Kestävät elämäntavat auttavat ilmastoahdistukseen

27 prosenttia suomalaisista arvioi, että sana ”ahdistus” kuvaa erittäin tai melko hyvin heidän tuntemuksiaan ilmastonmuutosta kohtaan. Eniten ahdistusta kokevat nuoret, alle 30-vuotiaat, joista peräti 38 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi.

Ilmastonmuutos herättää ahdistuksen lisäksi monia muita tunteita. Kaikkein yleisin ilmastonmuutoksen herättämä tunne on kiinnostus (58 prosenttia vastanneista). Seuraavaksi yleisimpiä ovat turhautuminen ja riittämättömyyden tunne (44 %), voimattomuus (39 %) ja toivo (36 %). Vähiten ilmastonmuutos synnyttää lamaantuneisuutta (12 %), voimaantumista (13 %) tai masentuneisuutta (14 %).

”On rohkaisevaa, että vain hyvin harva suomalainen kokee lamaantuneisuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Myönteiset tunteet, kuten kiinnostus, into ja toivo, lisäävät kaikkein eniten ihmisten aktiivisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mutta myös vaikeammat tunteet, kuten syyllisyys, pelko ja ahdistus, saavat enemmistön tarttumaan toimeen”, sanoo Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.

Sitran teettämä kyselytutkimus kartoitti, millaisia tunteita ilmastonmuutos on herättänyt suomalaisten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2019 Kantar TNS:n internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yli kaksituhatta yli 15-vuotiasta suomalaista.

Ilmastonmuutos kannustaa suomalaisia toimimaan

Omiin elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla on kyselytutkimuksen mukaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden käsittelyssä. Peräti 80 prosenttia ahdistusta tai muita vaikeita tunteita kokeneista ilmoitti, että kestävien elämäntapojen harjoittaminen auttaa tunteiden hallinnassa. Seuraavaksi suosituimpia keinoja ovat luonnossa liikkuminen (75 %), aiheesta keskusteleminen (58 %), aiheeseen perehtyminen ja tiedonhankinta (56 %) sekä liikunta ja urheilu (53 %). Noin kolmannes koki kansalaisaktivismin tai vaikuttamistyön helpottavan ilmastoahdistusta.

Alle 30-vuotiaat nuoret löytävät muita useammin helpotusta tunteisiinsa aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Nuoret puhuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamista tunteista muita enemmän ja kokevat muita voimakkaammin, että ilmastonmuutos vaikuttaa heidän äänestyskäyttäytymiseensä.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset arvioivat näkevänsä ilmastonmuutoksen aiheuttamia tunteita muissa ihmisissä huomattavasti enemmän kuin itsessään. Tämä pätee etenkin ilmastonmuutoksen torjuntaan tai kieltämiseen ja skeptisyyteen tai epäilyyn – niitä vastaajat uskovat muiden kokevan, mutta eivät niinkään koe itse. Toivon kokemisessa ero itsen ja muiden välillä on kaikkein pienin.

Vaikuttamisen tapoja on monia

Median rooli on keskeinen ilmastotunteiden heräämisessä: Kyselyyn vastanneiden mukaan uutiset ovat merkittävin sekä vaikeita että rohkaisevia ilmastotunteita aiheuttaneista tekijöistä. Uutisten lisäksi esimerkit toisten ihmisten käyttäytymisestä ilmastonmuutoksen suhteen sekä lähipiirissä käydyt keskustelut herättivät vastaajissa eniten rohkaisevia tunteita, esimerkiksi voimaantumista, intoa ja kiinnostusta.

”Jokainen meistä voi toimia monissa eri rooleissa: kotona perheen parissa, tuttavapiirissä, työpaikalla, opinnoissa tai harrastusten parissa. Vaikuttamisen mahdollisuuksia on monia. Myös erilaisista ratkaisuista ja valinnoista puhuminen voi olla merkittävä ilmastoteko”, Terho muistuttaa.

Sitran aiemmin heinäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista uskoo, että kulutukseen liittyvillä valinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vielä useampi, 78 prosenttia, piti kestävien elämäntapojen noudattamista tärkeänä. Muiden kannustamisessa ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottoon suomalaiset ovat ujompia.

”Tarvitsemme avointa keskustelua siitä, millainen on tulevaisuuden kestävällä tavalla toimiva yhteiskunta, ja miten kukin meistä voi rakentaa itselleen mielekkään elämäntavan siinä. Rakentava keskustelu erilaisista kestävistä valinnoista ja vaikutusmahdollisuuksista vahvistaa kuvaa, että edessämme ei ole synkkä dystopia vaan tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus”, sanoo Terho.

• Lisätietoja: Ilmastotunteet 2019 -kyselytutkimuksen tulokset (pdf)
• Kiinnostaako oma hiilijalanjälkesi tai haluatko vinkkejä arjen fiksuista teoista? Tee Elämäntapatesti!