Koronapandemia on laittanut uuteen uskoon niin globaalin toimintaympäristön kuin pienet, arkiset rutiinit. Kriisi on luonut epävarmuuden ja epäjatkuvuuden tilan, jossa tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. Siksi juuri nyt on aika pohtia mahdollisia tulevaisuuksia eli sitä, millaisen maailman haluamme koronan jälkeen.
Kesän aikana viikoittain julkaistavassa Koronan vaikutukset -kirjoitussarjassa pohdimme megatrendeihin peilaten, millaisia vaikutuksia koronalla on pidemmällä aikavälillä, mitkä jännitteet ovat vahvistuneet, mikä on yllättänyt, mitkä kehityskulut luovat toivoa ja mistä asioista pitäisi juuri nyt keskustella.
“Sitra ei pyri tarjoamaan kaikenkattavaa maailmanselitystä. Haluamme sen sijaan nostaa kirjoitussarjan avulla esiin kysymyksiä ja havaintoja, joista voi olla hyötyä uuden rakentamisessa ja tulevaisuusloikan tekemisessä,” sanoo Sitran Yliasiamies Jyrki Katainen.
Tärkeiksi kysymyksiksi nousevat esimerkiksi seuraavat: Saammeko aikaan sysäyksen ekologiselle jälleenrakennukselle? Millaisia vallan ja tiedonkäytön tapoja haluamme tukea? Miten voimme vähentää eriarvoisuutta ja lisätä luottamusta? Miten uudistamme talouden kestäväksi? Entä millä ehdoin haluamme valjastaa teknologian käyttöömme?
Valinnan paikat ja toivo
Megatrendit tarjoavat yhden työkalun koronan jälkeisen maailman hahmottamiseen ja valinnan paikkojen tunnistamiseen. Koronakriisi saattaa kiihdyttää joitain jo olemassa olevia muutoksia, mutta megatrendien kuvaamat kehityskulut eivät ole yhtäkkiä kadonneet minnekään. Koronakriisi saattaa lisäksi nostaa esiin joitain uusia ilmiöitä, minkä vuoksi megatrendien rinnalla on tärkeää tarkkailla myös muutoksen ensioireita eli heikkoja signaaleja.
Valinnan paikkoja voi haarukoida kiinnittämällä huomiota megatrendien välisiin jännitteisiin. Korona-aikana ovat voimistuneet etenkin jännite keskitetyn päätöksenteon ja laajan osallisuuden välillä, jännite vanhan varjelun ja uudistumiskyvyn välillä sekä jännite infodemian (informaatioepidemia) sekä tieteen ja tutkimuksen arvostuksen välillä. Jännitteiden ja valinnan paikkojen tunnistaminen on tärkeää, sillä koronan jälkeisen maailman perustukset luodaan nyt.
“Kysymysten ja valinnan paikkojen lisäksi on tärkeää nostaa esille toivoa. Toivo näkyy mielestäni tällä hetkellä esimerkiksi yhteisöllisyydessä ja välittämisessä tai vaikka kansalaisyhteiskunnan voimistumisessa. Täytyy muistaa, ettei meillä kuitenkaan ole toivoa siitä, että palaisimme vanhaan, vaan voimme tämän päivän valinnoillamme rakentaa perustuksia paremmalle huomiselle. Ei ole yhdentekevää, miten koronaviruksen tartuntaketjujen jäljitykseen hyödynnettävä sovellus kerää ihmisten dataa tai miten talouden elvytykseen suunnattavat miljardit käytetään,” sanoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.
Sitran tehtävänä on ennakoida tulevaisuuden kehityssuuntia ja kirittää yhteiskuntamme uudistumista. Koronapandemia tuo tulevaisuustyöhömme yhden uuden ulottuvuuden. Viime kuukausina olemmekin analysoineet pandemian pidempiaikaisia vaikutuksia, osallistuneet nopealla aikataululla erilaisiin kokeiluihin ja tehneet ehdotuksia kriisin selättämiseen. Artikkelisarja on osa tätä työtä.
Koronan vaikutukset -kirjoitussarja:
• 15.6. Mikko Dufva: Mitä muita kriisejä vaanii kulman takana? -blogi
• 16.6. Yhteiskirjoitus: Mikä yllätti koronakriisissä? -blogi
• 17.6. Jyrki Katainen: Nyt voimme valita toisenlaisen tulevaisuuden -blogi
• 24.6. Timo Hämäläinen ja Katri Vataja: Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden
• 1.7. Tuuli Hietaniemi ja Liisa Poussa: Vauhdittaako korona siirtymää kohti kestävää yhteiskuntaa?
• 8.7. Hannu-Pekka Ikäheimo ja Jenna Lähdemäki-Pekkinen: Koronakriisi haastaa osallistuvaa demokratiaa
• 15.7. Jenna Lähdemäki-Pekkinen ja Katri Vataja: Ihmiskunta samassa veneessä – vai olemmeko sittenkään?
• 22.7. Eeva Hellström ja Timo Hämäläinen: Kiihdyttääkö korona talouden uudistumista?
• 29.7. Mikko Dufva ja Anna Wäyrynen: Teknologia tuo koronanjälkeiseen aikaan paljon mahdollisuuksia – ja muutamia uhkia
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.