Verotus ohjaamaan ilmastotoimia – päästöt alas, nostetta työllisyyteen ja talouteen

Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii laaja-alaisia ja nopeita toimia kaikilta maailman mailta. Ilmastotoimien ulkopuolelle ei voida jättää yhtäkään talouden sektoria tai politiikan osa-aluetta. Verotus on tehokas keino yhteiskunnan ja talouden ohjaamiseen ja sitä tulisi vielä voimakkaammin hyödyntää myös ilmastopolitiikassa.

”Maailmanpankki, OECD ja Euroopan komissio ovat suositelleet valtioille kokonaisvaltaisia kestävän kehityksen verouudistuksia päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi kestävän kehityksen verouudistus on tutkimusten mukaan tehokas tapa hyödyntää päästöverotusta. Halusimme Sitrassa kartoittaa, millaisista palikoista tällaisen verouudistuksen voisi Suomessa rakentaa”, kertoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Kestävän kehityksen Kestävä kehitys Huomioidaan ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisesti päätöksenteossa ja toiminnassa. Näin pyritään turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Avaa termisivu Kestävä kehitys verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen painopisteen siirtämistä työn ja yritystoiminnan verotuksesta kohti päästöjen ja luonnonvarojen verotusta budjettineutraalisti Budjettineutraali Kun yhtäältä veronkorotukset ja toisaalta veronalennukset tai lisämenot ovat yhtä suuret, on muutos julkisen talouden näkökulmasta budjettineutraali. Avaa termisivu Budjettineutraali , eli ilman että valtion budjettia kasvatetaan tai pienennetään. Tänään julkaistun selvityksen perusteella verouudistuksella on myös Suomessa mahdollista vähentää päästöjä ja samalla tukea työllisyyttä ja taloutta.

”Suomi voi menestyä vain ottamalla ilmastonmuutoksen lähtökohdaksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa – siksi ilmastokriisin ratkaisun pitää olla myös talouspolitiikan keskiössä”, Pantsar sanoo.

Verouudistus voi ja sen tulee olla reilu

Selvityksessä kartoitettiin laajasti käytettävissä olevia keinoja valjastaa verotus tukemaan päästövähennyksiä ja kiertotalousratkaisuja. Keinovalikoimasta muodostetiin kolme esimerkkipakettia mallinnettavaksi ja niiden vaikutuksia analysoitiin päästöjen, bruttokansantuotteen, työllisyyden, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuloerojen näkökulmista. Kaksi ensimmäistä mallinnuspakettia keskittyy eri toimijoihin kohdistuviin veronkiristyksiin ja kolmas tarkastelee veroinstrumentteja erityisesti kiertotalouden Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous edistämisen näkökulmasta.

”Keskeinen kysymys on, miten verotuksella voidaan ohjata päästöjä ja millaisia vaikutuksia tällä on kansantalouteen ja työllisyyteen, tai vaikuttavatko tehdyt valinnat kohtuuttomasti kotitalouksien arkeen tai yksittäisiin toimialoihin. Tyypillisesti ihmisiä on huolettanut esimerkiksi päästöverojen korotusten vaikutukset pienituloisten toimeentuloon ja vientialojen kansainväliseen kilpailukykyyn. Siksi nämä näkökulmat olivat keskeisessä roolissa työssämme”, sanoo selvitystyöstä vastannut johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitrasta.

”Alustavien vaikutusarvioiden perusteella laaja-alainen kestävän kehityksen verouudistus olisi Suomelle tehokas ja reilu tapa vauhdittaa päästövähennyksiä. Alentamalla erityisesti työn verotusta yhtä aikaa päästöverojen noston kanssa, saadaan hyvitettyä ihmisille päästöverojen nostosta koituvia lisäkustannuksia ja parannettua työllisyyttä. Ilmastotoimien ei tarvitse erityisesti kohdistua pienituloisiin ja tuloerojen kasvu voidaan välttää huolellisella suunnittelulla. Päästöverojen korotuksen vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn voidaan myös hillitä merkittävästi laskemalla samanaikaisesti muita veroja”, Tamminen kertoo.

Verotus ei yksin ratkaise ilmastokriisiä. Se tarvitsee tuekseen muuta sääntelyä, joka tähtää päästöjen nopeaan vähentämiseen. Jotta verouudistuksen vaikutukset todella näkyisivät päästöissä ja työn tarjonnassa, sen kokoluokan tulisi olla miljardeissa.

Verotus ilmastopolitiikan keinovalikoimaan

Ilmastokriisiä voidaan ratkoa myös talouspolitiikan keinoin. Verouudistuksen mallinnukset tarjoavat tulevalle hallitukselle ideoita ja esimerkkejä työkaluista, joilla lähteä toteuttamaan reilua siirtymää kohti päästötöntä Suomea.

Moni asia vaikuttaa siihen, millaisia seurauksia erilaisilla verotuspaketeilla on koko talousjärjestelmään, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja päästöihin. Siksi selvityksessä suositellaan kattavien vaikutusarvioiden tekemistä.

”Ilmastokriisi ei odota. Seuraavan hallituksen kannattaisi suunnitella uudistus, teettää vaikutusarviot ja aloittaa toteutus. Esimerkkipaketit eivät ole valmiita suosituksia tai tarkoitettu toteutettavaksi sellaisenaan, vaan tarjoavat päättäjille näkymää erilaisiin vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Kestävän kehityksen verouudistuksen tekoon ei ole yhtä oikeaa ratkaisua – se on poliittisten valintojen tekemistä ”, Tamminen painottaa.

Selvityksen julkistustilaisuuden suoraa lähetystä voi seurata täällä.