Kv. vertailu: yli puolet energiaan kohdistuvasta elvytyksestä mennyt Suomessa fossiilitalouteen

Energian tuotantoon ja kulutukseen vaikuttavaa elvytystä hallitsevat Suomessa tuet lentoliikenteeseen. EU-elvytysvarojen kohdentaminen tarjoaa tilaisuuden korjata vinoutuma.

Tuoreen kansainvälisen vertailun (energypolicytracker.org/Finland) mukaan yli puolet Suomen energiaan liittyvistä elvytysvaroista voidaan luokitella osaksi fossiilitaloutta. Energy Policy Tracker -yhteenliittymä arvioi tällaisen elvytyksen osuudeksi Suomessa 57,6 prosenttia.

Fossiilienergian käyttöä edistäväksi elvytykseksi on laskettu suorat ja epäsuorat tuet lento- ja laivaliikenteeseen sekä teiden rakentamiseen. Tämän kokonaisuuden arvo nousee 1,4 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa noin 255 euroa suomalaista kohti.

Yhteensä Suomi on vertailun mukaan päättänyt ohjata energiaan liittyvään elvytykseen tähän mennessä 2,4 miljardia euroa. Puhtaan energian – esimerkiksi joukkoliikenteen ja uusiutuvan energian – osuus tästä summasta on Energy Policy Trackerin luokittelun mukaan 0,7 miljardia (28,5 %).

Kolmas kori – muu energia – kattaa mm. määrittelemättömät ja sekalaisia energiamuotoja hyödyntävät kohteet, joihin luetaan esimerkiksi asuntorakentamisen korkotukivaltuus. Muun energian osuus Suomen paketista on tähän mennessä 0,3 miljardia euroa (13,9 %).

Finnairille on päätetty myöntää koronakriisin takia enimmillään 600 miljoonaa euroa valtiontakauksiin ja 700 miljoonaa euroa pääomittamiseen. Jos summat jätettäisiin pois laskuista, olisi fossiilienergian osuus elvytyksestä Suomessa huomattavasti pienempi, vain 9,4 prosenttia. Lento- ja laivaliikenteen tuille ei pääsääntöisesti asetettu ilmastoehtoja, toisin kuin joissakin maissa.

”Vaikka Suomi on vahvasti sitoutunut kestävään elvytykseen, tähänastisista varoista suuri osa on valunut suoraan tai epäsuorasti fossiilitalouteen. Lento- ja laivaliikenteen tuille voi poikkeuksellisessa tilanteessa nähdä perusteluja, mutta niihin käytetyt suuret summat jättävät varjoonsa tarpeelliset satsaukset puhtaaseen energiaan”, arvioi vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta.

Suomea pienempi fossiilielvytyksen osuus on vertailuun tähän mennessä sisällytetyistä maista muun muassa Ranskalla, Kiinalla ja Intialla. Esimerkiksi Saksassa fossiilienergian osuus elvytyksestä on arviolta 35,5 prosenttia ja puhtaan energian osuus 44,5 prosenttia.

Suomea suuremman osuuden elvytysvaroista fossiilitalouteen ovat puolestaan käyttäneet muun muassa Iso-Britannia, Kanada ja Etelä-Korea. Vertailuun tähän mennessä sisällytetyissä maissa fossiilielvytyksen osuus on keskimäärin 53 prosenttia, puhtaan energian 34 prosenttia ja muun energian 13 prosenttia.

”Hallitus käsittelee EU:n elvytysvarojen kohdentamista lähiviikkoina. Suomen yli kolmen miljardin euron potti on tilaisuus, joka kannattaa käyttää tarkoin hyväksi. Sijoittamalla EU-varat kokonaisuudessaan kestävään elvytykseen Suomi pystyy vielä kirimään kansainvälisen kärjen tuntumaan. Tästä hyötyisivät niin työllisyys, talous kuin ympäristökin”, toteaa johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Taustaa: miten lukuihin on päädytty?

Energy Policy Tracker on kansainvälinen yhteishanke, jota vetää International Institute for Sustainable Development (IISD). Palvelu aloitti G20-teollisuusmailla ja Euroopan unionilla. Suomi on ensimmäinen vertailuun sisällytetty Pohjoismaa.

Suomen tiedot perustuvat virallisiin lähteisiin, mutta elvytysvarojen ryhmittely eri koreihin noudattaa IISD:n kehittämää metodologiaa. Lähestymistavan vahvuus on siinä, että se esittää eri maiden tiedot vertailukelpoisella tavalla. Energy Policy Tracker ei ota kantaa siihen, ovatko maiden tekemät valinnat perusteltuja tai mihin elvytysvarat tulisi ohjata.

Energiaelvytykseksi lasketaan tämän vuoden aikana toteutetut erilaiset julkisen vallan toimet, jotka vaikuttavat energian tuotantoon tai kulutukseen suoraan tai epäsuorasti. Huomioon otetaan eri sektorit (esim. liikenne, teollisuus ja rakennukset) ja tuen muodot (esim. suorat tuet, lainojen takaukset ja pääomittaminen).

Energy Policy Tracker luokittelee energiaelvytyksen viiteen kategoriaan: 1) fossiilienergia ilman ehtoja 2) fossiilienergia ehtojen kanssa 3) puhdas energia ilman ehtoja 4) puhdas energia ehtojen kanssa ja sekaluokka 5) muu energia. Luokitteluperusteita on kuvattu tarkemmin metodologiasivulla.

Suomen tiedoissa ovat mukana tämän vuoden aikana tehdyt valtion päätökset neljänteen lisätalousarvioon saakka. Viidennen lisätalousarvioesityksen luvut päivitetään vertailuun lähiaikoina ja ensi vuoden talousarvioon ja EU:n elvytysvarojen kohdentamiseen liittyvät summat sitten, kun niitä koskevat päätökset on tehty.

Seurantaan sisällytetyt Finnairin tuet eivät välttämättä lisää valtion menoja tarkalleen mainituilla summilla. 600 miljoonan euron lainantakaus on Ilmariselle myönnetty valtiontakaus Finnairin työeläkkeiden takaisinlainauksen vakuudeksi. Pandemiatilanteen kehittymisestä riippuu, kuinka suuri osa 700 miljoonan euron varauksesta pääomitusjärjestelyihin tullaan lopulta käyttämään.

Kestävä elvytys tukee taloutta ja työllisyyttä samalla kuin se ratkaisee kestävyyskriisiä. Vaikuttavia kestävän elvytyksen kohteita Suomessa on käsitelty muun muassa Sitran esityksissä ensi vuoden talousarvioon ja aiemmassa työpaperissa 7 kestävää toipumistoimea koronakriisiin.