä meiltä ja maailmalta

Owal Group Oy kartoitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä, toteutusmalleja ja toimijoita Suomessa. TEM:n Miten osaaminen näkyväksi? -selvityksen on rahoittanut Sitra.

”Jatkuva oppiminen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen ovat keskeisessä asemassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Kun jatkuvaa oppimista tarkastellaan kokonaisuutena, on tarkastelu ulotettava myös virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Meidän on huomioitava erilaiset oppimisen väylät, kuten erityisesti työssä tapahtuva oppiminen mutta myös harrastukset. Osaamisen tunnistamisessa tarvitaan kuitenkin yhteiset pelisäännöt sekä mallit, joita on nyt kehitettävä”, sanoo työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Selvityksen mukaan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen vaikuttavat huomattavasti henkilön oma aloitteellisuus ja hänen saamansa ohjaus.

”Kaikki ohjausta tarvitsevat eivät kuitenkaan saa ohjausta. Lisäksi osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät ohjauspalvelut ovat usein hankerahoitteisia ja väliaikaisia, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä toimintaa”, todetaan TEM:n tiedotteessa.

Selvityksen toisena tavoitteena oli kuvata osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hyviä käytäntöjä, prosesseja ja toteutusmalleja muissa maissa. Verrokkimaiksi valikoituivat Alankomaat, Etelä-Afrikka, Irlanti, Kanada, Ranska, Ruotsi, Skotlanti ja Tanska. 

Osaaminen merkitsee – ei se, missä ja milloin se on hankittu

Jatkuva oppiminen ei tarkoita uusien tutkintojen suorittamista, vaan osaamisen kehittämistä työuran rinnalla monipuolisesti ja joustavin tavoin. Tähän on lukemattomia väyliä, joten myös osaamisen tunnistamiseen tarvitaan monenlaisia työkaluja ja prosesseja.

Selvityksessä tunnistettiin kolme keskeistä menetelmää osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen Suomessa. Ne ovat opinnollistaminen, osaamisperusteisuus sekä digitalisuus ja sähköiset järjestelmät.

Kun muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittava osaaminen rakennetaan osaksi opintoja ja luetaan osaksi tutkintoa, puhutaan opinnollistamisesta. Selvityksen mukaan työelämässä tapahtuvaa oppimista opinnollistetaan entistä monipuolisemmin.

Ammatillinen koulutus on opinnollistamisessa ja osaamisperusteisuudessa pisimmällä: aidoissa työtehtävissä ja -prosesseissa annettavat näytöt ovat osa ammatillisen toisen asteen koulutuksen osaamisen osoittamista ja tutkinnon tai sellaisen osien suorittamista. Ammattikorkeakoulut puolestaan ovat näissä yliopistoja edellä.

Tekoäly avuksi?

Osaamisen tunnistamisessa, dokumentoinnissa ja näkyväksi tekemisessä suositellaan käyttämään sähköisiä järjestelmiä. Selvityksen mukaan korkeakouluissa on alettu tutkia myös tekoälyn hyödyntämistä opiskelijan ohjauksessa sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

”Sitra tuottaa tietoa elinikäisestä oppimisesta eri näkökulmista sen kokonaisvaltaista uudistamista varten. Jotta muodollisen koulutuksen ulkopuolella kertynyt osaaminen saadaan kattavasti työelämän käyttöön ja tukemaan ihmisten hyvinvointia, voidaan osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa hyödyntää yhä enemmän teknologian mahdollisuuksia kuten tekoälyä. Näin Suomi voi tulevaisuudessakin kulkea edelläkävijänä osaamisen näkyväksi tekemisessä”, Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen sanoo.

Selvityksestä saadut tiedot tukevat hallituksen toteuttamaa jatkuvan oppimisen uudistusta. Hallitus laatii vuoden 2020 loppuun mennessä koulutuspoliittisen selonteon, jonka tarkoituksena on löytää yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi.

Lisätietoja:
Janne Savolainen, johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 0295 067 042
Perttu Jämsén, asiantuntija, Sitra, puh. 0294 618 294

Lue lisää!

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu (2020:28):
Miten osaaminen näkyväksi?
Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa