Kumpi on etusijalla: kansallinen hyvinvointi vai globaalin kestävyyskriisin ratkaiseminen? Mitä silloin pitäisi tehdä, jos tavoitteet ovat ristiriidassa? Miten varmistetaan, että Suomi toimii eettisesti globaalissa maailmassa? Sitran selvityksiä -sarjassa tänään julkaistu tutkija Simo Kyllösen katsaus Eettinen kartta Suomelle tarjoaa eväitä aiheesta käytävään keskusteluun. Huoli maapallon kantokyvystä on yksi tämän hetken yhteiskunnallisen keskustelun keskeisistä teemoista. Kyse ei ole vain ihmiskunnan kyvystä selviytyä polttavista haasteista, vaan myös yhteiskuntien kyvystä turvata kansalaistensa riittävä hyvinvointi – sukupolvelta toiselle. Mutta mitä kestävyys lopulta tarkoittaa? Mikä on sen moraalinen perusta? Mikä on solidaarisuuden ja oman edun suhde keskinäisriippuvaisessa ja kantokyvyltään rajallisessa maailmassa? Entä mikä on Suomen eettinen asema tällaisessa maailmassa? Miten meidän tulisi ottaa huomioon kestävyyskriisin eri osapuolet, muun muassa kehitysmaat tai tulevat sukupolvet? Miten ymmärrämme yksilön vastuun ja kollektiivien vastuun kestävyyskriisin ratkaisemisessa? Vastataksemme näihin kysymyksiin tarvitsemme myös käytännöllistä filosofiaa ja etiikkaa. Keskustelua vauhdittamaan on tänään julkaistu Simo Kyllösen katsaus Eettinen kartta Suomelle – kestävyys moraalisena kysymyksenä keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Kyllösen lähtökohta on, että globaalina ja yksittäisiä yhteiskuntia koskevana asiana kestävyys on ennen kaikkea eettinen tavoite. Hän keskittyy kestävyyden tarkasteluun inhimillisen hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta muistuttaa, että kestävyyden tavoitteluun liittyy myös muita eettisiä arvoja. Simo Kyllönen on tutkija Helsingin yliopiston Ilmastoetiikka ja -talous -hankkeessa. Hän on erikoistunut ympäristöpolitiikan filosofiaan. Kyllönen esittelee ja käyttää työssään esimerkiksi Amartya Senin and Martha Nussbaumin toimintavalmiusteoriaa. Kyllönen myös pohtii eri yhteiskuntien ja ihmisten keskinäisriippuvuuden merkitystä eettisten tavoitteiden toteuttamiselle. Lisäksi hän kirjoittaa Suomen roolista ja haasteista keskinäisriippuvassa maailmassa sekä siitä, minkälaisia moraalisia velvollisuuksia Suomella ja suomalaisilla on nykymaailmassa. Kyllönen ei anna meille valmiita vastauksia, vaan hänen raporttinsa tarjoaa ”kartan” kestävyyden moraalisiin kysymyksiin liittyvistä, tärkeistä ja soveltamiskelpoisista käsitteistä ja teorioista, joiden avulla jatkokeskustelua Suomen tilanteesta ja tavoitteista voidaan jäsentää. Jatkona raportille ja keskustelua vauhdittamaan Sitra julkaisee myös verkkoartikkelisarjan Merkintöjä eettisyydestä, jota kirjoittavat tutkijat Suvielise Nurmi ja Panu Pihkala. Sosiaalietiikan tutkijana teologisessa tiedekunnassa toimiva Suvielise Nurmi on erikoistunut ympäristöfilosofiaan ja etiikan teoriaan. Teologi Panu Pihkalan erityisalana ovat kestävyyskysymysten henkiset ulottuvuudet. Artikkelisarjassa julkaistaan seuraavat kirjoitukset:
- Kestävyyskriisi ja hampaaton moraalikeskustelu
- Voiko itsekkyys olla ilmastohyve?
- Kestävyys ja resilienssi – mitä sopeutuminen ympäristömuutoksiin vaatii?
- Ekologinen kestävyys ja oikeudenmukaisuus luovat hyvinvoivan yhteiskunnan perustan
- Miten toimia oikein moniarvoisessa maailmassa?
- Kenellä on vastuu kestävyydestä?
- Uusien tarinoiden aika. Miten onnellisuuden tavoittelu ja niukkuuteen sopeutuminen tukevat toisiaan?
- Ahdistuksesta toimintaan – kestävyyskriisin henkinen ulottuvuus
Tavoitteena on, että hanke saa aikaan julkista moraalipohdintaa siitä, miten tavoitella suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä. Julkaisun tiedot: Simo Kyllönen Eettinen kartta Suomelle – kestävyys moraalisena kysymyksenä keskinäisriippuvaisessa maailmassa Sitran selvityksiä 116 Lokakuu 2016 Lisätietoja: Simo Kyllönen, etiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkija, Helsingin yliopisto, Ilmastoetiikka- ja talous -hanke, simo.kyllonen@helsinki.fi, 040 822 2649 Vesa-Matti Lahti, johtava asiantuntija, Sitra, vesa-matti.lahti@sitra.fi, 050 387 3188 Heli Nissinen, viestintäasiantuntija, Sitra, heli.nissinen@sitra.fi, 040 767 1822
Suosittelemme