uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Kansalaisten metsäpaneeli tukee metsien käytön kestävyyttä parantavia toimia

Puntaroiva kansalaispaneeli kokoontui alkusyksystä pohtimaan, miten valtio voisi ohjata metsien käyttöä reiluilla ja hyväksyttävillä keinoilla. Paneelin osallistujat valittiin satunnaisotannalla eri puolelta Suomea. Kansalaispaneeli laati päätöksentekijöille metsäpolitiikan tueksi suosituksia, joiden avulla edistetään luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Kirjoittajat

Tatu Torniainen

Johtava asiantuntija, Ohjelmat

Onni Pekonen

Asiantuntija (pitkällä vapaalla), Ohjelmat

Julkaistu

Kymmenet suomalaiset puntaroivat syksyn alussa järjestetyssä kansalaispaneelissa monipuolisesti metsien käytön kestävyyttä sekä ohjauskeinoja, joilla valtio voisi ohjata metsien käyttöä luonto-, ilmasto- ja vesistöystävällisempään suuntaan. Ohjauskeinoja ovat esimerkiksi erilaiset lait ja tuet. Tulevaisuustalo Sitran rahoittaman kansalaispaneelin toteuttivat Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Kansalaispaneeli liittyy Sitran hankkeeseen Metsien käytön tulevaisuus ja tarvittavat ohjauskeinot. Sen tavoitteena on pohtia, kuinka metsien käyttöä saataisiin muutettua kestävämmäksi ja arvioida ohjauskeinoja, joilla muutokset voitaisiin toteuttaa. Paneelin osallistujat perehtyivät tutkimukseen perustuvaan taustatietoon, kuulivat asiantuntijoita ja kävivät aktiivista keskustelua rakentavasti ja eri näkemyksiä kuunnellen.

Lopputuloksena paneeli tuotti kannanoton (pdf). Paneeli toteaa, että käyttöön tulisi ottaa tehokkaita monimuotoisuutta, vesistöjä ja ilmastoa turvaavia ohjauskeinoja. Paneeli oli sitä mieltä, että metsäteollisuuden arvoketjun pitäisi kantaa osa toimien kustannuksesta, mutta totesi myös, että esimerkiksi metsien suojelun laajentamista voidaan rahoittaa veronkorotuksilla.

Julkilausumassaan paneeli korosti muun muassa vanhojen ja arvokkaiden metsien suojelun merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, luonnon monimuotoisuuden turvaamista tehokkaan puuntuotannon rinnalla talousmetsissä sekä sääntöjen tehokasta valvontaa. Paneeli piti myös tärkeänä, että kansalaisille tarjotaan entistä enemmän tietoa metsien käytöstä ja luontoarvoista. Paneeli ohjeisti päättäjiä muistamaan kaikissa toimissa kauaskantoisuuden ja tulevat sukupolvet.

”Paneelin kannanotossa nousivat esiin metsien moninaisten arvojen ja hyötyjen vahvistaminen. Tulosta voi tältä osin pitää samansuuntaisena aiemmin toteutettujen kansalaiskyselyjen kanssa”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Tatu Torniainen.

Miksi kansalaisilta kysytään metsien käytöstä?

Metsät ovat tärkeä osa ympäristöä, taloutta ja kulttuuria, ja niitä koskevat päätökset vaikuttavat moniin ihmisiin ja elämänalueisiin. Joihinkin ryhmiin, kuten metsänomistajiin ja paikallisyhteisöihin, metsäpolitiikan päätökset vaikuttavat suoraan taloudellisesti. Heitä on pyritty kuulemaan kansallisessa metsäpolitiikassa asiantuntijoiden rinnalla.

Tavallisten kansalaisten näkemyksiä metsien käytön eri politiikkavaihtoehdoista ja niiden hyväksyttävyydestä ei sen sijaan olla juurikaan kuultu. Oikeus puhua metsistä kuuluu kuitenkin kaikille taustasta ja koulutuksesta riippumatta. Aidosti moniääninen keskustelu voi myös lisätä päätösten ja valittujen toimenpiteiden hyväksyttävyyttä eri ryhmissä.

Kansalaispaneelin kannanotto tukee ohjauskeinojen hyväksyttävyyden arviointia Metsien käytön tulevaisuus ja tarvittavat ohjauskeinot -hankkeessa. Seuraavaksi hankkeessa keskitytään metsien kestävää käyttöä tukevien, mahdollisten toimien taloudellisiin vaikutuksiin. Hankkeen loppuraportti valmistuu näillä näkymin kokonaisuudessaan vuonna 2025. Kannanottoa voidaan käyttää myös itsenäisenä syötteenä tulevan metsäpolitiikan teossa sekä vahvistamaan laajemman yleisön ymmärrystä metsäpolitiikasta.

Kansalaispaneeli on uusi osallistumisen tapa

Kutsut paneeliin lähetettiin kaikkiaan 7 000:lle satunnaisotannalla valitulle ihmiselle. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukosta paneeliin kutsuttiin 50 henkeä, jotka edustivat hyvin erilaisia väestö- ja ikäryhmiä eri puolelta Suomea. Näistä paneeliin osallistui lopulta 31 ihmistä. Paneelissa oli mukana sekä metsänomistajia (13 %) että ihmisiä, jotka eivät omista metsää. Paneelin lopullinen osallistujajoukko oli riittävän moniääninen eri näkökulmien ja arvojen huomioimiseksi.

Puntaroivat kansalaispaneelit ovat uusi kansalaisosallistumisen muoto, jossa satunnaisesti valittu ja edustava joukko ihmisiä kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan tärkeästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä ja tekemään tätä koskevia suosituksia.

”Kansalaispaneelit sopivat erityisen hyvin kiistanalaisiin ja mielipiteitä jakaviin kysymyksiin, joihin liittyy vahvoja yhteiskunnallisia intressejä sekä oikeudenmukaisuuteen ja hyväksyttävyyteen liittyviä valintoja. Satunnaisotannalla ja kiintiöimällä valittava kansalaispaneeli voi löytää ratkaisuja, jotka eri väestöryhmät voivat hyväksyä vastakkaisista ennakkoasenteista ja intresseistä huolimatta”, sanoo Sitran asiantuntija Onni Pekonen.

Kansalaispaneeleja ja muita puntaroivia kansalaiskeskusteluja on käytetty erityisesti ilmastopolitiikan tukena ympäri maailmaa viime vuosina. Ne ovat sekä kannustaneet päättäjiä tekemään poliittisia valintoja että herättäneet julkista keskustelua. Suomessakin puntaroivat kansalaispaneelit ovat levinneet kansalaisten osallistumisen työkaluksi kuntien, maakuntien sekä valtionhallinnon ilmastotyössä. Sitra on levittänyt menetelmää myös hyvinvointialueiden päätöksentekoon.

Lue lisää:

Metsien käytön tulevaisuutta puntaroiva kansalaispaneeli

Sitran hanke: Metsien käytön tulevaisuus ja tarvittavat ohjauskeinot

Uutinen: Miten metsien käyttöä voitaisiin ohjata kestävämpään suuntaan? Suomalaiset puntaroivat ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä kansalaispaneelissa

Uutinen: Monitieteinen selvitys luotaa metsien kestävän käytön tulevaisuutta ja etsii parhaita ohjauskeinoja

Puntaroivan demokratian kokeilut ja koulutukset

Mistä on kyse?