Kestävyys on ollut läsnä kouluissa tavalla tai toisella jo 30 vuoden ajan. Yhteiskuntamme kohtaamat haasteet ovat muuttuneet tänä aikana valtavasti, ja kokonaisvaltaisia toimia tarvitaan kipeämmin kuin koskaan ennen. On aika siirtyä koulujen kierrätysohjelmista kohti kokonaisvaltaisempaa kestävää kehitystä koulutuksessa ja oppilaitoksissa.
Sitran visioimassa kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnassa kaikessa ihmisten toiminnassa otetaan huomioon planeetan rajat, ja vakaa inhimillinen ja yhteiskunnallinen pääoma varmistetaan entistä tehokkaampien talous- ja hallintomallien avulla. Tällainen rakenteellinen muutos koskettaa yhteiskuntiemme kaikkia sektoreita, organisaatioita ja laitoksia – myös koulutusta.
Siksi Sitra käynnisti viime kesäkuussa kirjoittajahaun Education for a Changing World -tutkimushankkeeseen, jonka tarkoitus on tutkia kestävyyden, hyvinvoinnin ja koulutuksen yhtymäkohtia kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Hanke järjestetään kansainvälisenä yhteistyönä, ja siinä yhdistyvät monitieteiset näkemykset opettamisesta, oppimisesta ja koulutuksesta.
”Suuret yhteiskunnalliset trendit, kuten teknologian kehitys ja tarve kestävyydelle, tulevat muuttamaan koulutusjärjestelmiä huomattavasti. Pystyvätkö koulujärjestelmämme uudistumaan ja mukautumaan yhteiskunnan lisääntyvään moninaisuuteen, joka vaikuttaa kaikkeen työmarkkinoista perhesuhteisiin?” tutkimushankkeen vetäjä Justin Cook Sitralta kysyy.
Avoin haku herätti valtavasti kiinnostusta, ja hakijoiden joukosta valittiin 14 kirjoittajaa. Tavoitteena oli muodostaa monitieteellinen ryhmä, johon kuuluu kirjoittajia niin akateemisista piireistä kuin muiltakin yhteiskunnan osa-alueilta. Lisäksi kunkin hakijan artikkeli-idean innovatiivisuus oli yksi valintakriteereistä.
”Tällä hetkellä koulutuksessa painotetaan lyhyen aikavälin taloudellisia tavoitteita ympäri maailman. Sivilisaation tulevaisuuden kannalta koulutusjärjestelmillä ei kuitenkaan voi olla tärkeämpää tavoitetta kuin kestävän tulevaisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen”, toteaa Erkka Laininen, yksi osallistujista.
”Uskon, että tämä tavoite on mahdollista saavuttaa vain, jos ymmärrämme koulutuksen tarkoitukseksi oppimisen lisäksi myös muutoksen aikaansaamisen yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan tasoilla. Koulutuksen kehittäjänä tärkein tavoitteeni on olla mukana tässä muutosprosessissa”, Laininen jatkaa.
Haluatko liittyä verkostoon ja osallistua keskusteluun kestävästä kehityksestä ja koulutuksesta? Hyppää mukaan Facebookissa ja Twitterissä (#educationfutures) tai ota yhteyttä.
Kirjoittajat
Stacey Caillier ja Rob Riordan, High Tech High Stacey Caillier on High Tech High’n tasa-arvo- ja innovaatiotutkimuksen johtaja San Diegossa. Hänen intohimonsa ovat käytäntökeskeisten tutkimusmuotojen mahdollisuudet muutoksen aikaansaamisessa kouluissa. Niiden avulla voidaan kannustaa koulutuksen tuottajia ja opiskelijoita tutkimaan kiinnostuksenkohteitaan ja samalla edistämään entistä tasa-arvoisempaa ja mukaansatempaavampaa ympäristöä. Rob Riordan on yksi High Tech High’n perustajista sekä HTH Graduate School of Educationin entinen johtaja. Nykyään hän on eläkkeellä. Riordan on toiminut opettajana, kouluttajana ja ohjelmistokehittäjänä yli 40 vuoden ajan, ja hän on ollut mukana kehittämässä 14 uutta koulua 4–19-vuotiaille. |
Charles Fadel, Center for Curriculum Redesign Charles Fadel on yksi Center for Curriculum Redesignin perustajista Cambridgessa Massachusettsissa, sen johtaja sekä kansainvälisen koulutuksen asiantuntija, kirjailija ja keksijä. Hän toimii myös vierailevana tutkijana Harvardin yliopiston Graduate School of Educationissa, missä hän tutkii opintosuunnitelman uudistamista. |
Harold Glasser, Länsi-Michiganin yliopisto Harold Glasser on Länsi-Michiganin yliopiston ympäristöopintojen professori sekä kampuksen kestävyysjohtaja. Hän työskentelee ympäristötieteen, käytäntöjen, filosofian, arvojen, liiketoiminnan, muotoilun, talouden, historian ja koulutuksen kohtauspisteessä. Tutkimuksessaan hän keskittyy ympäristön hyödyntämiseen ja suojelemiseen liittyvien yksilöllisten ja yhteiskunnallisten valintojen tekemisen prosessiin sekä monimutkaisten ympäristöongelmien arviointiin. |
Erkka Laininen, OKKA-säätiö Erkka Laininen on OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö. Hän työskentelee esimerkiksi koulutusorganisaatioiden kestävyyssertifioinnin parissa. OKKA-säätiö on koulutussektorin toimintaa tukeva opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö. |
Anna Lehtonen, Hannele Cantell ja Arto O. Salonen, Helsingin yliopisto Anna Lehtonen on ilmastokasvatuksen asiantuntija ja tutkija. Vuonna 2014 hän työskenteli Suomen ilmastopaneelille. Tällä hetkellä hän on jatko-opiskelijana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Hannele Cantell (apulaisprofessori, tohtori) työskentelee Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Hän kuuluu Suomen ilmastopaneeliin, jossa hän edustaa käyttäytymistieteitä. Cantell on niin ikään ollut jäsen perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmia kehittävissä ryhmissä. Arto O. Salonen (apulaisprofessori, tohtori) on kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija. Hänen tutkimuksensa keskittyy sosiaaliseen muutokseen, joka mahdollistaa kukoistavan elämän nyt ja tulevaisuudessa. Opetushallitus omaksui Salosen lanseeraaman ekososiaalisen sivistyksen käsitteen osaksi perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmia. |
Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu Kauppatieteiden tohtori Tarja Meristö toimii yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa. Hän on liiketoiminnan ja hyvinvoinnin asiantuntija sekä FuturesLab Cofi -tutkimusryhmän johtaja. Hänellä on yli 35 vuoden kokemus yritysfuturologiasta eri liiketoiminnan aloilta, kuten koneteollisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä tietotekniikan saroilta. |
Linda Nathan, Bostonin yliopisto ja Harvard Graduate School of Education Linda Nathan on Boston Arts Academyn perustaja ja rehtori. Oppilaitos on Bostonin ensimmäinen valtion ylläpitämä esittävien ja kuvataiteiden high school -tason koulu. Nathan on kansainvälisesti arvostettu koulutusuudistusten asiantuntija, ja hän on pitänyt luentoja ja kirjoittanut laajamittaisesti esimerkiksi taidekoulutuksen tärkeydestä, tasa-arvoisuuteen perustuvien koulujen kehittämisestä sekä opettajia ja johtajia tukevien vahvojen rakenteiden kehittämisestä. |
Marjo Kyllönen, Helsingin kaupunki Marjo Kyllönen on Helsingin kaupungin opetuspäällikkö. Hän väitteli tohtoriksi joulukuussa 2011 aiheenaan tulevaisuuden koulu ja johtajuus. Kyllösellä on myös tutkinto varhaiskasvatuksesta, ja hän on toiminut esikoulun ja ala-asteen opettajana. |
Asta Raami, itsenäinen tutkija Asta Raami työskentelee itsenäisenä tutkijana, luennoitsijana, kirjailijana ja kouluttajana. Hän on pitänyt luentoja luovuuden kehityksestä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa usean vuoden ajan, ja hän on yksi Aalto Social Impact (ASI) -organisaation perustajista. |
Adam Rubin, 2Revolutions Rubin on yli 20 vuoden ajan suunnitellut ja käynnistänyt yhteiskunnallisia hankkeita koulutuksen ja yhteiskuntakehityksen saroilla. Hän perusti 2Revolutions design labin tavoitteenaan vahvistaa käsitystä siitä, että voimme saada aikaan todellisia muutoksia hyödyntämällä innovatiivisia hankkeita. |
Jari Salminen, Helsingin yliopisto Kasvatustieteen dosentti Jari Salminen toimii Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella didaktiikan yliopistonlehtorina. Uransa alkuvuodet hän toimi peruskoulun opettajana Helsingissä, minkä jälkeen hän on työskennellyt eri tehtävissä Helsingin yliopistossa. |
Suosittelemme