sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Monet päätöksenteon ja hallinnon haasteet liittyvät megatrendeihin ja niistä kumpuaviin monimuotoisiin ilmiöihin Ilmiö Havainnoinnin kohteeksi noussut asia, jonka taustalla vaikuttaa useita toisistaan riippumattomia tekijöitä. Ilmiöiksi kutsutaan usein myös tilapäisiä liikkeitä, tapahtumia ja muotivirtauksia. Avaa termisivu Ilmiö , kuten syrjäytymiseen, eriarvoistumiseen, työelämän murrokseen tai ilmastomuutokseen. Ilmiöt karkaavat perinteisten hallinnonalarajojen yli ja väliin, joten myös niiden ratkaiseminen vaatii tavoitteellista yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen.
Ilmiölähtöisyys on tapa hahmottaa asioita osana laajempaa järjestelmää ja kokonaisuutta yksittäisten, erillisten osien sijaan. Se haastaa pohtimaan syy-seuraussuhteita systemaattisesti ja useista eri näkökulmista.
Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja tällaiseen kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Se sisältää kuusi työpohjaa, jotka auttavat hahmottamaan monimutkaisia, poikkihallinnollisia ilmiöitä sekä niihin liittyviä tavoitteita ja ratkaisuvaihtoehtoja.
”Työkalut rakentuvat kolmelle keskeiselle suunnittelun ja päätöksenteon D:lle: dialogille, deliberaatiolle ja designille”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith.
Työpohjat soveltuvat monenlaisiin tarpeisiin ja toivottavasti myös erilaisille käyttäjille, ministeriöistä virastoihin ja puolueista kuntiin – yrityksiä ja järjestöjä unohtamatta. Siis kaikkialle, missä on tarve luoda jaettua ymmärrystä yhteisistä tavoitteista, strategisista valinnoista ja ilmiöiden keskinäisistä suhteista.
Työkaluja ilmiömäiselle hallinnolle
Työkalupakki on jatkoa Sitran elokuussa julkistamalle Ilmiömäinen julkinen hallinto -keskustelualoitteelle, jonka tavoitteena on auttaa valtioneuvostoa eli hallitusta ja ministeriöitä uudistamaan toimintaansa entistä strategisempaan, pitkäjänteisempään ja yhtenäisempään suuntaan.
Keskustelualoitteeseen ja Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektiin liittyen havaitsimme, että etenkin hallinnossa on kysyntää työkaluille, jotka tukevat yhteistä keskustelua paitsi strategisista painopisteistä ja valinnoista myös ilmiöistä itsestään.
”Mitä syvällisemmin ymmärrämme ilmiöiden luonnetta ja niiden syy-seuraussuhteita, sitä paremmin pystymme arvioimaan julkisen politiikan vaihtoehtoja, valintojen seurauksia ja eri toimenpiteiden vaikuttavuutta”, Lähteenmäki-Smith painottaa.
Työkalupakkia ovat kehittäneet Sitran kanssa Deloitte ja Hahmota Oy. Työhön on osallistunut lisäksi laaja joukko asiantuntijoita muun muassa valtioneuvoston Muutoksentekijät-verkostosta.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.