sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kuluttajien omien toimien merkitystä ei voida sivuuttaa, kun laaditaan Suomelle uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Energiankäyttäjät voivat omilla toimillaan vastata noin kolmanneksesta Suomen päästövähennystarpeesta, osoittaa Sitran tilaama tuore selvitys. Tulosta selittää kuluttajien entistä aktiivisempi osallistuminen tulevaisuuden energiamarkkinoille esimerkiksi energiantuottajina, energiatehokkuuden parantajina ja kysyntäjouston tarjoajina.
Sitran Gaia Consulting -yhtiöltä tilaamassa tarkastelussa on käytetty karkeaa 40 % päästövähennystarvetta Suomelle vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Selvityksen tavoitteena on ollut laskea, millainen päästöjen vähentämispotentiaali piilee valikoiduissa vähähiilisissä kuluttajaratkaisuissa ja mikä oikeastaan on energiankäyttäjien toimien merkitys.
”Energiajärjestelmä ja -markkina ovat jatkuvassa muutoksessa. Palveluvalikoima laajenee ja sitä kautta kuluttajien valinnan mahdollisuudet ja toiminnan vaikutus suomalaiseen energiajärjestelmään kasvavat koko ajan. Selvityksen mukaan energiankäyttäjät voivat omilla toimillaan vastata noin kolmanneksesta Suomen päästövähennystarpeesta. Luvut osoittavat, ettei kuluttajien omien toimien merkitystä voi sivuuttaa, kun laaditaan Suomelle uutta energia- ja ilmastostrategiaa”, toteaa johtaja Mari Pantsar Sitrasta.
Päästöjen vähentäminen onnistuu tehokkaimmin lämpöpumpuilla
Lämpöpumput, aurinkoenergia, sähköautot ja energiatehokkuus ovat esimerkkejä tavoista, joilla kuluttajat voivat hillitä hiilidioksidipäästöjä. Merkittävin potentiaali päästöjen vähentämiseen on lämpöpumpuilla. Lämpöpumput vähentävät rakennusten lämmöntarvetta noin kolme kertaa enemmän kuin lisäävät sähköntarvetta.
Myös aurinkosähkön pientuotannon merkitys kasvaa. Kuluttajien asuinrakennuksiin asentaman aurinkosähkön tuotanto vuonna 2030 voisi olla noin 2 terawattituntia, joka vastaa noin neljännestä kaikesta kotitalouslaitteiden sähkönkulutuksesta. Asuinrakennuksiin asennettujen aurinkopaneelien kokonaisteho voi vuoteen 2030 mennessä yli 200-kertaistua. Lisäksi energiatehokkuutta lisäämällä voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan: esimerkiksi lisäeristämisellä ja ikkunoiden vaihdolla voidaan vähentää saneeratun rakennuksen lämmöntarvetta keskimäärin 10 %, kylmälaitteissa piilee keskimäärin noin 30 % energiansäästöpotentiaali ja pesukoneen vaihto tehokkaampaan alentaa energiankulutusta 10 %.
”Kolmasosa Suomen päästövähennystarpeesta on arjen valintoja. Perinteisten autojen korvaaminen sähkö- ja biokaasuautoilla on monille yksi tehokkaimmista tavoista pienentää omaa ympäristövaikutusta”, sanoo johtava asiantuntija Markus Terho Sitrasta.
Kestävästä kuluttamisesta tulossa uusi normaali
Teknologian ja palveluiden kehitys näkyy energiamarkkinoilla. Kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa tuotetun energian alkuperään ja näin vauhdittaa uuden vähäpäästöisemmän energiamarkkinan syntymistä.
Ympäristö- ja ilmastonäkökulmat huomioivasta kuluttamisesta on tulossa valtavirtaa ja siksi Terho valmistelee Sitrassa uutta, kestävien kuluttajaratkaisujen kysynnän ja tarjonnan kehittymistä tukevaa avainaluetta.
”Kuluttaja voi tehdä kestäviä valintoja niin, ettei esimerkiksi asumismukavuudesta tarvitse tinkiä. Esimerkkeinä tällaisista valinnoista voi mainita LED-valaistukseen siirtymisen tai osallistumisen kysyntäjouston tarjontaan”, Terho sanoo.
Puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa on valtavat liiketoimintamahdollisuudet, mutta markkinoiden syntyminen on ollut systeeminen haaste.
”Haluamme kannustaa kuluttajia tekemään kestäviä valintoja ja yrityksiä tarjoamaan kestäviä palveluita ja tuotteita”, summaa Terho.
Suosittelemme