Kyselytutkimus: Kestävän kehityksen sitoumuksesta hyötyä myös omalle organisaatiolle

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kestävän kehityksen sitoumuksen tehneet ovat hyvin tyytyväisiä sitoumuksen vaikutuksiin. Sitoumuksen tehneistä neljä viidestä kertoo, että sitoumuksen toteuttamisesta on ollut hyötyä omalle organisaatiolle ja että kestävä kehitys ymmärretään nyt konkreettisena toimintana. He pitävät sitoumusta selkeänä ja toimivana työkaluna kestävän kehityksen edistämiseen ja lähes kaikki (94 %) suosittelevat kestävän kehityksen sitoumuksen tekemistä muille toimijoille.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on kannustanut organisaatioita toteuttamaan kestävää kehitystä arjessa, konkreettisena toimintana. Kestävän kehityksen sitoumuksen voi tehdä jokainen: niin yritys, yhteisö kuin yksittäinen kansalainenkin. Sitoumuksia on tähän mennessä annettu jo 150 kappaletta ja mukana on merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin teettämään kyselyyn vastasi hieman yli puolet sitoumuksen tekijöistä.

Sitoumusten toteutumista seuraava asiantuntijapaneeli on vaikuttunut tutkimuksen tuloksista.

”Sitoumusprosessi on saanut hyvän vastaanoton ja edennyt odotuksia paremmin. Toisaalta työ on vasta alussa, ja sitoumuksia pitää saada paljon lisää. Nyt tarvitaan sitoumusten kansanliike, jotta hyvän mallin vaikuttavuutta saadaan vahvistettua”, sanovat asiantuntijapaneelin jäsenet, johtaja Eeva Furman SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksesta ja ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.

Samalla, kun paneeli pitää sitoumusprosessia hyvänä toimintatapana, se näkee myös tarvetta uudistaa toimintaa laajemmin. Paneeli suosittelee kestävän kehityksen pääsihteeristön siirtämistä valtioneuvoston kansliaan. Sen mielestä toimintatapoja voidaan myös tehdä nykyistä ketterämmiksi ja viedä toimintaa lähemmäksi kansallista ennakointia ja muun muassa Kehityspoliittisen toimikunnan työtä. Uudistumiselle olisi otollinen hetki juuri nyt, uuden hallituksen aloittaessa.

Yhteiskuntasitoumus herättää kansainvälistä kiinnostusta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on kansainvälisesti verrattuna ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen konkreettinen kestävän kehityksen työkalu. Yhteiskuntasitoumusta esiteltiin YK:ssa Post2015-neuvotteluviikolla, ja se sai siellä kiinnostuneen vastaanoton. Parhaillaan YK:ssa neuvotellaan uusista kestävän kehityksen globaaleista tavoitteista, joista on tarkoitus sopia syyskuussa.

”Toimimme juuri oikeaan aikaan – sitoumus on nyt inspiraationa muille maille, joissa parhaillaan pohditaan, miten uusia globaaleja tavoitteita voidaan konkreettisesti ja osallistavasti toteuttaa”, kertoo neuvotteleva virkamies Annika Lindblom ympäristöministeriöstä.

Uusia sitoumuksia julki kestävän kehityksen viikon kunniaksi

Suomessa ja ympäri Euroopan vietetään parhaillaan kestävän kehityksen viikkoa, jonka kunniaksi oman uuden sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa Paulig, Kaupan Liitto, Helsingin Yliopisto, Espoon kaupunki, Apu-lehti, Patria sekä ulkoasiainministeriö. Osa sitoumuksista on myös yhteistyöhankkeita: Puolustusministeriö, Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat antaneet yhteisen sitoumuksen, kuten myös Finanssialan keskusliitto, Trafi ja Liikennevakuutuskeskus.

Uudet sitoumukset liittyvät muun muassa nuorten työllisyyden parantamiseen, uusiutuvien energialähteiden valintaan ja kaupunkikonsernin kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelyyn. Toimijat sitoutuvat myös esimerkiksi parantamaan kiinteistöjensä energiatehokkuutta, tekemään kestäviä materiaalihankintoja sekä tukemaan yhteistyökumppaneitaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. 

Lisätietoa sitoumuksesta

Pääsihteeri Sauli Rouhinen, ympäristöministeriö
sauli.rouhinen@ymparisto.fi, puh. 029 525 0253

Apulaispääsihteeri Marja Innanen, ympäristöministeriö
marja.h.innanen@ymparisto.fi, puh.040 777 5582
 

Lisätietoa asiantuntijapaneelista

Johtava neuvonantaja Jukka Noponen, Sitra
jukka.noponen@sitra.fi, puh. 040 587 4323
 

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeliin kuuluvat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman, kansantaloustieteen dosentti, Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Eva Heiskanen, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari ja ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta. Sitra Jukka Noposen johdolla koordinoi asiantuntijapaneelin työtä.