sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Palveluseteliä tulisi käyttää jonojen purkamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Johtopäätös perustuu kansalaisille verkossa avatun kansalaiskeskustelun viiden ensimmäisen viikon aineistoon.
Kansalaiskeskustelu palveluseteleistä avattiin verkossa 1. syyskuuta 2009. Ensimmäisen viiden viikon aikana palvelusetelin kehittämiseen osallistui 428 kansalaista, joista miehiä oli 191 ja naisia 237. Vastaajia on kaikista ikäryhmistä alle 20-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin.
Joka kolmas vastaaja työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näin kaksi vastaajaa kolmesta edustaa kansalaiskeskustelussa aidosti kansalaisen ja käyttäjän näkökulmaa.
Osallistuneita pyydettiin ensin vastaamaan kysymykseen: Kerro, mihin palveluseteliä voisi käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi? Näkemysten keruun ja ideoinnin lisäksi vastaajia pyydettiin osallistumaan myös muiden tuottamien ideoiden arvioimiseen.
Vastauksia kysymykseen palvelusetelin käytöstä saatiin 325 ja arviointeja 2890. Tämä tarkoittaa, että jokaista ideaa on arvioitu keskimäärin 9 kertaa ja jokainen arvioija antoi arvionsa seitsemälle muiden esittämälle vastaukselle.
Ennaltaehkäisevyys ja jonojen purku korostuvat
Mielenkiintoisia tuloksia kehittämiskeskustelusta oli esimerkiksi se, että kansalaismielipide näyttäisi vaativan palvelusetelin suuntaamista ennaltaehkäisevään toimintaan, vanhusten yksinäisyyden vähentämiseen ja jonojen purkuun.
Vastaajien arvioinneissa korostuivat huoli vanhusten yksinäisyydestä ja huonokuntoisuudesta, ja vastaajat toivoivat mahdollisuutta käyttää palveluseteliä esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluihin – yleensäkin sellaisiin palveluihin, jotka tukevat henkistä ja fyysistä vireyttä, vanhusten yhdessä olemista ja tekemistä.
– Palveluseteli voisi tämän mukaan olla oiva väline esimerkiksi yhdistys- ja järjestötoiminnan uudenlaiselle tulemiselle, palvelusetelihanketta Sitrassa vetävä kehitysjohtaja Tuomo Melin arvelee.
Kansalaisten toivovat palveluseteliä jonojen purkuun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erityisesti terveyspalveluissa palvelusetelille nähdään tilaus. Kansalaisten mielipiteissä nousee esiin myös palvelusetelin valinnan vapaus – vapaus valita palveluntuottaja.
Tavoitteena hyvä arki
Mistä aineistossa puhutaan eniten? Kolmen kärkeen nousivat kotipalvelut sekä lasten- ja vanhustenhoito. Näissä palveluseteliä kuvataan hyvän arjen mahdollistajana ja helpottajana. Palveluseteli auttaisi vanhuksia asumaan kotonaan pidempään.
Omaishoitajille palveluseteli mahdollistaisi tuki- ja virkistyspalvelut. Lapsiperheiden arjessa palveluseteli toisi joustavuutta muun muassa tilapäisiin lastenhoito-ongelmiin.
”Kotiapupalveluun
Järjestöjen tarjoamien kotiapupalveluiden ostamiseen vähävaraisille vanhuksille, mm. kaupassa käynti, asiointi ym. kotiapupalvelut.”
”Lapsenhoito
Kun itse on ollut kotona sairaan lapsen kanssa riittävän pitkään, niin ettei oman työn puolesta enää voi/saa olla poissa, voisi palveluseteliä käyttää sellaiseen, että kotiin saisi henkilön kaitsemaan sairasta lasta sen ajan kun itse olisi töissä.”
Arvioidessaan muiden vastauksia osallistujat nostivat tärkeimmäksi lääkäreiden ja hammaslääkäreiden tarjoamien palvelujen saamisen palvelusetelillä. Vastaajat korostivat sitä, että palvelusetelin avulla palveluja voisi saada oman valinnan mukaan ja joustavasti.
”Haluaisin itse
valita lääkärini ja paikan, josta terveyspalveluni hankin. Terveys on kaikkein henkilökohtaisin asia, jota ajatella saattaa.”
Yksimielisimpiä osallistuneet olivat mielenterveys- ja hammaslääkäripalveluiden tärkeydestä. Sen sijaan vammaispalvelut saavat vastaajien mielipiteet jakautumaan vahvimmin.
”Kun elämä kolhii
Mielenterveyskuntoutujalla ei ole voimia etsiä apua nykyisen sosiaali”turvan” viidakosta.”
Sukupuoli, ikä ja tausta näkyvät vastauksissa
Osallistujien tausta näkyy yllättävän vahvasti sekä palvelusetelin käytön ideoinnissa että näkemysten arvioinnissa. Miehet puhuvat eniten terveys- ja vanhuspalveluista ja arvioivat tärkeimmiksi kuljetus- ja hammaslääkäripalvelut. Naiset taas puhuvat kotipalveluista ja lastenhoidosta. He arvioivat tärkeimmiksi palvelusetelin käyttökohteiksi kotipalvelut, vanhustenhoidon, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut. Miehille kotipalvelut ovat arvioinnissa vasta 13. tärkein ja lastenhoito 11. tärkein asia. Naisille taas kuljetuspalvelut ovat arvioinnissa vasta 13. tärkein asia.
Alle 30-vuotiaat arvioivat tärkeimmiksi vanhustenhoidon ja kuljetuspalvelut, kun taas yli 50-vuotiaat kokivat tärkeimmiksi liikuntapalvelut ja omaishoitajien palvelut. Heille vanhustenhoito on arvioinnissa vasta 7. tärkein palvelusetelin käyttökohde. Alle 30-vuotiaille taas liikuntapalvelut on arvioinnissa vasta 10. sijalla.
Kansalaiskeskustelu palvelusetelistä jatkuu
Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia voi ehdottaa ja arvioida osoitteessa www.sitra.fi/palveluseteli , ja siitä käydään keskustelua myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä.
Kansalaiskeskustelussa on käytetty helsinkiläisen ennakoivan johtamisen asiantuntijatalo Fountain Park Oy:n työkalua ja sosiaalisen median käytössä heidän asiantuntemustaan. Ensimmäisten viiden viikon aikaan Facebookin palvelusetelisivusto oli saanut yli 1200 fania. Sivuston kautta voi seurata palvelusetelikeskustelua sekä saada tiedot palveluseteliä koskevista uusista raporteista, dokumenteista ja videoista.
Lisätietoja
Konsultti Eija Seppänen, puh. 040 508 3645, etunimi.sukunimi@fountainpark.com
Projektijohtaja Mari Patronen, puh. 040 801 6008, etunimi.sukunimi @tampere.fi