sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Hei Tohmajärvi, Salla, Kuortane ja kaikki muut ketterät kunnat eri puolilla Suomea! Sitran rahoitushaussa etsitään kahta pientä, enintään noin 20 000 asukkaan kuntaa kokeilemaan, miten talouden suunnittelu voi helpottua kuntalaisten avulla.
Tällaisia ketteriä kuntia löytyy Suomesta ainakin 250, ja niitä jokaista yhdistää yksi asia: kuntien tehtävät ja talous ovat juuri nyt murroksessa.
Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä kuntien vastuulta poistuivat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestäminen. Väestön ikääntyminen ja alueellinen keskittyminen nakertavat silti verotuloja ja pakottavat pohtimaan palveluja ja budjetteja uudelleen.
”Koronatuet kohensivat kuntien taloutta hetkellisesti, mutta niiden päättyminen palauttaa ensi vuonna monen kunnan talouden aikaisemmalle, laskevalla trendille. Yhä useammassa kunnassa on miettimisen paikka, miten käyttää tulot fiksusti eri palveluihin. Mutta myös hyvin pärjäävät kunnat ovat muutosten edessä”, Sitran asiantuntija Pauli Saloranta pohtii.
Kuntalaiset avuksi talouden kestävään suunnitteluun
Rahoitushaun kautta valitut kunnat lähtevät kokeilemaan satunnaisotannalla valittua kansalaispaneelia, joka tukee vuoden 2024 talousarvion ja taloussuunnitelman tekoa. Kyseessä ei siis ole perinteinen osallistuvan budjetoinnin kokeilu, jossa kuntalaiset päättävät vain tietyn, ennalta määrätyn rahasumman käytöstä kunnassa.
”Näemme, että kuntalaiset voivat aidosti auttaa kunnan koko talouden suunnittelussa. Kansalaispaneeli ei huutele anonyymisti somessa, vaan puntaroi faktojen pohjalta vaihtoehtoja ja antaa konkreettisia suosituksia ja arvioita ihmiseltä ihmiselle”, kertoo Saloranta.
Kuntalaisten osallistuminen talouden suunnitteluun voi parantaa päätöksenteon laatua sekä kuntalaisten luottamusta päätöksentekoa ja demokratiaa kohtaan. Lisäksi kuntapäättäjät saavat kuntalaisten näkemyksistä selkänojaa viisaisiin päätöksiin.
Budjetti ei ohjaa vain rahan käyttöä, vaan yhteiskunnallista muutosta
Budjetin vaikuttavuus on keskiössä rahoitushaun jälkeen alkavissa kokeiluissa.
Kuntien strategioissa haetaan monia hyviä asioita, vaikkapa parempaa kouluhyvinvointia, tasa-arvoa ja alueellisen liikkumisen kehittämistä. Hienot visiot ja tavoitteet hukkuvat kuitenkin helposti budjetin laajuuteen ja reunaehtoihin.
”Liian usein budjetin todellisten vaikutusten pohdinta jää puolitiehen. Sanallisen strategian taivuttaminen numeerisen budjetin muotoon ei ole mikään helppo homma. Kokeiluissa kuntalaiset auttavat kiinnittämään huomion siihen, millaiset budjettivalinnat johtavat pitkällä aikavälillä toivottuihin tuloksiin ja miten budjetin onnistumista voi mitata muutenkin kuin rahallisesti”, summaa Saloranta.
Budjettirivit eivät kerro vain tulevan vuoden menoista ja tuloista, vaan laajemmasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta tiettyyn suuntaan. Se on hyvä pitää mielessä.
Hae mukaan!
Molempien kuntien kokeilut on tarkoitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana. Pienissä kunnissa budjetointisykli on isoja kaupunkeja ketterämpi, mikä helpottaa kokeilujen nopeaa aloittamista.
Hae rahoitushakuun viimeistään ke 14.6.
Tutustu hakuohjeisiin ja hae mukaan!
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.