Uusi julkaisu: Korona kirjoittaa tulevaisuutta uusiksi – miten käy megatrendien?

Toisin kuin keväällä ehkä kuvittelimme, koronakriisi ei ole väistymässä taka-alalle kovin nopeasti. Kriisi on luonut epävarmuuden ja epäjatkuvuuden tilan, jossa tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. Siksi juuri nyt on aika pohtia koronan pidempiaikaisia vaikutuksia ja valinnan paikkoja sekä mahdollisia tulevaisuuksia eli sitä, millaisen maailman oikein haluamme rakentaa.

”Sitran tehtävänä on ennakoida tulevaisuuden kehityssuuntia ja kirittää yhteiskuntamme uudistumista reiluksi ja kestäväksi. Koronapandemia tuo tulevaisuustyöhömme yhden uuden ulottuvuuden: teemme tulevaisuustyötä koronan muuttamassa maailmassa ja koronan vaikutukset pitää huomioida kaikessa tekemisessämme,” huomauttaa Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.

Jotta voisimme tarjota selkeyttä ja kokonaiskuvaa epävarmuuden keskelle, ryhdyimme keväällä 2020 keräämään aineistoa koronan vaikutuksista megatrendeihin. Megatrendit tarjoavat yhden apukeinon koronan muuttaman maailman hahmottamiseen. Otimme tarkempaan tarkasteluun trendien väliset jännitteet, sillä ne ovat niitä kohtia, joissa tulevaisuus on ikään kuin enemmän auki ja joissa tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Lisäksi keräsimme kysymyksiä, joista nyt on keskusteltava, tunnistimme heikkoja signaaleja sekä pohdimme toivoa luovia kehityskulkuja. Kirjoitimme työmme pohjalta keväällä ja kesällä blogeja ja artikkeleita Koronan vaikutukset -kirjoitussarjaan. Ja nyt olemme koonneet (alkusyksystä päivitetyt) artikkelit yhteen Megatrendit koronan valossa -selvitykseen, jossa esitellään koronan vaikutusten lisäksi työkaluja toisenlaisten tulevaisuuksien pohtimiseen. Selvitys on jatkoa Sitran tammikuussa 2020 julkaisemalle Megatrendit 2020 -katsaukselle.

”Emme pyri tällä selvityksellä tarjoamaan kaikenkattavaa maailmanselitystä, mutta haluamme nostaa esiin kysymyksiä ja havaintoja, joista voi olla hyötyä kokonaisuuden hahmottamisessa, toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelussa ja uuden rakentamisessa. Haluamme korostaa myös toivoa. Täytyy muistaa, ettei meillä kuitenkaan ole toivoa siitä, että palaisimme vanhaan, vaan voimme tämän päivän valinnoillamme rakentaa perustuksia paremmalle huomiselle,” Vataja korostaa.

Korona ja USA:n vaalit: mitä tapahtuu demokratialle ja osallisuudelle?

Yksi apukeino koronan muuttaman maailman hahmottamiseen löytyy siis megatrendeistä. Koronakriisi saattaa kiihdyttää joitakin jo olemassa olevia muutoksia tai voimistaa trendien välisiä jännitteitä, mutta megatrendien kuvaamat kehityskulut eivät ole yhtäkkiä kadonneet minnekään.

Koronapandemian keskellä järjestetyt Yhdysvaltain vaalit ovat ajankohtaisena esimerkkinä tehneet näkyväksi jännitettä keskitetyn vallan ja osallisuuden välillä. Osallistava demokratia on ollut laajemminkin haastettuna eri puolilla maapalloa.

Tarkastelemme selvityksessä koronan pidempiaikaisia vaikutuksia demokratian lisäksi ekologiseen jälleenrakennukseen, väestöön ja eriarvoisuuteen, talouden uudistumiseen sekä teknologian mahdollisuuksiin ja uhkiin. Pohdimme myös metakriisiä eli useamman kriisin yhteenliittymää, jossa vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää riitä maailman kompleksisuuden hallintaan.

Keskeisin kysymys tulevaisuuden rakentamisen kannalta tässä ajassa liittyy yhä ekologiseen jälleenrakennukseen: Miten rakennamme koronan muuttamaa maailmaa: ekologisesti kestävästi vai kestävyyskriisiä pahentaen? Demokratiakehitys Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa taas korostaa tarvetta keskustella siitä, miten uudistamme demokratiaa osallistavammaksi? Tärkeitä kysymyksiä ovat myös seuraavat: Miten voimme vähentää eriarvoisuutta ja lisätä luottamusta? Miten uudistamme talouden korjaavaksi ja uusintavaksi? Entä millä ehdoin haluamme valjastaa teknologian käyttöömme?

Tässä hetkessä on tärkeää nähdä muutoksen iso kuva ja keskustella siitä, millaista tulevaisuutta haluamme yhdessä rakentaa. Tarvitsemme yhä laajempaa joukkoa ihmisiä käymään tulevaisuuskeskustelua, kuuntelemaan toinen toistensa näkemyksiä ja pohtimaan toivottavia tulevaisuuksia.

”Haluamme tämän selvityksen avulla kannustaa kaikkia rohkeaan ja aktiiviseen tulevaisuuskeskusteluun sekä toisenlaisten tulevaisuuksien kuvitteluun!” Katri Vataja sanoo.

Millä eväin eteenpäin?

Avoimia kysymyksiä ja keskusteltavaa on paljon. Keskustelun kautta syntyvä yhteinen ymmärrys nykyhetkestä ja siitä, millainen on toivottava tulevaisuus itse kunkin mielestä, luo pohjan toimenpiteille. Keskustelu itsessään ei kuitenkaan riitä, vaan samaan aikaan on tärkeää toimia paremman tulevaisuuden eteen. Tässä ehdotus kolmesta aiheesta, joista aloittaa.

1. Ekologinen jälleenrakennus. Elvytystoimissa ja kaikessa muussakin tulee ottaa huomioon kestävämmän yhteiskunnan rakentaminen ja reilu siirtymä pois fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikulutuksesta. Ratkaisuja tähän voi katsoa esimerkiksi kiertotaloudesta tai Sitran maaliskuussa julkaisemasta työpaperista Kestäviä toipumistoimia koronashokkiin, jossa ehdotettiin 7 kestävää tapaa tukea taloutta ja työllisyyttä.
2. Luottamuksen vahvistaminen. Mitä korkeammalla tasolla on luottamus toisiimme ja instituutioihin, sitä sopeutumis-, palautumis- ja uudistusmiskykyisempi yhteiskuntamme on tulevien yllätyksien edessä. Luottamusta voi lisätä rakentavan dialogin avulla hyödyntäen esimerkiksi Erätauko-menetelmää, vahvistamalla ihmisten osallisuutta päätöksenteossa esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla ja sopimalla reilun datatalouden pelisäännöistä.
3. Toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelu. Koronakriisin tuoman epävarmuuden kasvaessa korostuu tarve uudistaa näkemyksemme tulevaisuuksista. Innostavat tarinat tulevaisuuksista auttavat avartamaan ajattelua ja syventämään ymmärrystä siitä, mikä on itse kullekin tärkeää. Vinkkejä tulevaisuustarinointiin löydät esimerkiksi Älä lankea tuttuun tarinaan -blogista ja tukea tulevaisuusajatteluun esimerkiksi tulevaisuuden tekijän työkalupakista.