Suomen perustuslaki takaa ihmisille oikeuden osallistua sekä vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Jotta ihminen voi olla osallinen poliittiseen päätöksentekoon, tarvitsee hän näkymiä siihen, miten päätöksiä tehdään, millä aikataululla ja missä. Näitä näkymiä kansalaisille tarjoavat lukuisat sähköiset verkkopalvelut, mutta varsin viranomaiskeskeisesti.
Sitran työpaperissa Kansalaisen osallistumisen mahdollisuudet lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseissa selvitettiin, millaisia verkkopalveluja Suomessa on lainsäädäntöprosessin ja siihen liittyvän päätöksenteon seuraamiseen sekä kansalaisten osallistumiseen. Työpaperi tarjoaa tilannekuvan tämänhetkisistä verkkopalveluista, niiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
Lea Konttinen, Olavi Köngäs ja Juha-Pekka Leskinen toteavat työpaperissaan, että verkkopalveluiden kokonaisuus tarjoaa paljon tietoa lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseista ja takaa kansalaisille hyvät osallistumismahdollisuudet. Eri verkkopalveluiden muodostama kokonaisuus on kuitenkin vaikeasti hahmotettava ja asioiden etenemisen seuraaminen vaiheesta toiseen on vaikeaa.
”Voimme lisätä ihmisten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa sekä vahvistaa heidän luottamustaan edustukselliseen demokratiaan kehittämällä verkon osallistumispalveluita kansalaisten käyttötarpeisiin sopiviksi sekä lisäämällä lainsäädäntöprosessien läpinäkyvyyttä”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen.
Verkkopalvelut tulisi suunnitella kansalaisen näkökulmasta
Työpaperissa arvioitiin verkkopalvelujen käytettävyyteen vaikuttavia teknisiä ominaisuuksia sekä koko lainsäädäntöprosessin seurattavuutta seuranta- ja osallistumispalvelujen kautta. Arvion kohteena olevia verkkopalveluita olivat esimerkiksi Demokratia.fi, Kansalaisaloite.fi, Hankeikkuna ja Eduskunta.fi.
Verkkopalveluiden nykytilanteen haasteena on, että kokonaisuuden hahmottaminen on kansalaisen näkökulmasta vaikeaa, mikäli julkisen päätöksenteon prosessit eivät ole tuttuja. Tällä hetkellä erilaisia ministeriöiden, eduskunnan ja kuntien verkkopalveluja on useita, eivätkä ne linkity toisiinsa. Myöskään palvelua, jonka kautta pystyisi seuraamaan lainsäädäntöprosessia alusta loppuun, ei ole.
Työpaperin mukaan verkkopalveluja tulisi kehittää niin, että ihmisten olisi nykyistä helpompaa seurata asioiden ja päätöksenteon etenemistä sekä saada vaivattomammin tietoa osallistumisen paikoista ja ajankohdista. Ratkaisuksi työpaperissa ehdotetaan yhtä kattopalvelua, joka tarjoaa yhteisen näkymän, hakupalvelut ja pääsyn kaikkiin muihin osallistumis- ja aineistopalveluihin.
Tarvitsemme yhden kokoavan palvelun, jonka kautta kansalainen voisi seurata päätöksenteon etenemistä helposti.
”Tarvitsemme yhden kokoavan palvelun, jonka kautta kansalainen voisi seurata päätöksenteon etenemistä helposti. Palvelussa tulisi olla myös mahdollisuus hakea tietoa päätettävänä olevista asioista ja se voisi tarjota jopa vuorovaikutusalustan päättäjien ja kansalaisten välille”, Konttinen visioi.
Verkkopalveluiden kehittämisen kantava ajatuksena tulee olla kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Päätöksentekoon osallistuminen edellyttää tiedon saantia käsiteltävänä olevista asioista sekä sellaisten kanavien luomista, jotka mahdollistavat yksilöiden näkemysten ja tarpeiden tuomisen osaksi lainvalmistelua ja päätöksentekoa. Verkkopalvelukokonaisuus on suunniteltava siksi kansalaisten, ei viranomaisten näkökulmasta.
Työpaperi toteutettiin osana Sitran Uudistuva päätöksenteko -projektia ja se on jatkoa projektin aiemmille selvityksille, jotka käsittelevät lainsäädäntöprosesseja sekä osallistumisen mahdollisuuksia päätöksentekoon. Lisäksi vuoden 2023 aikana julkaistaan erillinen työpaperi, joka kokoaa käyttäjien kokemuksia verkkopalvelujen käytettävyydestä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.